Kulttuurikummitoiminta tavoittaa tuhansia lapsia vuosittain

JAES

2.4.2025

Kuva: Juha Merimaa

Kil kil kil! Opas Anna-Maija Karjalaisen pitämän kulkusen kilinä johdattaa kävijöitä ylös Arkkitehtuuri- ja designmuseon portaita. Osa tulijoista kävelee itse, mutta suurinta osaa kannettaan. Ja se heille sallittakoon, sillä moni vieraista on osannut kävellä tuskin vielä vuottakaan.

Poikkeuksellisen nuoret näyttelyvieraat ovat Helsingin kaupungin kulttuurikummilapsia vuodelta 2023.
Vuodesta 2020 alkaen Helsingin kaupunki on nimennyt kaikille vuosittain syntyneille noin 6000 helsinkiläiselle oman kulttuurikummi-instituution. Vuonna 2023 syntyneiden kummi on kulttuuriperintörypäs, johon kuuluvat Arkkitehtuuri- ja designmuseon lisäksi Helsingin kaupunginmuseo, Suomen Kansallismuseo, Suomen kulttuuriperintökasvatuksen seura ja Tiedemuseo Liekki.

Kahdesti vuodessa lapset saavat kutsuja näiden toimijoiden järjestämiin tapahtumiin, joista voi valita mieleisen. Nyt meneillään ovat taaperoiden valo- ja värileikit. Siinä käydään läpi tekstiilitaitelija Maija Lavosen näyttelyä kolmen taaperoille suunnitellun yllätyksen kautta. Ensimmäisessä pohditaan Lavosen teoksista löytyviä purjeita ja tähtiä laulun ja valopallojen avulla. Toisessa ihmetellään väriä vaihtavaa telttaa sekä laseja, joiden läpi teokset näyttävät toisenlaisilta.

Lopuksi kymmenen taaperon ryhmä pääsee kokeilemaan langan pujottamista loimeen yhdessä vanhemman kanssa.

Reino Niemisen kanssa paikalle saapunut äiti Taru Nieminen kehuu tapahtumaa.
”Kauhean kiva, että tällaista järjestetään. Aistileikit ja uuden tutkiminen, kuten valot ja erilaiset tekstuurit, kiinnostavat aina pieniä lapsia”.

Totta kai halusimme mukaan. Tämä on meille museona hieno mahdollisuus parantaa museon lapsisystävällisyyttä ja laajentaa kävijöitämme yhä nuorempiin museovieraisiin

Kulttuurikummitoiminnan juuret ovat Helsingin kaupunginorkesterin kummilapsitoiminnassa, joka käynnistyi Helsingin Kulttuuripääkaupunkivuonna 2000. Orkesteri otti uusia kummilapsia myös vuonna 2012. Kaupunginorkesterin toiminnasta saama palaute oli niin innostunutta, että siitä virisi ajatus voisiko kaupunki tarjota kulttuurikummin kaikille syntyneille. Vaikka monet toimijat innostuivat ajatuksesta, uhkasi rahoitus muodostua ongelmaksi. Kulttuuritoimijat tarvitsivat korvauksen voidakseen järjestää toimintaa.

Avuksi lähti Jane ja Aatos Erkon säätiö, joka on ollut mukana sitoutuneesti ja pitkäjänteisesti. Se myönsi kulttuurikummeille tukea ensin vuosiksi 2020–2023 ja uudelleen vuoteen 2026 asti, jolloin kummeja on tarjottu kaikille alle kouluikäisille helsinkiläisille. Säätiö haluaa olla mukana luomassa pysyviä yhteistoimintamalleja, jotka edistävät taiteen saavutettavuutta ja vaikuttavuutta. Kun lapset ja perheet tulevat yhä erilaisemmista taustoista, on hienoa, että taide voi löytää tiensä jokaisen luo. Työ vaatii aikaa ja yhdessä tekemistä. Tulokset näkyvät vähitellen, mutta niillä voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia.

Noin 6 000 lapsen suuruisista ikäluokista toimintaan on lähtenyt mukaan noin 40 prosenttia. Kummilapsikausi kestää syntymästä kouluikään ja sen aikana lapsi kutsutaan kahteen tapahtumaan vuodessa. Kun mukana on seitsemän ikäluokkaa kerrallaan, on kohtaamisia noin 34 000 joka vuosi. Tietoa mahdollisuudesta on jaettu neuvoloissa ja leikkipuistoissa. Verkosta tietoa toiminnasta löytyy 17 kielellä, muun muassa arabiaksi, pohjoissaameksi ja ukrainaksi.

”Yritämme tavoittaa myös niitä perheitä, jotka eivät kulttuuripalveluihin muuten ehkä löytäisi”, kertoo Helsingin kaupungin lastenkulttuuripäällikkö Pirjetta Mulari.

”Emme olisimme saaneet hanketta käyntiin ilman säätiön apua. Emme ainakaan nykyisessä laajuudessa”, Mulari arvioi.

Säätiön tuki oli keskeistä hankkeen käynnistämisessä

Vuodesta 2027 alkaen kaupunki vastaa koko kulttuurikummitoiminnasta. Pitkäaikainen sitoutuminen oli yksi avustuksen myönnön perusteista. Kulttuurikummihanke on herättänyt kiinnostusta myös muissa kaupungeissa Yhdysvaltoja myöten. Myös Vantaa on käynnistänyt oman kulttuurikummintoiminnan.

Taaperoiden puolituntinen opastus on ohi ja pienet vieraat hajaantuvat. Osa suuntaa suoraan vaunuihin nukkumaan, mutta toiset jäävät kiertelemään näyttelyä vanhemman kanssa. Joku menee museon ravintolaan lounaalle. Tilaisuutta oli seuraamassa myös yleisötyövastaava Hanna Kapanen. Hän koordinoi Arkkitehtuuri- ja designmuseon kulttuurikummitoimintaa. Kapanen kertoo, että päätös lähteä mukaan on itsestäänselvyys.

”Totta kai halusimme mukaan. Tämä on meille museona hieno mahdollisuus parantaa museon lapsisystävällisyyttä ja laajentaa kävijöitämme yhä nuorempiin museovieraisiin”.

Näin todella voi sanoa. Vuonna 2023 nuorin Leikkisä tila- ja Leikkisä muoto -tapahtumiin osallistunut oli kuuden viikon ikäinen. Kulttuurikummius on myös museon väelle mahdollisuus oppia uutta. Pienet vieraat ovat haastaneet museota pohtimaan esimerkiksi lastenvaunujen logistiikkaa ja hankkimaan pienimmille sopivaa rekvisiittaa. Arkkitehtuuri- ja designmuseo ei käytä pienimpienkään lasten tapahtumissa ulkopuolisia vetäjiä, vaan kaikki tilaisuudet pidetään omien oppaiden ja yleisötyöntekijöiden voimin.

”Jokainen voi hyödyntää omia vahvuuksiaan. Opas voi vaikka laulattaa taaperoita, tai lukea loruja”.
Kummilapsia tulee monenlaisista kulttuuritaustoista. Taaperoiden leikeissä kuuli vanhempien puhuvan lapsilleen suomen lisäksi englantia ja venäjää. Osa opastuksista hyödyntää selkokieltä ja ajoittain oppaat ovat käyttäneet myös useampaa kieltä oman osaamisensa mukaan, Kapanen kertoo.

”Myös monet vanhemmat ovat tulleet tapahtumien myötä meille ensimmäistä kertaa”.

Vuonna 2023 syntyneiden lasten kummilapseus jatkuu aina koulun alkuun, siis vuoteen 2030. Samana vuonna pitäisi avautua Arkkitehtuuri- ja designmuseon uusi rakennus Etelärantaan.

”Olemme jo pohtineet, josko kummilapset voisivat olla uuden museon ensimmäiset kunniavieraat”, Kapanen kertoo.