Myönnetyt avustukset

EarlyAD-projekti käyttää idiopaattista normaalipaineista hydrokefaliaa (iNPH) mallina AD:n varhaisen vaiheen muutoksille. Tämä tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tutkia Alzheimerin tautia ennen oireiden ilmaantumista. Projekti hyödyntää iNPH-potilaista otettuja aivokudosnäytteitä, aivoselkäydinnestettä, verinäytteitä sekä kuvantamisdataa AD:n immuunimetabolisiin muutoksiin liittyvien uusien tautimekanismien ja biomarkkereiden löytämisessä. Vahva yhteistyö yliopiston ja sairaaloiden välillä, asiantuntemus edistyneissä kudostoiminnan mittaustekniikoissa, genetiikassa ja kuvantamisteknologioissa sekä monitasoisen datan integrointi kliiniseen tietoon tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden sairauden mekanismien tutkimiseen ja uusien biomarkkereiden tunnistamiseen.

Osteoporoosissa luukato johtaa murtumiin. Lihaskato, sarkopenia, ilmenee usein samanaikaisesti ja lisää luuston haurautta. Tutkimme monogeenistä osteoporoosia sairastavia henkilöitä ymmärtääksemme, miten eri solutason signaalireitit vaikuttavat tuki- ja liikuntaelimistön terveyteen. Käytämme kliinistä tutkimusta, kuvantamistutkimuksia, luu- ja lihasbiopsioita sekä biomarkkeritutkimuksia saadaksemme kattavaa kliinistä, kudos-, solu- ja molekyylitason tietoa sairastuneiden potilaiden luustosta ja lihaksistosta. Hyödynnämme myös erilaisia solututkimuksen menetelmiä ja eläinmalleja uusien hoitomenetelmien tunnistamiseksi ja prekliinisiin hoitokokeiluihin. Tavoitteenamme on lisätä tietoa osteoporoosiin johtavista sairausmekanismeista sekä osteoporoosin ja sarkopenian yhteyksistä.

Lapsen varhainen liikkumisen kehitys on merkittävää kaikelle myöhemmälle kehitykselle, mutta objektiivisten arviointimenetelmien puute on muodostanut globaalin pullonkaulan pikkulasten hyvinvoinnin parantamiselle. MOPO-hankkeessa käytetään uutta suomalaista innovaatiota, MAIJU-älypotkupukua, mittaamaan lapsen liikkeen kehitystä luonnollisen leikin aikana kotiolosuhteissa. Hankkeessa tutkitaan lapsen motoriseen kehitykseen vaikuttavia tekijöitä sekä sitä miten motorinen kehitys vaikuttaa lapsen uneen tai myöhempään kognitiiviseen kehitykseen. MOPO-hanke selvittää myös älyvaatteiden mahdollisuuksia terveydenhuollossa, lisäämään alueellista ja kulttuurista tasavertaisuutta sekä tukemaan kliinisiä tutkimuksia. Onnistuessaan MOPO-hanke voi muuttaa käytäntöjä terveydenhuollossa ja muussa lapsiin liittyvässä toiminnassa, sekä Suomessa että kansainvälisesti.

Tutkimuksen tavoitteena on kehittää verkkokalvorappeumaa hidastava lääkehoito. Hankkeessa pyrimme mm. todistamaan hypoteesimme tutkimamme lääkehoidon vaikutusmekanismien syy-seuraussuhteista sekä saamaan lisätietoa hoitotehosta erityisesti suomalaiseen tautiperintöön liittyvissä verkkokalvosairauksissa, sillä potilailla tehtävä kliininen koe halutaan toteuttaa Suomessa. Vaikka ensimmäinen kliininen koe kannattaa tehdä suun kautta annettavilla lääkkeillä prosessin nopeuttamiseksi, hankkeessa työskennellään myös innovatiivisten silmäannostelutekniikoiden parissa, jotta tulevaisuudessa verkkokalvorappeumalääkkeet voitaisiin annostella suoraan silmään. Lääkkeiden uusiokäyttöön perustuva hoito voi johtaa kliinisiin sovellutuksiin perinteistä lääkekehitysputkea nopeammalla aikataululla.

Tuberkuloosi on Mycobacterium tuberculosis -bakteerin aiheuttama infektio, joka johtaa vuosittain yli 1,5 miljoonan kuolemantapaukseen. Nykyisen rokotteen, Bacillus Calmette-Guérin (BCG), käyttöä rajoittaa sen haittavaikutukset ja rajallinen teho.  Tutkimushankkeen tavoitteena on kehittää uusi mRNA-rokote tuberkuloosia vastaan. Hanke perustuu omaan tutkimukseemme, joka on johtanut useiden suojaavien rokoteantigeenien tunnistamiseen kehittämässämme tuberkuloosin seeprakalamallissa. Tämän pohjalta olemme kehittäneet mRNA-rokotteen, jonka tehokkuutta, turvallisuutta ja muodostuvaa puolustusvastetta tutkimme tuberkuloosin nisäkäsmalleissa. Projektin tavoitteena on mahdollistaa rokotteen kliiniset tutkimukset ihmisillä. 

Loisto on Zodiak – Uuden tanssin keskuksen, Cirko – Uuden sirkuksen keskuksen ja Tanssin talon yhteinen, tanssin ja sirkuksen alojen kestävän kansainvälistymisen kehittämishanke. Vuosina 2025-2028 hankkeessa vakiinnutetaan uusia toimintamalleja tehokkaaseen teosmyyntiin ja promootiotyöhön, pitkäjänteiseen yhteistuottamiseen ja kiertuetoimintaan sekä kotimaan tuotantoympäristön vahvistamiseen. Näin rakennetaan kotimaiselle tanssille ja sirkukselle kansainvälistynyttä, taiteellis-tuotannollisesti korkealaatuista ja taloudellisesti kestävää tulevaisuuden toimintaympäristöä. Hanke vie käytäntöön vuosien 2022-2024 aikana toteutetun proof-of-concept-hankkeen tuloksia.

MS-tauti on nuorten aikuisten yleisin neurologisesti invalidisoiva sairaus. Epstein-Barrin virus (EBV) infektio on MS-taudin merkittävin riskitekijä.  Hankkeessamme analysoimme, voivatko tämän yleisen viruksen erityiset variantit olla MS-taudin kehittymisen taustalla. Osa MS potilaista ja verrokeista valitaan siten, että he ovat kotoisin Kyrönmaalta, jossa MS-tauti on erityisen yleinen. Yhteistyössä suomalaisten biopankkien kanssa toteutamme myös tähän mennessä korkeatasoisimman tutkimuksen MS-taudin ja EBV vasta-aineiden yhteydestä, jossa käytämme aiempaa tarkempaa vasta-aineiden määritysmenetelmää ja huomioimme geneettiset sekä muihin infektioihin liittyvät sekoittavat tekijät.

Nisäkkäiden perimät sisältävät proteiinia koodavien geenien lisäksi noin kaksinkertaisen määrän geenejä, joiden lopputuotteena on toiminnallinen RNA-molekyyli, joista monet säätelevät muiden geenien toimintaa. Tällaiset säätelijä-RNA-geenit usein muuntuvat nopeasti, jolloin niille ei löydy vastineita lähilajeista. Tässä tutkimuksessa kartoitetaan mutaatiotihentymiä ihmisen perimässä sekä niiden vaikutusta säätelijä-RNA-geenien syntyyn ja muuntumiseen. Tutkimus tuottaa tietoa siitä, kuinka uusi geneettinen materiaali syntyy, ja miten geenien säätely voi muuttua nopeasti. Laajemmassa kontekstissa tutkimus auttaa ymmärtämään geenisäätelyyn liittyvien sairauksien syntyä sekä sitä, kuinka lajit geneettisesti sopeutuvat ympäristön muutoksiin.

Pääasialliset tutkimuskohteeni ovat kohdun leiomyoomat ja kohdun limakalvon polyypit. Nämä yleiset kasvaimet aiheuttavat merkittäviä oireita naisille ja tuottavat huomattavia taloudellisia kustannuksia yhteiskunnalle. Joissain tapauksissa ne saattavat myös kehittyä pahanlaatuisiksi kasvaimiksi, leiomyooma leiomyosarkoomaksi ja polyyppi kohtusyöväksi. Tämän projektin tavoitteena on jatkaa pitkäjänteistä työtä kohdun kasvainten molekyylitaustan selvittämiseksi. Pyrimme tunnistamaan uusia kasvainten syntyyn vaikuttavia geneettisiä muutoksia, selvittämään näiden muutosten vaikutusmekanismeja sekä kehittämään kliinisesti hyödynnettäviä työkaluja potilaiden diagnostiikkaan ja hoitoon.

Helsingin kansainvälisen balettikilpailujen järjestäminen ja kehittäminen: mm. kilpailujen järjestämisen välin lyhentäminen neljästä kolmeen vuoteen, kilpailun sääntöjen uudistaminen sekä kilpailun kehittäminen verkostoitumisen ja työllistymisen foorumiksi sekä koulutustilaisuudeksi.
ASKEL-valmennusprojektin kehittäminen: nuorten kotimaisten tanssijoiden kilpailuvalmennuksen tukeminen korkeatasoisella valmennuksella sekä kilpailuun osallistumiseen kannustaminen.

Monissa aivosairauksissa esiintyy häiriöitä hermosolujen välisten synapsiyhteyksissä, joiden säätelyyn osallistuu neurotrofiinireseptori TrkB:n välityksellä tapahtuva solusignalointi. Alustavat tuloksemme viittaavat siihen, että aivojen lämpötilan lasku unen aikana säätelee neurotrofisia signalointimekanismeja, mikä voi häiriintyä sairaustiloissa. Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa näitä hermoston muovautuvuuteen vaikuttavia lämpötilariippuvaisia mekanismeja sekä selvittää niiden merkitystä aivojen toiminnalle hyödyntäen uusimpia tutkimusmenetelmiä. Tutkimus lisää ymmärrystä aivojen toiminnan perusperiaatteista ja voi mahdollistaa merkittäviä läpimurtoja sairausprosessien tutkimuksessa ja terapeuttisten interventioiden kehittämisessä.

Erkko-lukion opiskelijastipendit, Eero Erkko-stipendit ja J.H. Erkko -stipendit