Musiikkikoulutus kurkottaa kohti 2030-lukua

Juha Merimaa

10.6.2024

Turun konservatorio workshop 2019, kuva Tuomas Kourula

Suomalainen musiikkikoulutus on maailman huippua. Mutta alan ei silti auta jäädä tyytyväisenä taputtelemaan itseään selkään, toteaa Konservatorioliiton toiminnanjohtaja Taija Lähdetie.

”Suomi muuttuu. Väestö vanhenee, resurssit pienenevät. Monessa kunnassa ei synny juuri lapsia. Samalla maahanmuutto monimuotoistaa yhteiskuntaa. Etäopetus kasvoi räjähdysmäisesti korona-aikana ja nyt päälle tulevat tekoäly sekä muu teknologinen muutos.”

Niinpä myös musiikkikoulutuksen täytyy muuttua. Tarve tunnustettiin jo vuonna 2020 julkaistussa Musiikkikoulutuksen visiossa 2030, jossa alan toimijoiden laaja työryhmä listasi 25 kehityskohdetta suomalaiseen musiikkikoulutukseen vuoteen 2030 mennessä.

Nyt Konservatorioliitto alkaa viedä asiaa eteenpäin. Musiikkikoulutus kohti 2030-lukua – Tulevaisuuskestävä oppilaitoskulttuuri -hankkeessa on kolme konkreettista pilottia, joilla asiaa viedään eteenpäin yhdessä vision jatkotyöryhmän kanssa.

Yhdessä pilotissa selvitetään kasvavalla pääkaupunkiseudulla sijaitsevien Keski-Helsingin musiikkiopiston, Kallion musiikkikoulun ja Musiikkiopisto Resonaarin yhteistyön tiivistämistä ja jopa mahdollista yhdistymistä. Toisessa osakokonaisuudessa hiljenevällä alueella sijaitseva Mikkelin musiikkiopisto laajentaa yhteistyöverkostoja oman elinvoimansa säilyttämiseksi. Kolmanneksi selvitetään, miten instrumenttiopettajien sekä musiikinopettajien koulutusta voitaisiin kehittää.

Lisäksi aloitetaan Sibelius-Akatemian kanssa musiikkioppilaitosten rehtoreille suunniteltu johtamiskoulutus. ”Tarkoitus on innostaa kenttää kehitystyöhön, ja pohtia tapoja, joilla päästäisiin kohti visiota”, Lähdetie kertoo.

Tarkoitus on innostaa kenttää kehitystyöhön, ja pohtia tapoja, joilla päästäisiin kohti visiota

Lähdetie kertoo

Kolme myöntöä musiikkiin

Konservatorioliitto aloittaa pilottinsa Jane ja Aatos Erkon säätiön myöntämällä kaksivuotisella 660 000 euron avustuksella. Lisäksi hankkeiden rahoitusta tulee niihin osallistuvilta laitoksilta.

Lähdetie pitää säätiön panostusta merkittävänä.

”Olemme pieni, yhden vakituisen työntekijän toimisto. Kyllähän tällainen rahoitus sai sukat pyörimään jaloissa, kun pääsemme viemään asioita eteenpäin.”

Toukokuussa säätiö myönsi tukea myös kahdelle muulle musiikkikoulutuksen kehittämishankkeelle. Soitinakatemiat ry sai nelivuotisen apurahan Soitinakatemioiden paikan vakiinnuttaminen kotimaisen musiikkikoulutuksen kentällä -hankkeeseen, ja Taideyliopiston Sibelius-Akatemia niin ikään nelivuotisen rahoituksen ÄÄNI JA OIKEUS: Musiikki monimuotoisuuden edistäjänä -kokonaisuuteen.

Hankkeilla on vahva yhtymäpinta säätiön strategiassa mainittuihin pitkäjänteisyyteen, kansainvälisyyteen ja nuorten lahjakkuuksien tukemiseen.

Lähdetie pitää panostuksia merkittävinä. ”Kaikki kolme ovat laajasti kenttää kehittäviä. Vaikka kaikki kolme hanketta lähestyvät aihetta eri kulmista, ne kaikki tukevat alan elinvoimaa”, Lähdetie toteaa.

Huippulahjakkuuksien akatemiat

Siinä missä musiikkiopistot keskittyvät antamaan perusopetusta laajoille harrastajamäärille, tähtäävät Suomen kolme soitinakatemiaa (Jousiakatemia, Nuorten pianoakatemia ja Vaskiakatemia) puolestaan huippuihin.

Nuorille, ammattilaisuuteen tähtääville huippulahjakkuuksille tarkoitettujen soitinakatemioiden ajatuksena on antaa lupaaville oppilaille korkeatasoista opetusta suoraan oman alansa huipulta. Toiminta on ollut menestyksekästä: vuodesta 2010 lähtien akatemioiden oppilaat ovat voittaneet yhteensä 131 palkintoa erilaisissa kilpailuissa. Tällä hetkellä akatemioissa opiskelee yhteensä 60 nuorta.

Jane ja Aatos Erkon säätiö, jonka strategiaan kuuluu korkean läpimurron mahdollisuuksiin panostaminen, on jo aiemmin tukenut sekä Jousiakatemiaa että Nuorten pianoakatemiaa.

Toistaiseksi akatemioiden toiminta on kuitenkin ollut suurelle yleisölle melko tuntematonta. Viime vuonna akatemiat perustivat yhteisen Soitinakatemiat ry:n kattoyhdistyksekseen.

Nyt järjestö sai säätiöltä nelivuotisen 1 234 000 euron apurahan akatemioiden aseman vakiinnuttamiseksi. Myös Suomen Kulttuurirahasto myönsi järjestölle 1 234 000 euroa samaan tarkoitukseen.

”Kattoyhdistyksen ajatus ei ole puuttua akatemioiden taiteellispedagogiseen toimintaan vaan ajaa niiden yhteistä asiaa,” Soitinakatemiat ry:n hallituksen puheenjohtaja Anni Pokki kertoo.

”Pidemmän aikavälin tavoite olisi saada soitinakatemiat pysyvämmän julkisen rahoituksen piiriin. Jane ja Aatos Erkon säätiön ja Suomen Kulttuurirahaston rahoitus auttaa kohti tätä tavoitetta.”

Kaikkien kolme hankkeen yhtäaikainen tukeminen on säätiöltä vahva panostus suomalaiseen musiikkikoulutukseen, varsinainen vitamiiniruiske koko alalle

Gardberg toteaa.

Musiikkikoulutusta kehitettäessä kannattaa myös ottaa askel taaksepäin ja pohtia, miksi musiikkimme on sellaista kuin se on

”Musiikki on sulatusuuni, joka heijastelee aina kulttuurisia vaikutteita. Jopa niin sanottu länsimainen taidemusiikki ei ole mitenkään vapaa vaikutteista. Esimerkiksi Mozart lainasi janitsaarimusiikista ja Debussy oli viehättynyt gamelan-musiikkiin”, kertoo Sibelius-Akatemian dekaani Emilie Gardberg.

Viime aikoina musiikin globaaliin historiaan on alettu maailmalla kiinnittää yhä enemmän huomiota. Nyt tätä edistetään Suomessa Sibelius-Akatemian Ääni ja oikeus -hankkeessa. Jane ja Aatos Erkon säätiö myönsi sille 1 000 000 euron nelivuotisen rahoituksen.

Hanke linkittyy vahvasti Musiikkikoulutuksen vision näkemyksiin koulutuksen monimuotoisuudesta sekä yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta.

”Kaikkien kolme hankkeen yhtäaikainen tukeminen on säätiöltä vahva panostus suomalaiseen musiikkikoulutukseen, varsinainen vitamiiniruiske koko alalle”, Gardberg toteaa.

Sibelius-Akatemian hankkeen tarkoitus on tuottaa aiheesta oppikirja kaikkien oppilaitosten käyttöön. Yleisölle se tulee näkymään ainakin oopperaproduktiona ja jazz-konsertteina.  Mutta aiheen voi nähdä ulottuvan myös oppilaitosten ulkopuolelle. Gardberg näkee musiikissa jopa keinon sovitella yhteiskunnallisia ristiriitoja.

”Musiikki on paljon sanallista vuorovaikusta monipuolisempi tapa olla yhdessä. Esimerkiksi yhdessä soittamalla voidaan luoda yhteisymmärrystä.”