Tulevaisuus tehdään nyt
Tulevaisuus rakentuu nykypäivän ratkaisuille. Säätiöillä on poikkeuksellinen mahdollisuus katsoa pitkälle tulevaan.
Kuvaaja: Frida Lönnroos
Entäpä jos avustuspäätöksistä eniten hyötyvät eivät olisi vielä syntyneetkään?
Tällä provosoivalla kysymyksellä tulevaisuuden tutkija Niklas Larsen aloitti puheenvuoronsa Pohjoismaisessa säätiökonferenssissa Helsingissä 25.9. 2025.
Heti perään Kööpenhaminan tulevaisuudentutkimuksen keskuksen vaikuttavuus- ja kehitysjohtajana toimiva Larsen korosti, ettemme voi ennustaa tulevaisuutta.
”Tämä ei kuitenkaan estä meitä suunnittelemasta tulevaisuutta, varautumasta siihen eikä kartoittamaan sen mahdollisuuksia”, Larsen huomautti.
Perinteiden määritelmä tulevaisuudelle on ajatella sen olevan substantiivi, joka viittaa tulevaan aikaan. Larsenin mielestä tulevaisuuden voisi kuitenkin hahmottaa myös verbinä, joka kuvaa niitä toimia ja kehityskulkuja, jotka ohjaavat huomistamme. Näin ajateltuna tulevaisuus on jotain, jota teemme joka päivä. Tällaiseen pidemmän tähtäimen työhön säätiöillä on Larsenin mielestä poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet.
Poliittinen järjestelmä pyörii nelivuotisten vaalikausien jaksoissa. Yritysmaailmassa oleellista on pärjääminen nykyhetkessä. Säätiöillä sen sijaan on vakautta ja resursseja, jotka mahdollistavat pidemmän tähtäimen suunnittelun ja innovoinnin.
Innovatiivisuus ei toki ihan ensimmäinen säätiömaailmaan liitetty ajatus, Larsen myöntää. Hän näytti esityksessään Futures Philanthropy – Anticipation for the Common Good tutkimusta, jonka oli tehnyt yhdessä Philea – Pilanthropy Europe Associationin kanssa. Tutkimuksessa kartoitettiin säätiömaailman tulevaisuuden uhkakuvia ja mahdollisuuksia. Suurimmiksi uhkakuviksi katsottiin konservatiiviset hallitukset, hidas mukautuminen uuteen ja keskittyminen valtavirta-aiheisiin. Suurimpina mahdollisuuksina nähtiin systeemisen ajattelun hyödyntäminen ja luottamukseen perustuvat rahoituspäätökset.
Tulevaan varustautuessa kannattaa ensin miettiä yhdessä tavoiteltavaa päämäärää ja sen jälkeen miettiä erilaisia tapoja päästä siihen. Tämä edellyttää säätiöyhteisöltä yhteistyötä”
Niklas Larsen
Skenaariot auttavat valmistautumaan
Helppoa tulevan ennakointi ei silti ole. Larsen kuvasi tätä kaaviolla, jossa ongelmat jaetaan neljään ryhmään. Niistä ensimmäiset ovat yksinkertaisia ongelmia, kuten ristinollapeli, joissa oikea ratkaisu on helppo nähdä. Toisessa ryhmän ongelmat ovat monimutkaisia ja vaativat enemmän pohdintaa, mutta niissäkin paras ratkaisu on yleensä löydettävissä. Tästä tyypistä Larsen käytti esimerkkiä šakki.
Monitahoiseksi ongelma muuttuu, kun meillä ei ole kaikkea informaatiota käytössämme, kuten korttipelissä, jossa emme tiedä vastustajan kortteja. Silloin paras ratkaisu voidaan määritellä vasta jälkikäteen. Ja kaoottisissa ongelmissa selkeää ratkaisua ei edes ole.
”Kohtaamamme ongelmat eivät ole monimutkaisia – niitä ei voida ratkoa keräämällä dataa tai suunnittelemalla paremmin. Tulevaisuus on monitahoista – suuret ja isot muutokset tapahtumat ennakoimattomasti ja syyt ja seuraukset hahmottaa usein vasta jälkikäteen”, Larsen totesi.
Rahoituspäätöksiä pohtiessa tämä korostuu.
“Nykypäivän suuret kysymykset ilmastonmuutoksesta eriarvoisuuteen, siirtolaisuuteen, nuorten mielenterveyteen ja polarisaatioon ovat kaikki monitahoisten ja kaoottisten ongelmien maailmassa. Siksi tulevaisuuteen varautuminen on kuulu säätiötyön ytimeen: se auttaa meitä hahmottamaan ja toimimaan aktiivisesti.”
Tulevaisuutta kannattaakin lähestyä pohtimalla vaihtoehtoisia skenaarioita ja niihin johtavia kehityskulkuja. Tämä edellyttää kuvittelemisen infrastruktuuria, jossa kuvittelemiselle luodaan sille sopivaa tilat ja resurssit. Mielikuvitusta voi ruokkia luomalla uudenlaisia sosiaalisia kohtaamisia ja osallistamalla erilaisia toimijoita pohtimaan tulevaisuutta yhdessä.
”Tulevaan varustautuessa kannattaa ensin miettiä yhdessä tavoiteltavaa päämäärää ja sen jälkeen miettiä erilaisia tapoja päästä siihen. Tämä edellyttää säätiöyhteisöltä yhteistyötä”.
Avainasemassa ovat yhteiset päämäärät
Useat samaan suuntaan katsovat hankkeet luovat pohjaa järjestelmätason muutoksille. Larsen uskoo. Kun lähestymisiä on useita kaikkia munia ei tarvitse laittaa samaan koriin. Rohkaisevana esimerkkinä hän esitteli Kööpenhaminaan perustettua mahdollisten tulevaisuuksien SOON laboratoriota, joka kokosi kuuden kuukauden pilotissaan yhteen yli sata organisaatiota pohtimaan sitä mahdollisia tulevaisuuden näkymiä ja niihin varautumista.
”Olemme miettineet esimerkiksi millaista taitoja ja kyvykkyyksiä tulevaisuudessa tarvitaan. Yritämme madaltaa kynnystä mielikuvituksen käyttöön ja tehdä tulevaisuutta koskevasta keskustelusta demokraattisempaa.”
Jopa tulevaisuus voidaan kaapata populistien työkaluksi. Terveessä yhteiskunnassa on tilaa pohtia useita, keskenään ristiriitaisiakin tulevaisuudenkuvia”
Niklas Larsen
Tulevaisuus voidaan kaapata
Pohjoismaisen säätiökonferenssin teemana oli tänä vuonna yhteiskunnallinen polarisaatio. Pohtiessa tulevaisuuden kehityslinjoja Larsen kehottaa miettimään mitkä tarinat ja mielikuvat polarisaatiota ruokkivat. Parhaina indikaattoreina polarisaation tilasta hän katsoisi yhteiskunnallisen luottamuksen kehitystä.
”Uskovatko ihmiset demokratian mahdollisuuksiin ja mediaan? Miten kansalaisyhteiskunta voi, uskovatko ihmisillä mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskuntaan esilaisten järjestöjen tai organisaatioiden kautta?” Larsen listaa.
Polarisaation vähentämiseksi hän kaipaisi tiloja, joissa eri tavoin ajattelevat voisivat kohdata toisiaan rakentavassa ja turvallisessa ilmapiirissä. Yhteiskunnallisen eriarvoistumisen torjuminen on tärkeää, koska polarisaatiokehitys rajoittaa kaikkien mahdollisuuksia.
”Jopa tulevaisuus voidaan kaapata populistien työkaluksi. Terveessä yhteiskunnassa on tilaa pohtia useita, keskenään ristiriitaisiakin tulevaisuudenkuvia”, Larsen kuvaa.
”Jos keskustelussa on kuitenkin vain yksi tulevaisuudenkuva johtaa se helposti vastakkainasetteluun, jossa olemme joko tätä tulevaisuutta vastaan tai sen puolesta”.
Tämä luo vaihtoehdottomuutta, joka ei perustu todellisuuteen. Tuleva kehitys ei koskaan ole yksinkertaista vaan monitahoista ja kaoottista, eikä siksi sidottu vain yhteen skenaarioon.
Jane ja Aatos Erkon säätiön uutiskirje
Uutiskirjeemme tilaajana saat ajankohtaiset kuulumiset sähköpostiisi neljästi vuodessa.
Tilaamalla uutiskirjeen hyväksyt tietosuojaselosteen.