Vuosi
2020
Toimintakertomus ja tuloslaskelma
Säätiö
Jane ja Aatos Erkon säätiön ensisijaisena tarkoituksena on tekniikan ja taloustieteen sekä lääketieteen tutkimuksen ja opetuksen edistäminen ja tukeminen. Säätiön tarkoituksena on myös taiteen ja kulttuurin sekä urheilutoiminnan ja ruumiillisen kasvatuksen ja hyvinvoinnin edistäminen Suomen kansakunnan etujen mukaisesti.
Säätiön avustukset 2002–2020
Perustajien henkilökohtaiset lahjoitukset ja testamentit ovat luoneet säätiölle taloudellisesti vakaan ja vahvan perustan ja tehneet mahdolliseksi säätiön kunnianhimoisen toiminnan tieteen ja kulttuurin tukijana. Tuetut tutkimusteemat ja kulttuurikohteet ovat osoitus säätiön perustajien henkisestä perinnöstä, arvomaailmasta sekä halusta edistää koulutukseen ja sivistykseen perustuvan yhteiskunnan kehitystä. Säätiö on myöntänyt avustuksia toimintavuoden loppuun mennessä yhteensä yli 270 miljoonaa euroa.
Viimeisen vuosikymmenen aikana säätiö on kasvattanut rooliaan pitkäjänteisenä tieteen ja kulttuurin tukijana. Säätiö on keskittänyt avustustoimintansa kansainvälisesti merkittävään tutkimukseen, ja suurempien hankkeiden osuus on huomattava. Tieteen ja tutkimuksen osuus myönnetyistä avustuksista on ollut noin 70 %. Myöntöprosentti kaikista haetuista avustuksista on ollut 9,1 %.
Säätiön tarkoituksen toteuttaminen toimintavuotena
Säätiö myönsi avustuksia 45,2 miljoonaa euroa (2019: 33 milj. euroa) tieteelle ja kulttuurille. Toimintavuoden avustusten kokonaismäärä ylitti selvästi aikaisempina vuosina myönnettyjen avustusten määrän.
Lääketieteelle myönnetty osuus oli 18,1 miljoonaa euroa (14 milj. euroa). Avustuksia myönnettiin muun muassa syöpä- ja virustutkimukseen sekä antibioottiresistenssin torjumiseen.
Teknologiahankkeille myönnettiin 8,8 miljoonaa euroa (7 milj. euroa) esimerkiksi elintarvike-
kehitystieteelle merkitykselliseen tutkimukseen. Lisäksi säätiö myönsi Aalto-yliopistolle 10,5 miljoonaa euroa poikkitieteellisen bioinnovaatiokeskuksen perustamiseen.
Muihin tieteisiin myönnettiin kaikkiaan 1,7 miljoonaa euroa (5 milj. euroa). Avustuksia jaettiin ilmakehä- ja luontotutkimukseen.
Kulttuuri- ja muulle yhteiskunnalliselle toiminnalle myönnettiin 6 miljoonaa euroa (6 milj. euroa). Kulttuurin avustukset painottuivat kansainvälisyyteen, muun muuassa klassisen musiikin, kuvataiteen ja tanssitaiteen kansainvälisen vierailutoiminnan mahdollistamiseen.
Toimintakertomuksen liitteenä on luettelo kaikista myönnetyistä avustuksista.
Säätiön sijoitustoiminta
Säätiökonsernin varallisuuden markkina-arvo oli vuoden vaihteessa 1442 miljoonaa euroa (2019: 1252 miljoonaa euroa). Osakesijoitusten osuus varallisuudesta oli 88,4 % (94,3 %) ja korkosijoitusten 11,5 % (5,6 %).
Sijoitusten tuotto vuonna 2020, huomioiden realisoitumaton markkina-arvojen muutos, oli +19,4 % (+24,8 %). Heikon alkuvuoden jälkeen tuotto oli lopulta erinomainen Covid-19–pandemiasta huolimatta. Tulosta arvioitaessa on muistettava, että säätiön yksittäisten vuosien tuottoerot ovat varsin suuret korkean osakepainon takia.
Vuoden 2020 tilikauden ylijäämä oli 23,2 miljoonaa euroa (ylijäämä 43,2 miljoonaa euroa).
Säätiön avustustoiminta
Toimintavuoden 2020 avustussumma, 45,2 miljoonaa euroa, on säätiön historian suurin vuositasolla. Säätiö myönsi vuoden aikana myös yhden säätiön historian suurimmista avustuksista: Aalto-yliopistolle myönnetyllä 10,5 miljoonalla eurolla perustetaan eri tieteenaloja, kuten tekniikkaa, muotoilua ja kauppatieteitä hyödyntävä keskus, jossa tutkitaan ja kehitetään läpimurtoratkaisuja kierto- ja biotalouteen siirtymiseksi.
4 Toimintavuonna avustuksia myönnettiin 59 tutkimusryhmälle, organisaatiolle tai henkilölle (2019: 57). Avustusten kohteet on valittu säädekirjan tarkoituksen mukaan, ja säädekirjan laaja tavoite on otettu huomioon. Hallitus on jatkanut vakiintunutta, säätiön perustajien luomaa käytäntöä rahoittaa suurempia ja ajallisesti pitempiä, kansainvälisesti korkeatasoisia hankkeita.
Säätiössä käsiteltyjen hakemusten lukumäärä oli 546 (561). Hakuohjeistuksen kehittämisen myötä hakemukset vastaavat sisällöllisesti paremmin säädekirjan tavoitteita. Avustuspäätösten kohdentaminen suurempiin hankkeisiin on myös vähentänyt hakemusmäärää.
Toimintavuoden lopussa käynnistettiin sähköisen hakujärjestelmän uudistus palvelun parantamiseksi. Uudistus tuottaa tarkennettua tietoa avustuskohteista ja edesauttaa sekä automatisoi jatkossa seurantaa.
Myönteisistä avustuspäätöksistä tieteelliseen tutkimukseen kohdentui 44 kpl (41 kpl), kulttuuriin kohdentui 14 kpl (13 kpl) sekä muita 1 kpl (3 kpl). Suuria, monivuotisia yli miljoonan euron avustuksia myönnettiin 10 kpl ja kokoluokassa 500 000–1 000 000 euroa, 20 kpl.
Tieteellisen tutkimuksen tukeminen
Säätiö myöntää avustuksia korkeatasoiseen tieteelliseen tutkimukseen. Suunnitelmat voivat sisältää riskiä, jolloin niiden merkitys onnistuessaan on suuri, mutta epäonnistuessaankin ne voivat avata uusia tutkimussuuntia ja lisätä tietoa.
Myönnetyistä avustuksista suurin osa on kohdistunut perustutkimukseen. Avustuspäätökset on kohdennettu yksittäisiin tutkimuksiin tai hankkeisiin, joiden tieteellinen merkitys ja vaikuttavuus ovat suoraan säätiön hallituksen arvioitavissa. Myönnetyt jatkoavustukset ovat edellyttäneet, että tulokset ovat lunastaneet hankkeelle ensi vaiheessa asetetut tavoitteet.
Avustuksen saaneiden tutkimushankkeiden arviointikriteereitä ovat olleet tavoitteet, tutkijan ja tutkimusryhmän ammattitaito ja saavutukset, hankkeen toteuttamissuunnitelma sekä tulosten merkitys. Avustuspäätökset on kohdistettu pääasiallisesti tutkimusryhmille ja postdoc-jälkeiseen aikaan, eikä yksittäisiä väitöskirjoja ole tuettu. Myöskään lyhytkestoisia matka- tai kongressiavustuksia ei ole myönnetty.
Päätösesitysten valmistelussa säätiö käyttää ulkopuolisia neuvonantajia. Vuoden aikana neuvonantajia hyödynnettiin myös hakujärjestelmän ja asiantuntijatyötä edistävien mallien kehittämistyössä.
Lääketiede
Lääketieteen 40,2 prosentin osuus myönnetyistä avustuksista on edellisten vuosien tapaan merkittävä. Lääketieteellinen tutkimus edellyttää henkilö- ja laboratorioresursseja sekä riittävän pitkää tutkimusaikaa. Säätiö suosii avustuksissa kalliimpaa, tutkijoille edullisempaa sosiaaliturvan takaavaa palkkamallia. Hankkeiden koulutuksellinen merkitys on huomattava: tutkimusryhmiin kuuluu aina myös väitöskirja- ja postdoc-tutkijoita.
Hallitus on kohdentanut lääketieteen avustuksia aikaisempien vuosien tapaan kansainvälisesti kilpailukykyiseen perustutkimukseen, kliiniseen tutkimukseen sekä biolääketieteen tutkimukseen. Tutkimushankkeiden tavoitteina ovat voineet olla lääkekeksinnöt, uudet hoitomenetelmät sekä lääketieteellisen teknologian keksinnöt.
Säätiö on vain poikkeustapauksissa avustanut lääketutkimuksia ja hoitovertailuja. Myöskään pitkiin epidemiologisiin hankkeisiin ei ole myönnetty avustuksia.
Suurimman lääketieteen avustuksen sai apulaisprofessori Antti Rannikko Helsingin, Tampereen ja Turun yliopistojen, Aalto-yliopiston sekä HUSin neljävuotiseen yhteishankkeeseen (1 525 000 euroa). Monitieteinen kliininen tutkimushanke keskittyy eturauhassyöpään, ja sen tavoitteena on uudistaa taudin diagnostiikkaa merkittävästi. Tämä mahdollistaisi syövän lisäämisen kansalliseen seulontaohjelmaan, mikä edesauttaisi sairauden varhaista tunnistamista ja vähentäisi kuolleisuutta.
HUSin syöpäkeskuksen ja Helsingin yliopiston dosentti Juha Klefströmin kaksivuotinen hanke (1 495 000 euroa) testaa tutkimuksensa faasi 1 B -vaiheessa uuden lääkeyhdistelmän tehoa ja mahdollisia sivuvaikutuksia rintasyöpäpotilaiden hoidossa. Hankkeen kumppaneina ovat HUSin kansallinen syöpäkeskus ja kaksi lääkeyritystä. Säätiö ei yleensä tue lääketutkimusta, mutta tutkijalähtöinen lääkekehitys poikkeaa yrityslähtöisestä toiminnasta. Hankkeen voi katsoa tuottavan laajaa hyötyä tutkijayhteisölle ja terveydenhuollon toimijoille sekä veronmaksajille.
Jatkohankeavustuksista suurin (1 328 000 euroa) kohdentui Itä-Suomen yliopiston professori Ville Kolehmaisen koordinoiman konsortion kolmevuotiselle hankkeelle. Tutkimus keskittyy aivohalvauksen sähköiseen kuvantamiseen. Uutta teknologiaa luova hanke yhdistää matematiikkaa, fysiikkaa, lääketieteen tekniikkaa ja neurotiedettä, ja sen vaikutus kliinisiin käytäntöihin voi olla suuri kaupallista potentiaalia unohtamatta.
Merkittävä jatkohankeavustus myönnettiin myös Helsingin yliopiston professori Timo Otonkosken (960 000 euroa) tutkimusryhmälle, jonka tavoitteena on parantaa diagnostiikkaa sekä lapsettomuuteen että toistuviin keskenmenoihin. Hanke on sekä kansainväliseen kärkeen sijoittuvaa perustutkimusta että uraauurtavaa soveltavaa tutkimusta solujen uudelleenohjelmointiin ja lapsettomuushoitoihin liittyen.
Vuonna 2019 käyttöönotettu Proof of Concept (POC) -rahoitusmuoto riskipitoisten ja uusien tutkimusavausten rahoittamiseksi löydettiin toimintavuonna parhaiten lääketieteen puolella.
POC-avustukset myönnettiin dosentti Cory Dunnille (477 000 euroa) ja dosentti Fabio Valopille (303 000 euroa) Helsingin yliopistoon.
Dosentti Cory Dunnin perustutkimuksessa keskitytään peroksisomien syntyyn ja niiden aineenvaihdunta- ja signalointitoimintaan. Peroksisomit ovat solun rasvamolekyylien kierrätyskeskuksia, joissa rasvoja uudelleenmuokataan solun moninaisiin tarpeisiin.
Dosentti Fabio Valoppin hankkeessa kehitetään elintarvikkeiden valmistuksessa hyödynnettäviä oleogeelejä, joissa rasvamolekyylit on suljettu osittain sulamattomiin molekyylirakenteisiin. Uudenlaiset keinot rasvojen imeytymisen hidastamiseen vaikuttaisivat positiivisesti painonhallintaan.
Vaikka molemmat hankkeet käsittelevät rasvojen aineenvaihduntaa, ne valottavat perustavanlaatuisesti elimistön erilaisia mekanismeja. Toinen hankkeista on luonteeltaan solujen rakenneosien biokemiaan paneutuva, toinen vahvasti soveltava, elintarvikekemian innovaatioon tähtäävä.
Teknologia
Tekniikan ja teknologian tutkimusryhmille osoitetut myönnöt toimintavuoden aikana olivat noin 20 % myönnetyistä avustuksista. Aalto-yliopistolle myönnetyn suuravustuksen kanssa osuus vuoden myönnöistä kasvoi ohi lääketieteen liki 43 %.
Säätiön historian toiseksi suurin avustus, 10,5 miljoonaa euroa myönnettiin Aalto-yliopistolle syksyllä 2020. Avustuksen turvin perustettava bioinnovaatiokeskus tukee siirtymistä kierto- ja biotalouteen. Avustuksella mahdollistetaan biomateriaalialueen professuuri sekä biokeskuksen ensimmäinen tutkijakoulu. Vastaavanlaista monialaista, kestävän kehityksen opetukseen ja tutkimukseen keskittyvää tohtorikoulua ei Suomessa ole, ja myös maailmalla malli on harvinainen. Uudentyyppiselle strategiselle avustukselle on säätiössä asetettu korkeat odotukset, ja kokonaisuuden kehittymistä tullaan myös oppimismielessä seuraamaan. Säätiön tavoitteena on jatkossakin mahdollistaa korkeatasoisia ja yhteiskunnallisesti merkittäviä, isoja hankkeita, joiden avulla rakennetaan kestävämpää tulevaisuutta.
Toimintavuoden suurin yksittäinen avustus tieteen tutkimukseen myönnettiin professori Kati Hanhinevan ryhmälle (1 648 000 euroa). Neljävuotinen hanke keskittyy jalostettujen kasviproteiiniruokien terveysvaikutuksiin ja uudenlaisten elintarvikkeiden tuottamiseen. Hanhineva toimii Turun yliopiston pohjoisten elintarvikkeiden professorina. Vuoden 2020 alussa perustettu professuuri keskittyy Suomessa viljeltävien kasvien tutkimukseen, edistää terveellisten elintarvikkeiden kehittämistä ja tukee kestävään kehitykseen pohjautuvaa elintarvikevientiä.
Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön kanssa jatkettiin yhteistyötä Tulevaisuuden tekijät -ohjelman puitteissa. Rahoitusohjelma tähtää yliopistojen strategisen osaamisen vahvistamiseen, ja siinä etsitään tulevaisuuteen katsovia ehdotuksia teollisuutta ja yhteiskuntaa uudistaviksi tutkimushankkeiksi.
Toimintavuoden aikana ohjelmaan saapui 94 hakemusta (2019: 93). Ohjelmasta rahoitettiin yhteensä 6 hanketta, joista viiteen säätiö myönsi rahoitusta yhteensä 1 475 000 euroa. Molempien säätiöiden hallitukset tekivät rahoituspäätöksensä itsenäisesti.
Suurimman tutkimusrahoituksen (950 000 euroa) säätiöiltä sai Vaasan yliopiston professori Heidi Kuusiniemen koordinoima konsortiohanke. Vaasan ja Tampereen yliopistojen ja Aalto-
yliopiston sekä Maanmittauslaitoksen yhteishankkeessa tutkitaan erityisesti sitä, kuinka LEO-satelliitteihin perustuvaa paikannus-, navigointi- ja ajanmääritystoimintaa voitaisiin käyttää sisätilaympäristöissä.
Ohjelmasta rahoitettiin myös mm. Aalto-yliopiston professori Matias Palvan vetämän ryhmän tutkimusta (500 000 euroa) masennuksen hoidossa käytettävän tietokonepelin kehitystyöhön. Rahoituksen turvin tutkitaan tarkemmin pelin vaikutusta aivojen toimintaan ja sitä, voiko toimintavideon pelaaminen helpottaa masennuspotilaiden oireita ja parantaa heidän kognitiivista toimintakykyään.
Muu tutkimustoiminta
Lääketieteen ja teknologian rinnalla muuhun tutkimustoimintaan myönnetty rahoitus oli toimintavuonna vähäistä, myönnetyistä avustuksista noin 4 %.
Professori Anna-Liisa Laineelle Helsingin yliopistosta myönnettiin kahden vuoden jatkoavustus (993 000 euroa) aiemmin säätiön avustuksella perustetun Ekologisten muutosten tutkimuskeskuksen (REC) toteuttaman koontityön tulosten analysointiin ja eteenpäin viemiseen. Keskuksen työn tavoitteena on pitkän aikavälin ekologisten tietojen koordinoitu analyysi maailmanlaajuisten muutosten vaikutusten ymmärtämiseksi, mutta myös tehdä esim. tieteellisesti perusteltu ehdotus kansallisten pitkäaikaisaineistojen keruusuunnitelmasta. Olemassa olevaa tietoa voi hyödyntää muun muuassa ympäristöhallinnon päätöksenteon tukena.
Kulttuuri- ja muu yhteiskunnallinen toiminta
Taide- ja kulttuurihankkeiden valinnassa säätiön hallitus on edellyttänyt korkeaa taiteellista laatua sekä kansainvälistä tasoa. Säätiö tukee harkitusti myös muita hankkeita, jotka edistävät hyvinvointia Suomessa. Säätiön perustajien kiinnostuksen kohteet on otettu säädekirjan rajoissa huomioon. Toimintavuoden myönnöistä taiteeseen ja kulttuuriin kohdentui noin 15 %.
Painopisteenä avustuspäätöksissä olivat kansainväliset vierailut niin tanssin, musiikin kuin kuvataiteen aloilla sekä opetustoiminnassa.
8 Toimintavuoden myönnöillä mahdollistetaan taidevierailuja erityisesti Suomeen, mutta myös muualle, esimerkkeinä Helsingin tapahtumasäätiö (tanssi- ja orkesterivierailut) 900 000 euroa, Aalto ARTS Summer School 949 000 euroa, Kiasma (ARS-näyttelyn kansainvälinen tuotanto) 500 000 euroa, Ateneumin taidemuseo (Suomen taiteen klassikot maailmalle) 450 000 euroa, Suomalainen barokkiorkesteri (kansainväliset ammattikuorot -konserttisarja) 318 000 euroa ja Turun musiikkijuhlat (kansainväliset vierailut) 300 000 euroa.
Suurin yksittäinen avustus myönnettiin tanssitaiteen edustajalle, Tero Saarinen Companylle (1 400 000 euroa) vuosien 2020–2024 tuotantoihin. Ryhmän ohjelmistosuunnitelma koostuu kotimaisista kantaesityksistä, repriisituotannoista ja ulkomaisten huippuryhmien vierailuista.
Säätiö osallistui myös The AKG Fund for Nordic Art and Culture pääomittamiseen 700 000 eurolla. Albright-Knox Art Galleryn (Buffalo, NY, USA) perustaman Pohjoismaisen taiteen ja kulttuurin rahaston tavoitteena on mahdollistaa pohjoismaisten taiteen tekijöiden sisältöjen tuottamista, mutta myös edesauttaa Nordic Galleryn syntyminen.
Tanssin talo kulttuurin erityisprojektina
Säätiö myönsi 15 miljoonaa euroa Tanssin talo -hankkeelle vuonna 2014. Talon arkkitehtoninen ilme ”Leija” julkistettiin 17.8.2017. Kaavavalituksen vuoksi rakentaminen viivästyi ja alkoi vasta syksyllä 2019. Tanssin talon peruskivi muurattiin 30.1.2020, ja talon on määrä valmistua syksyllä 2021. Avajaiset vietetään 2.2.2022.
Koronapandemian vaikutukset avustustoimintaan
Säätiö on pitkäaikainen virustutkimuksen tukija. Koronapandemian alkaessa säätiö myönsi heti keväällä avustuksen kahdelle ansioituneelle tutkimusryhmälle COVID-19–koronaviruksen tutkimukseen. Tuloksilla on myös laajempaa käytettävyyttä virusuhkia vastaan.
Professori Olli Vapalahden tutkimusryhmä Helsingin yliopistosta sai 1 142 000 euron avustuksen kolmevuotiseen tutkimukseen uusien työkalujen löytämiseksi koronaviruspandemiaa sekä uusia eläinperäisiä virusuhkia vastaan.
Professori Ilkka Julkusen tutkimusryhmälle Turun yliopistossa myönnettiin 1 100 000 euroa koronavirusten biologian kolmevuotiselle tutkimukselle. Tutkimusryhmä keskittyy pandeemisen SARS-CoV-2–viruksen ominaisuuksien tutkimukseen, diagnostiikan kehitykseen sekä immuunivasteen analyysiin ja seurantaan.
Säätiö myönsi myös yhdessä neljän muun säätiön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Taiteen edistämiskeskuksen kanssa noin 1,5 miljoonaa euroa pandemian takia ahdinkoon joutuneille kulttuurialan ammattilaisille. Säätiön osuus oli 100 000 euroa.
Pandemia ei näkynyt säätiön avustustoiminnassa lisääntyvinä hakemusmäärinä. Käynnissä olevien hankkeiden osalta aikataulujen viivästykset ja tapahtumien siirrot huomioitiin säätiön hallituksen tekemällä linjauksella, jossa hanketoimijoita kehoitettiin tarkastelemaan muutoksia riittävän ajan puitteissa ketjuttuvien muutoshakemusten välttämiseksi. Linjauksella haluttiin myös tukea toimijoiden muutoinkin hankaloitunutta tilannetta.
Avustuspäätösten valmistelu, maksatus ja raportointi
Säätiö vastaanottaa hakemuksia jatkuvasti, ja päätöksiä tehdään neljä kertaa vuodessa hallituksen kokouksissa.
Avustus- ja apurahahakemusten käsittelyssä otetaan huomioon esteellisyyskysymykset sekä mahdollisen eturistiriitatilanteen vaikutus valmisteluun ja päätöksentekoon. Hallituksen ja toimielinten jäsenet sekä asiantuntijat ja toimihenkilöt ilmoittavat avustuspäätöksiin vaikuttavat sidonnaisuudet ja eturistiriidat, eivätkä osallistu eturistiriitatilanteessa valmisteluun tai päätöksentekoon.
Avustusten maksaminen on tapahtunut avustuksensaajan laatiman ja säätiön hyväksymän maksuaikataulun mukaan. Säätiön kassavirran ennustettavuuden ja tehokkaan kassanhallinnan vuoksi maksatukset tapahtuvat pääsääntöisesti kolme kertaa vuodessa: tammikuussa, toukokuussa ja syyskuussa. Tutkimusavustukset maksetaan pääsääntöisesti yliopiston tai muun tutkimusyhteisön kautta.
Avustuksensaaja raportoi hankkeen edistymisestä ja tuloksista. Jos hyväksytyn hankkeen osalta tapahtuu oleellisia sisällöllisiä tai taloudellisia muutoksia, edellytetään hallituksen uutta päätöstä.
Pitempiaikaisen avustuksen osalta edellytetään vuosittain väliraporttia. Loppuraportissa kuvataan hankkeen toteutus ja tulokset. Avustuksensaaja antaa myös arvionsa hankkeen vaikuttavuudesta ja tulosten merkityksestä.
Tietosuoja ja asiakirjahallinta
Lähettäessään avustus- tai apurahahakemuksen Jane ja Aatos Erkon säätiölle hakijat luovuttavat säätiölle itseään koskevia tietoja, joista muodostuu säätiölle henkilötietoja sisältävä rekisteri. Säätiö on pyrkinyt luomaan mahdollisimman läpinäkyvän menettelyn, jossa otetaan huomioon laajasti hakijoiden oikeudet tietosuojalain edellyttämällä tavalla.
Säätiön asiakirja-arkisto on sähköisessä muodossa, ja sille on laadittu arkistonmuodostamissuunnitelma.
Viestintä
Säätiö pyrkii avoimeen, joustavaan ja selkeään viestintään.
Ensisijainen viestintäkanava on säätiön verkkosivut. Verkkosivuilla tarjotaan kattavasti tietoa muun muassa säätiöstä ja sen toiminnasta sekä avustuksen hakemisesta ja avustusten arviointikriteereistä.
Oleellinen osa säätiön viestintää ovat myös säätiön asiamiehen henkilökohtaiset tapaamiset yliopistojen ja tiedekuntien johdon sekä tutkijoiden ja kulttuurialan toimijoiden kanssa.
Päätetyistä avustuksista julkaistaan tiedot verkkosivuilla mahdollisimman pian hallituksen kokousten jälkeen. Avustusluetteloa täydennetään niiden hankkeiden osalta, joiden toteutuminen varmistuu myöhemmin. Merkittävistä muutoksista säätiön toiminnassa, varallisuudessa tai hallinnossa tiedotetaan tarvittaessa.
Avustuspäätöksien myöntö- tai hylkäysperusteita ei julkisteta, eivätkä ulkopuolisten asiantuntijoiden nimet ole julkisia.
Säätiön talous
Säätiön omaisuus on karttunut asteittain vuodesta 2002 säätiön perustajien rahalahjoitusten sekä vuosien 2012 ja 2014 isojen testamenttilahjoitusten myötä.
Säätiön varallisuus markkina-arvoin mitattuna oli vuodenvaihteessa 1442 miljoonaa euroa (2019: 1252 miljoona euroa), ja se koostui säätiön suoraan omistamasta arvopaperisalkusta 244 miljoonaa euroa (238 miljoonaa euroa), Sanoma Oyj:n osakkeista 547 miljoonaa euroa
(376 miljoonaa euroa), asunto-osakkeista 1 miljoonaa euroa (2 miljoonaa euroa) sekä Asipex-konsernin arvopaperisalkusta 650 miljoonaa euroa (636 miljoonaa euroa). Säätiön kokonaan omistaman Oy Asipex Ab:n kotipaikka on Helsinki, ja yhtiöllä on täysin omistettu sveitsiläinen tytäryhtiö Asipex AG. Vuodenvaihteessa säätiöllä oli myönnettyjä, mutta ei vielä maksettuja avustuksia yhteensä 85,6 miljoonaa euroa.
Vuodenvaihteessa osakesijoitusten osuus säätiön varallisuudesta oli 88,4 % (94,3 %) ja korkosijoitusten 11,5 % (5,6 %) ja asunto-osakkeiden 0,1 % (0,1 %).
Konserni
Varsinaisen toiminnan kulujäämä oli 45,8 miljoonaa euroa (33,5 miljoonaa euroa). Toimintavuonna päätetyt avustukset olivat 45,2 miljoonaa euroa (33,0 miljoonaa euroa). Vuodelle 2020 kirjattiin avustuksia 45,1 miljoonaa euroa (32,9 miljoonaa euroa). Ero päätettyjen ja kirjattujen avustusten välillä johtuu käyttämättä jääneen avustuksen palautuksesta. Muut toimintakulut olivat 0,7 miljoonaa euroa (0,6 miljoonaa euroa).
Säätiön omistamien sijoitusten kirjanpidollinen tuotto oli 69,1 miljoonaa euroa (76,7 miljoonaa euroa). Tästä tytäryhtiökonsernin nettotuotto oli 44,3 miljoonaa euroa (44,1 miljoonaa euroa), osinkotuotot 22,2 miljoonaa euroa (21,3 miljoonaa euroa), osakkeiden ja rahastojen arvonalennukset 2,0 miljoonaa euroa (arvonpalautukset 8,0 miljoonaa euroa), sijoitusten myynti-
voitot 3,7 miljoonaa euroa (1,5 miljoonaa euroa), rahastojen voitto-osuudet 1,5 miljoonaa euroa (1,7 miljoonaa euroa), korkotuotot ja -kulut -0,0 miljoonaa euroa (0,2 miljoonaa euroa) ja muut rahoitustuotot ja -kulut -0,5 miljoonaa euroa (-0,1 miljoonaa euroa).
Vuoden 2020 tilikauden ylijäämä oli 23,2 miljoonaa euroa (43,2 miljoonaa euroa).
Emosäätiö
Emosäätiön vuoden 2020 tilikauden alijäämä oli 21,0 miljoonaa euroa (alijäämä 0,9 miljoonaa euroa).
Säätiön hallituksen palkkiot ja asiamiehen ennakonpidätyksenalainen palkka ovat toimintavuotena olleet yhteensä 325 245,20 euroa.
Hallituksen jäsenille on maksettu kuukausittaista palkkiota sekä kokouspalkkiota hallitus- ja valiokuntatyöskentelystä. Hallituksen puheenjohtajan kuukausipalkkio on ollut 1 200 euroa kuukaudessa ja jäsenten 1 000 euroa kuukaudessa. Kokouspalkkiota hallituksen ja valiokuntien puheenjohtajille on maksettu 500 euroa ja jäsenille 400 euroa. Palkkioihin ei ole tehty korotuksia toimintavuonna. Koska säätiön sijoitusvarallisuus on mittava ja yksittäiset avustuspäätökset määrältään suuria, hallituksen palkkiot ovat suhteessa hallituksen jäsenten vastuuseen ja toiminnan laajuuteen tavanomaisia.
Säätiöllä ei ole ollut tilintarkastajien palkkioiden lisäksi muita vastikkeellisia tai vastikkeettomia tapahtumia lähipiiriin kuuluvien kesken. Säätiö ei ole myöskään antanut lainoja tai vakuuksia lähipiiriin kuuluville.
Covid-19–pandemia aiheutti myös taloudellisesti dramaattisen ja tapahtumatäyteisen vuoden 2020. Pandemiaa seurannut talouden syvä taantuma, osakkeiden ennätysnopea kurssilasku ja sijoitusmarkkinoiden likviditeetin kuivuminen aikaansaivat ennennäkemättömät elvytystoimet keskuspankkien ja valtioiden osalta. Massiiviset tukitoimet ja likviditeetin palaaminen mahdollistivat lopulta vahvan sijoitusmarkkinan ja talouden suhteellisen nopean elpymisen. Lisätoivetta toi loppuvuonna useampi positiivinen rokoteuutinen.
Säätiökonsernin sijoitusten tuotto vuonna 2020, huomioiden realisoitumaton markkina-arvojen muutos, oli +19,4 % (+24,8 %). Sanoma-osake tuotti poikkeuksellisen hyvin +53,3 % (+16,7 %). Myös hajautettu osakesalkku (ilman Sanoma-osakkeita) tuotti hyvin +10,3 % (+31,3 %), tämä ylitti merkittävästi markkinatuoton vastaavalla maantieteellisellä allokaatiolla laskien. Säätiön osakesijoitusten kymmenen vuoden kokonaistuotto tilikauden päättyessä on yli 10 % p.a. Säätiön vuosituotot saattavat vaihdella voimakkaasti korkeasta osakepainosta johtuen.
Säätiö omistaa 39 820 286 kpl Sanoma Oyj:n osaketta, jotka edustavat 24,35 prosenttia Sanoma Oyj:n osakkeista ja äänistä.
Sanoma Oyj:n osakkeiden kokonaistuotto sisältäen realisoimaton arvon muutos oli +53,3 % (+16,7 %). Sanoma Oyj:n osinkotuotto säätiölle oli vuonna 2020 19,9 miljoonaa euroa (17,9 miljoonaa euroa).
Säätiö sijoittaa varansa vastuullisesti ja ottaa kaikissa omaisuusluokissa sijoituspäätöksiä tehdessään huomioon taloudellisten seikkojen lisäksi ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hyvään hallintotapaan liittyvät näkökulmat.
Säätiö seuraa sijoitussalkun vastuullisuuden ja vaikuttavuuden kehitystä YK:n Agenda 2030 -ohjelman mukaisten 17 tavoitteen (Sustainable Development Goals, SDG) näkökulmasta. Sijoitustoiminnassa vältetään sijoituksia yrityksiin, joiden liiketoiminnasta merkittävä osa liittyy alkoholiin, tupakkaan, aseisiin tai uhkapeleihin.
Säätiön tavoitteena on pystyä mittaamaan ja raportoimaan sijoitussalkun vastuullisuuden kehitystä säännöllisesti. Vuonna 2020 säätiö toteutti yhteistyökumppanin kanssa säätiökonsernin osakesalkun vastuullisuusanalyysin. Sen mukaan säätiön osakesijoitusten vastuullisuus on lähes kaikilla käytetyillä mittareilla parempi tai vähintään linjassa vertailuindeksin kanssa.
Riskien hallinta
Säätiö toimii sijoitusvarallisuutensa turvin, ja sen varsinainen toiminta on vakiintunutta. Näin ollen säätiön merkittävimmät riskit liittyvät sijoitusvarallisuuden hoitoon ja markkinariskiin.
Omaisuuden reaaliarvon säilyttäminen ja kasvattaminen pitkällä aikavälillä on sijoitustoiminnan ensisijainen tavoite. Säätiön sijoitustoiminnan tavoitteina ovat myös vakaa kassavirta ja riittävä maksuvalmius, joilla turvataan varsinaisen toiminnan jatkuvuus. Sijoitushorisontin ollessa pitkä, sijoitusstrategia on osakepainotteinen (osakepaino oli vuoden lopussa 88,4 %) ja sijoitussalkkua ei yleisesti ottaen suojata. Lyhyen aikavälin kurssimuutoksilla ei ole säätiön kannalta merkitystä, koska säätiö pyrkii hyvään reaalituottoon ja kassavirtaan pitkällä aikavälillä. Vuosituotot vaihtelevat yleensä voimakkaasti.
Sijoitusstrategian mukaisesti sijoitukset on hajautettu maantieteellisesti, toimialoittain, yhtiökohtaisesti ja valuuttamääräisesti. Sijoitukset ovat pääasiassa likvideissä arvopapereissa ja rahastoissa, jotka voi nopeasti muuttaa rahaksi eli säätiön rahoitus- ja likviditeettiriski on hyvin pieni.
Kotimainen ja kansainvälinen taloudellinen tilanne heijastuu säätiön sijoituksiin. Sijoitustoiminnan riskit liittyvät pääasiassa yleiseen markkinariskiin eli kansainvälisten osakemarkkinoiden ja osinkotulojen kehitykseen pitkällä aikavälillä. Lisäksi säätiön omaisuudesta noin 38 % koostuu Sanoma Oyj:n osakkeista, jotka muodostavat suurimman yksittäisen hintariskin.
Rahavarojen hoito ja sijoitustoiminta on tehty hallituksen hyväksymän sijoituspolitiikan mukaisesti, ja sijoitustoimintaan liittyvät asiat on käsitelty säätiön talousvaliokunnassa.
Hallinto
Vuosikokouksessa 29.5.2020 hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Nils Ittonen ja varapuheenjohtajaksi Juhani Mäkinen.
Hallituksen jäseniksi valittiin Heli Rahka, Reetta Meriläinen, Kerstin Rinne, Mikko Mursula, Marianne Heikkilä, Antti Vasara ja Jussi Pesonen.
Kaikkien hallituksen jäsenten toimikausi kestää seuraavaan vuosikokoukseen saakka. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana neljä kertaa, mutta hallitus käsittelee säätiön asioita myös kokousten ulkopuolella.
Säätiön hallitus nimesi vuosikokouksessa talousvaliokunnan puheenjohtajaksi Mikko Mursulan ja jäseniksi Nils Ittosen, Marja Leskisen ja Karl Tujulinin. Vuosikokous nimitti myös Hanna-Mari Peltomäen 1.9.2020 alkaen, asiamiehen vaihtuessa, Marja Leskisen tilalle.
Talousvaliokunta seuraa finanssimarkkinoiden sekä talouden yleistä kehitystä ja toimii hallituksen vahvistaman sijoitusstrategian puitteissa. Talousvaliokunta kokoontui toimintavuoden aikana neljä kertaa.
Säätiön hallitus nimesi vuosikokouksessa työvaliokunnan puheenjohtajaksi Nils Ittosen ja jäseniksi Juhani Mäkisen ja Marja Leskisen. Vuosikokous nimitti myös Hanna-Mari Peltomäen 1.9.2020 alkaen, asiamiehen vaihtuessa, Marja Leskisen tilalle.
Työvaliokunta valmistelee hallituksen päätettäväksi tulevat asiat. Työvaliokunta
kokoontui toimintavuoden aikana viisi kertaa.
Jane ja Aatos Erkon säätiö on Säätiöt ja rahastot ry:n jäsen (aik. Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta ry.). Yhdistyksen tarkoituksena on toimia apurahoja jakavien suomalaisten yleishyödyllisten säätiöiden, rahastojen ja yhdistysten yleisten ja yhteisten etujen ajajana sekä edistää ja kehittää jäsenistön hyvää toimintatapaa ja ammattitaitoa.
Säätiön asiamiehenä 1.8.2010 alkaen toiminut VT Marja Leskinen siirtyi eläkkeelle 31.8.2020. Leskinen oli tätä ennen säätiön hallituksen jäsen vuodesta 2002 eli säätiön perustamisesta alkaen.
Marja Leskisen asiamieskauden aikana säätiön toiminta kasvoi voimakkaasti. Leskisen asiamiestyön ansiosta toiminta ammattimaistui ja ennen kaikkea profiloitui säätiön perustajien tahtoa kunnioittaen. Säätiöllä on oma linja ja paikka Suomen säätiökentässä. Säätiön uraauurtava työ kansainvälisen tason tutkimuksen pitkäjänteisenä tukijana ja uusien, isojen taide- ja kulttuurihankkeiden mahdollistajana ei olisi toteutunut ilman Marja Leskisen näkemyksellistä ja sitoutunutta työskentelyotetta. Tehdyn ansiokkaan työn pohjalta on helppo lähteä rakentamaan säätiön seuraavaa vuosikymmentä. Säätiön hallitus kiittää Marja Leskistä pitkästä ja ansiokkaasta työstä säätiön hyväksi.
Uusi asiamies FM Hanna-Mari Peltomäki aloitti tehtävässään 1.7.2020.
Säätiön konsernin henkilöstö oli tilikauden aikana keskimäärin kahdeksan henkilöä, joista viisi oli tytäryhtiökonsernin palveluksessa.
Säätiön toiminnan keskeisiä menestystekijöitä ovat ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilökunta, toiminnalle omistautunut hallitus sekä korkeatasoinen ja kattava yhteistyöverkosto. Säätiön hallinnon työkaluja päivitettiin ottamalla käyttöön muun muuassa sähköinen kirjanpito ja verkkolaskut toimintavuoden aikana.
Säätiön hallitus valitsi vuosikokouksessaan 29.5.2020 säätiön tilejä tarkastamaan PricewaterhouseCoopers Oy tilintarkastusyhteisön päävastuullisena KHT Samuli Perälä ja varatilintarkastajana KHT Valtteri Helenius.
Kuluvan vuoden toiminta
Toimintavuoden aikana valmistellaan ja päätetään avustuksista sekä seurataan ja valvotaan myönnettyjen avustushankkeiden toteutumista. Avustukset valitaan säädekirjan tavoitteiden mukaisesti ja avustuspäätöksiä kohdennetaan suurempiin avustuskohteisiin. Säätiö myöntää avustuksia kansainvälisesti merkittävään ja tieteelliseen läpimurtoon pyrkivään tutkimukseen sekä taiteeseen ja kulttuuriin, jolla on edellytykset täyttää vaativat kansainväliset kriteerit. Lisäksi säätiö tukee valikoidusti mm. korkeakouluopetukseen, liikuntaan ja kolmannen sektorin toimintaan liittyviä hankkeita.
Säätiön hallitus käsitteli 21.10.2020 pidetyssä kokouksessaan säätiön strategisia linjauksia kaudelle 2021–23. Avustustoiminnan osalta tavoitteita tarkennettiin seuraavasti: 1) vahvistetaan merkittävää tutkimustoimintaa, erityisesti teknologian osuutta, 2) vahvistetaan taide- ja kulttuurialaa kansainväliselle tasolle ja 3) tuetaan hyvinvointia edistäviä hankkeita, jotka tukevat kestävästi osaamisen ja osallisuuden kasvua. Yhteistyö Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön kanssa jatkuu vuonna 2021.
Säätiössä ei ole erillisiä hakuaikoja, ja hakemusten valmistelu on joustavaa. Hallituksessa käsitellään jatkossa kaksi kertaa vuodessa lääketieteen hakemuksia (maalis- ja syyskuun kokoukset) ja kaksi kertaa tekniikan hakemuksia (touko- ja joulukuun kokoukset). Vuoden aikana kehitetään asiantuntijuuden hyödyntämisen malleja ja käynnistetään vuoden 2022 säätiön juhlavuoden toimenpiteiden suunnittelu.
Keinoina avustustoiminnan kehittämiseksi vuoden 2021 aikana monipuolistetaan toiminta-
ympäristön arvioinnin tapoja ja päivitetään säätiön avustusprosesseja sekä työkaluja mm. parantamalla olemassa olevaa haku- ja raportointijärjestelmää sekä uudistamalla hakuohjeistus. Päivitetty hakujärjestelmä ja uudet hakuohjeet otettiin käyttöön tammikuun 2021 lopussa.
Säätiön vuosittain jakama avustusmäärä on kasvanut merkittävästi vuodesta 2012 lähtien. Säätiön sijoitusomaisuuden lyhyemmän ja pidemmän aikavälin toteutuneet tuotot sekä tuotto-
odotukset ja taloudellinen tilanne otetaan huomioon avustuspäätöksiä tehtäessä. Säätiön avustusvelka huomioidaan likviditeettisuunnittelussa ja pidempikestoisten hankkeiden etenemisen seurantaan panostetaan.
COVID-19–pandemian vaikutuksia tarkkaillaan sekä sijoitus- että avustustoiminnassa. Sijoitustoiminnassa seurataan pandemian vaikutuksia sijoitusympäristöön ja yksittäisiin sijoituskohteisiin. Avustustoiminnassa hankkeen toteuttajille on annettu riittävästi aikaa muutosten suunnitteluun, jotta vältetään ketjuttuvat muutoshakemukset. Poikkeustilan takia säätiö on pidättäytynyt toistaiseksi myöntämästä avustuksia postdoc-työskentelyjaksoihin ulkomaille.
Tuloslaskelma
Tase
