Vuosi
2021
Toimintakertomus ja tuloslaskelma
Säätiö
Jane ja Aatos Erkon säätiön ensisijaisena tarkoituksena on tekniikan ja taloustieteen sekä lääketieteen tutkimuksen ja opetuksen edistäminen ja tukeminen. Säätiön tarkoituksena on myös taiteen ja kulttuurin sekä urheilutoiminnan ja ruumiillisen kasvatuksen ja hyvinvoinnin edistäminen Suomen kansakunnan etujen mukaisesti.
2010-luvulla säätiö vakiinnutti roolinsa pitkäjänteisenä tieteen ja kulttuurin tukijana. Säätiön strateginen linjaus kaudelle 2021–23 painottaa korkeatasoisen, tieteelliseen läpimurtoon pyrkivän tutkimuksen sekä kansainväliset kriteerit täyttävän taiteen ja kulttuurin edistämistä. Säätiön tavoitteena on mahdollistaa pitkäkestoiset hankkeet ja lisätä suurempien huippuhankkeiden osuutta avustuksista. Strategiakaudella edistetään myös tekniikan avustustoiminnan kehittymistä ennestään vahvan lääketieteen avustustoiminnan rinnalla.
Säätiön tarkoituksen toteuttaminen toimintavuotena
Säätiö myönsi toimintavuonna avustuksia 54,4 miljoonaa euroa (2020: 45,2 milj. euroa) tieteelle ja kulttuurille. Myöntömäärä on säätiön historian suurin.
Tieteelliselle tutkimukselle myönnettiin 31,7 miljoonaa euroa, joka on 58,3 % myönnöistä. Lääketieteen osuus ml. lääketieteen teknologia oli 16,5 miljoonaa euroa. Tekniikan hankkeille myönnettiin 7,7 miljoonaa euroa ja muille tieteen aloille 7,5 miljoonaa euroa.
Kulttuurille myönnettiin 2,6 miljoonaa euroa (4,8 %) ja muulle yhteiskunnallisesti merkittävälle toiminnalle 20,1 miljoonaa euroa (36,9 %). Säätiön hallitus myönsi uudelle arkkitehtuurija designmuseolle ehdollisen 20 miljoonan euron avustuksen. Avustus kohdennettiin uuden museosäätiön pääomittamiseen, eikä varsinaiseen rakentamistyöhön tai museon toimintaan.
Säätiön avustus on suurin Suomessa koskaan kulttuurille osoitettu yksityinen lahjoitus. Säätiön myöntöprosentti kaikista haetuista avustuksista oli 13,4 % (2020: 10,8 %). Vastaanotettujen hakemusten määrä laski; pudotus näkyi erityisesti taiteen ja kulttuurin hakemusmäärässä. Suurin yksittäinen syy on koronapandemia, joka näkyi myös vuoden aikana käsiteltyjen muutoshakemusten kasvuna. Lisäksi toimintavuonna toteutettu hakuohjeistuksen uudistaminen muutti hakemuksia sisällöllisesti aiempaa paremmin säädekirjan tavoitteita vastaaviksi.
Sijoitusten tuotto vuonna 2021, huomioiden realisoitumaton markkina-arvojen muutos, oli +17,8 % (+19,4 %). Erityisesti hajautettu osakesalkku (ilman Sanoma Oyj –omistusta) tuotti erinomaisesti. Tulosta arvioitaessa on muistettava, että säätiön yksittäisten vuosien tuottoerot ovat varsin suuret korkean osakepainon takia.
Säätiökonsernin varallisuuden markkina-arvo oli vuoden vaihteessa 1635 miljoonaa euroa (2020: 1442 miljoonaa euroa). Osakesijoitusten osuus varallisuudesta oli 91,2 % (88,4 %) ja korkosijoitusten 8,7 % (11,5 %).
Vuoden 2021 tilikauden ylijäämä oli 33,8 miljoonaa euroa (ylijäämä 23,2 miljoonaa euroa).
Toimintakertomuksen liitteenä on luettelo kaikista myönnetyistä avustuksista sekä toiminnan tunnusluvut kootusti.
Säätiön avustustoiminta
Toimintavuonna avustuksia myönnettiin 56 tutkimusryhmälle, organisaatiolle tai henkilölle (2020: 59). Vuoden avustussumma, 54,4 miljoonaa euroa, on säätiön historian suurin vuositasolla. Säätiö myönsi vuoden aikana myös säätiön historian suurimman avustuksen arkkitehtuuri- ja designmuseohankkeelle.
Säätiössä käsiteltyjen hakemusten lukumäärä oli 417 (546). Erityisesti kulttuurin ja taiteen sekä muut, kolmannen sektorin hakemukset, vähenivät merkittävästi. Tieteen alojen kokonaishakemusmäärässä ei tapahtunut suurta muutosta. Lääketieteen rinnalla tekniikan hakemusmäärä kehittyi positiivisesti. Muista tieteenaloista ekologia ja luonnontieteet ovat kasvussa, taloustieteen hakemusmäärät puolestaan vähäisiä.
Kokonaismäärän väheneminen selittynee useammalla tekijällä. Tiedehakemusten käsittelyssä siirryttiin uuteen jaksotukseen, jossa lääketiedettä käsitellään maalis- ja syyskuun kokouskierroksella ja tekniikkaa touko- ja joulukuussa. Muiden tieteenalojen ja kulttuurin hakemuksia käsitellään edelleen kaikissa kokouksissa. Koronapandemian tuoma epävarmuus vähensi etenkin säätiön painopisteenä olevia, kansainväliseen kulttuuritoimintaan kohdentuvia hankkeita, ja samaan aikaan jo myönnettyihin avustuksiin haettiin runsaasti aikataulupidennyksiä sekä budjettimuutoksia. Lisäksi säätiön hakuohjeistuksen uudistaminen ja neuvonnan kehittäminen ovat ohjanneet hakemuksia vastaamaan paremmin säädekirjan tavoitteita.
Myönteisiä avustuspäätöksiä tieteelliseen tutkimukseen kohdentui 43 kpl (44 kpl), kulttuuriin 11 kpl (14 kpl) ja muuhun yhteiskunnalliseen toimintaan 2 kpl (1 kpl). Suuria, monivuotisia yli miljoonan euron avustuksia myönnettiin 9 kpl ja kokoluokassa 500 000–1 000 000 euroa, 10 kpl.
Avustusten kohteet on valittu säädekirjan tarkoituksen mukaan, ja säädekirjan laaja tavoite on otettu huomioon. Hakemusten käsittelyssä on huomioitu esteellisyyskysymykset sekä mahdollisen eturistiriitatilanteen vaikutus valmisteluun ja päätöksentekoon.
Säätiön sijoitusomaisuuden lyhyemmän ja pidemmän aikavälin toteutuneita tuottoja sekä tuotto-odotuksia ja taloudellista tilannetta on huomioitu avustuspäätöksiä tehtäessä. Säätiön avustusvelkaa seurataan likviditeettisuunnittelussa ja pidempikestoisten hankkeiden etenemisen seurantaan on panostettu. Avustusten maksatus tapahtuu kolme kertaa vuodessa: tammikuussa, toukokuussa ja syyskuussa. Avustuksensaaja väliraportoi ennen maksatusta ja toimittaa hankkeen päätyttyä loppuraportissa yhteenvedon tuloksista ja arvion vaikuttavuudesta.
Tieteellisen tutkimuksen tukeminen
Säätiö toteuttaa päämääräänsä avustamalla kansainvälisesti merkittävää ja tieteelliseen läpimurtoon pyrkivää tutkimusta. Jatkoavustus edellyttää, että tutkimus on lunastanut sille ensi vaiheessa asetetut tavoitteet. Säätiö tukee myös lupaavia, alustavia tutkimusideoita Proof of Concept -rahoituksella. Alustaviin tutkimustuloksiin tähtäävät hankkeet voivat johtaa laajempiin kokonaisuuksiin. Hankkeet voivat olla myös monialaisia ja useamman tutkijayhteisön tai yliopiston välisiä konsortioita. Säätiö suosii avustuksissa tutkijoille parempaa, sosiaaliturvan takaavaa palkkamallia.
Avustuspäätökset kohdentuvat hankkeisiin, joiden tieteellinen merkitys ja vaikuttavuus on suoraan säätiön hallituksen arvioitavissa. Näin on myös säätiön Tulevaisuuden tekijät -yhteistyöohjelmassa Teknologiateollisuuden 100 vuotissäätiön kanssa. Päätösesitysten valmistelussa käytetään ulkopuolisia asiantuntijoita, jotka osallistuvat myös muuhun säätiön avustustoimintaa edistävään kehittämistyöhön.
Säätiö ei tue yksittäisiä väitöskirjatutkijoita, mutta väitöskirjatyötä voi sisältyä hankekokonaisuuksiin. Säätiön myöntämien avustusten koulutuksellinen painoarvo väitöskirja- ja post doc -tutkijoiden työllistämisen kautta on merkittävä. Säätiössä kiinnitetään huomiota myös nuorten tutkijoiden mahdollisuuksiin edetä urallaan.
Lääketiede
Lääketieteen ml. lääketieteen teknologian osuus myönnetyistä avustuksista oli noin 38 %. Osuus myönnetyistä euroista oli 30 %. Aiempien vuosien tapaan avustukset keskittyvät perus- ja kliiniseen tutkimukseen. Lääketieteen myönnöt painottuivat syöpä-, solu- ja molekyylibiologian sekä mikrobiologian ja virologian tutkimushankkeisiin. Lääketieteen teknologiassa korostuivat materiaalitekniikka ja nanoteknologia.
Toimintavuoden suurin avustus, 5 000 000 euroa, myönnettiin valtakunnalliselle PET-keskukselle uuden PET kuvantamislaitteen hankintaan. Keskus, jota hallinnoivat Turun yliopisto, Åbo Akademi ja Turun yliopistollinen keskussairaala, koordinoi alan tutkimusta ja koulutusta Suomessa sekä kehittää PET-diagnostiikkaa.
PET (Positron Emission Tomography) on leikekuvausmenetelmä, joka antaa tietoa kudosten toiminnasta, elimistön aineenvaihdunnasta ja lääkeaineiden käyttäytymisestä kudoksissa. Säätiön avustus mahdollistaa ensimmäisen, koko kehon samanaikaisen PET-kuvantamisteknologian käyttöönoton Suomessa.
Avustuspäätös on erittäin poikkeuksellinen, sillä säätiö ei pääsääntöisesti tue laitehankintoja. PET-laitteen hankinnan tärkeyttä puolsivat sen kansallinen hyödynnettävyys sekä merkittävyys tutkimuksen ja diagnostiikan laajalle kehittämiselle.
Suurimman lääketieteellisen tutkimuksen avustuksen (1 200 000 euroa) sai Oulun yliopiston professori Vesa Kiviniemi. Ryhmän jatkotutkimus keskittyy aivojen keskushermoston glymfaattiseen järjestelmään ja kuvantamismallien laajentamiseen. Alzheimerin taudin tutkimus on ottanut merkittävän askeleen eteenpäin tutkijoiden onnistuessa kuvaamaan yksityiskohtaisesti aivojen puhdistusjärjestelmää ylläpitävän sykinnän poikkeavuuden tautia sairastavilla.
Pitkäjänteisen työn mahdollistaminen näkyy myös Jyväskylän yliopiston professori Mika Petterssonin johtamalle työryhmälle myönnetyssä 900 000 euron jatkoavustuspäätöksessä. Lääketieteen teknologiahankkeita edustavassa tutkimuksessa hyödynnetään Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksessa kehitettyjä grafeenin lasermuokkaus menetelmiä ja yhdistetään ne Tampereen yliopiston neurotieteen osaamiseen tavoitteena hermo-kone rajapintatutkimuksen mahdollistaminen. Ryhmä jatkaa työtään onnistuneen Proof of Concept -vaiheen jälkeen, ja tulokset voivat johtaa uusiin sovelluksiin monilla eri tieteen ja teknologian aloilla.
Tekniikka
Säätiön tavoitteena on kehittää tekniikan avustustoimintaa. Toimintavuoden aikana lisättiin vuoropuhelua tekniikan tutkimusta toteuttavien yliopistojen ja tutkijoiden kanssa. Toimintaympäristöön tutustumista ja viestintää jatketaan vuonna 2022.
Tekniikan hankkeisiin kohdentui noin 30 % myönnetyistä avustuksista. Huomionarvoista on, että myönnetyt avustukset ovat euromääräisesti pienempiä kuin muiden tieteenalojen hankkeet: vuoden myöntösummasta tekniikalle jaettiin noin 14 %. Toimintavuoden myöntöjä kuvaavat vahvasti ekosysteemiä kestävästi kehittävä tekniikan tutkimus tai yleisemmin uutta teknologiaa pohjustava pitkäjänteinen tutkimus. Hankkeissa edistetään esimerkiksi kestävää elintarviketuotantoa tai teemoina voivat olla niin terveys ja hyvinvointi kuin digitalisoituva turvallinen arki.
Toimintavuoden suurin yksittäinen avustus tekniikan tutkimukseen (1 200 000 euroa) myönnettiin Helsingin yliopiston professori Alan Schulmanille. Tutkimusryhmän pangenomihanke vie kestävän kotimaisen kasviproteiinilähteen jalostusta eteenpäin ja edistää näin lihankorvikkeiden kehittämistä suomalaisessa elintarviketeollisuudessa. Hankkeen tavoitteina on lisätä kiinnostusta härkäpavun viljelyyn ja vauhdittaa sen jalostusohjelmia maailmanlaajuisesti.
Kestävää elintarviketieteellistä perustutkimusta edustaa myös Helsingin yliopiston tohtori Noora Mäkelä-Salmen hanke, jolle myönnettiin 411 500 euroa. Säätiö on tunnistanut kasvavan tarpeen tukea nuoria tutkijoita oman ryhmän perustamisessa tulevaisuuden tutkimuksen korkeatasoisuuden varmistamiseksi, mistä Mäkelä-Salmelle myönnetty avustus on myös esimerkki.
Tulevaisuuden tekijät -yhteistyöohjelmaa jatkettiin Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön kanssa. Ohjelmaan saapui 89 hakemusta (2020: 94), ja avustus myönnettiin yhteensä 6 hankkeelle, joista Jane ja Aatos Erkon säätiö kohdensi rahoitusta neljään hankkeeseen yhteensä 1 685 000 euroa. Suurimman avustuksen (750 000 euroa) sai Aalto yliopiston professorien Sebastiaan van Dijkenin ja Päivi Törmän hanke, jossa keskitytään hukkalämpöä vähentävän uuden teknologian kehittämiseen. Energiankulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi on välttämätöntä kehittää uudentyyppisiä, vähemmän energiaa kuluttavia tietojenkäsittelyteknologioita.
Muu tieteellinen tutkimustoiminta
Toimintavuonna muuhun tieteelliseen tutkimustoimintaan myönnetty rahoitus oli noin 9 % (2020: 4 %). Euromääräinen osuus vuoden myönnöistä oli noin 14 %. Säätiön vuoden kaksi suurinta avustuspäätöstä tieteelle kohdentuivat Helsingin yliopiston hankkeisiin.
Suurin avustus muulle tieteelliselle tutkimukselle, 3 020 000 euroa, myönnettiin professori Alf Norkon johtamalle viisivuotiselle ympäristötieteen tutkimukselle, jossa keskitytään ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden symbioottiseen kriisiin monitieteisesti Tvärminnen tutkimusasemalle perustettavassa keskuksessa. Kansainvälisesti uraauurtavan ja erityisesti Itämeren kannalta merkittävän tutkimuksen tavoitteina on selvittää meren ja
ilmakehän välistä vuorovaikutusta sekä sen vaikutusta ilmastoon. Rahoituksen avulla suomalaiset ja ruotsalaiset ilmasto- ja merentutkijat voivat yhdistää asiantuntemuksensa sekä infrastruktuurinsa ja näin edistää maailman matalien rannikkoalueiden tutkimusta.
Valtiotieteellisen tiedekunnan professori Pekka Martikaisen koordinoimalle Max Planck – University of Helsinki Centre for Social Inequalities in Population Health -hankkeelle myönnettiin 2 000 000 euron ehdollinen avustus. Terveyseroja tutkiva, viisivuotinen tutkimuskeskus toteutuu Max Planck -säätiön vastinrahoituksen toteutuessa. Keskus hyödyntää laajoja monitieteisiä aineistoja tavoitteenaan tuottaa tietoa terveyserojen juurisyiden tunnistamiseksi ja korjaavien toimien kehittämisen perustaksi.
Kulttuuri- ja muu avustustoiminta
Säätiön tavoitteina on vahvistaa kulttuuri- ja taidealaa kansainväliselle tasolle sekä tukea hyvinvointia edistäviä hankkeita, jotka vahvistavat osaamisen ja osallisuuden kasvua. Säätiön perustajien kiinnostuksen kohteet huomioidaan säädekirjan rajoissa.
Toimintavuoden myönnöistä taiteeseen ja kulttuuriin kohdentui noin 20 %, euromääräisesti vain 5 %. Myönnöillä mahdollistettiin mm. tanssin ja musiikin korkeatasoista esitys- ja vierailutoimintaa, mutta myös taiteen ja liikunnan osallisuutta lasten ja nuorten parissa.
Suurin yksittäinen avustus (1 000 000 euroa) myönnettiin Tanssin talo ry:lle merkittäviin kansainvälisiin esitysvierailuihin v. 2022–23. Avustuksella mahdollistetaan monipuolinen vierailuohjelma ja katsaus eurooppalaisen tanssin nykyhetkeen. Säätiö myönsi Tanssin talo -hankkeelle 15 miljoonaa euroa vuonna 2014. Rakennus valmistui Ruoholahteen uudis- ja peruskorjaushankkeena marraskuussa 2021, ja se avattiin 2.2.2022. Kansainvälinen ohjelmakokonaisuus esittelee uuden ison näyttämön tarjoamat mahdollisuudet tanssivierailujen ympärivuotisena tapahtumapaikkana ja tuo ne entistä suuremman yleisön saataville.
Säätiö myönsi avustuksen (450 000 euroa) myös uudelle Kamarimusiikkia kaupungeissa ry:lle, jonka koordinoima hanke yhdistää pääkaupunkiseudun instituutioita, vapaan kentän toimijoita, opiskelijoita sekä merkittäviä konserttitaloja Suomessa. Kamarimusiikin pääkonserttisarja Helsingissä ja vierailut eri puolilla Suomea vahvistavat yhteistyötä ja luovat edellytyksiä pitkäjänteiselle toiminnalle.
Arkkitehtuuri- ja designmuseo
Säätiö myönsi ehdollisen 20 miljoonan euron avustuksen uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon perustamiselle Helsingin Eteläsatamaan. Avustus kohdennettiin uuden museosäätiön pääomittamiseen, ei varsinaiseen rakentamistyöhön tai museon toimintaan. Uuden museon toimintaa on tarkoitus rahoittaa pääoman tuotoilla. Nykyisten Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon säätiöiden kokoelmat siirtyvät em. uuden museosäätiön hallintaan. Uuden säätiön pääomatarve on 150 miljoonaa euroa, josta Suomen valtio ja Helsingin kaupunki ovat varautuneet vastaamaan 120 miljoonalla eurolla.
Säätiön 20 miljoonan euron avustus on suurin Suomessa koskaan kulttuurihankkeelle myönnetty yksityinen lahjoitus. Säätiön ehdollinen päätös on voimassa 2024 loppuun saakka. Hankevaiheen ohjausryhmässä säätiötä edustaa hallituksen jäsen, varatuomari Kerstin Rinne.
Päätöksellä edistää kansainvälisen tason arkkitehtuuri- ja designmuseon syntymistä kunnioitetaan säätiön perustajia Jane ja Aatos Erkkoa.
Katsaus vuoden aikana päättyneisiin hankkeisiin
Toimintavuoden aikana valmistui aiemmin mainitun Tanssin talon lisäksi myös toinen säätiön tukema rakennushanke. Elokuussa avautui uusi huippu-urheilun Urhea-kampus Helsingin Mäkelänrinteeseen. Säätiön vuonna 2019 1,5 miljoonalla eurolla tukema kampus on monilajinen ja valtakunnallinen Olympiavalmennuskeskus. Kampus mahdollistaa kattavat harjoittelumahdollisuudet asumisen ja opiskelun yhteydessä, mikä edesauttaa nuorten lahjakkuuksien kokonaisvaltaista kehittymistä.
Kesäkuusta syyskuulle toteutui myös ensimmäinen, kansainvälinen nykytaidetapahtuma Helsinki Biennaali HAM Helsingin taidemuseon järjestämänä. Koronapandemian vuoksi vuodella siirtynyt tapahtumakokonaisuus yhdisti merellisen Helsingin kansainvälisen tason kuvataiteeseen. Säätiön 2,5 miljoonan euron avustus mahdollisti kansainvälisen tuotannon toteuttamisen Vallisaaren sisä- ja ulkotiloihin. Ilmaistapahtuma keräsi saareen 145 000 kävijää, lisäksi biennaali tarjosi taide-elämyksiä eri puolilla Helsinkiä. Helsinki Biennial Inspired -osuus keräsi osallistujia yhteensä lähes 90 000. Poikkeusvuodesta huolimatta tapahtuma herätti hyvin huomiota kansainvälisessä mediassa.
Kaikkiaan vuoden aikana päättyi 38 eri tieteenalan hanketta, joista suurin osa alkoi 2016–17. Säätiön avustamien tutkimushankkeiden tyypillisin kesto vaihtelee 3–5 vuoden välillä. Hankkeiden parissa syntyi yli 50 väitöskirjaa muun tieteellisen julkaisutoiminnan lisäksi. Nuorten tutkijoiden kiinnittyminen jo uran alkuvaiheessa huipputason tutkimustoimintaan on merkityksellistä.
Säätiön talous
Säätiön omaisuus on karttunut asteittain vuodesta 2002 säätiön perustajien rahalahjoitusten sekä vuosien 2012 ja 2014 isojen testamenttilahjoitusten myötä.
Säätiön varallisuus markkina-arvoin mitattuna oli vuodenvaihteessa 1635 miljoonaa euroa (2020: 1442 miljoonaa euroa), ja se koostui säätiön suoraan omistamasta arvopaperisalkusta 270 miljoonaa euroa (244 miljoonaa euroa), Sanoma Oyj:n osakkeista 542 miljoonaa euroa (547 miljoonaa euroa), asunto-osakkeista 1 miljoonaa euroa (1 miljoonaa euroa) sekä Asipex-konsernin arvopaperisalkusta 817 miljoonaa euroa (650 miljoonaa euroa). Säätiön kokonaan omistaman Oy Asipex Ab:n kotipaikka on Helsinki, ja yhtiöllä on täysin omistettu sveitsiläinen tytäryhtiö Asipex AG. Vuodenvaihteessa säätiöllä oli myönnettyjä, mutta ei vielä maksettuja avustuksia yhteensä 98,3 miljoonaa euroa.
Vuodenvaihteessa osakesijoitusten osuus säätiön varallisuudesta oli 91,2 % (88,4 %), korkosijoitusten 8,7 % (11,5 %) ja asunto-osakkeiden 0,1 % (0,1 %).
Konserni
Varsinaisen toiminnan kulujäämä oli 54,8 miljoonaa euroa (45,8 miljoonaa euroa). Toimintavuonna päätetyt avustukset olivat 54,4 miljoonaa euroa (45,2 miljoonaa euroa). Vuodelle 2021 kirjattiin avustuksia 54,2 miljoonaa euroa (45,1 miljoonaa euroa). Ero päätettyjen ja kirjattujen avustusten välillä johtuu käyttämättä jääneiden avustusten palautuksista. Muut toimintakulut olivat 0,6 miljoonaa euroa (0,7 miljoonaa euroa).
Säätiön omistamien sijoitusten kirjanpidollinen tuotto oli 88,6 miljoonaa euroa (69,1 miljoonaa euroa). Tästä tytäryhtiökonsernin nettotuotto oli 48,3 miljoonaa euroa (44,3 miljoonaa euroa), osinkotuotot 23,5 miljoonaa euroa (22,2 miljoonaa euroa), osakkeiden ja rahastojen arvonpalautukset 5,4 miljoonaa euroa (arvonalennukset 2,4 miljoonaa euroa), sijoitusten myyntivoitot 10,6 miljoonaa euroa (3,7 miljoonaa euroa), rahastojen voitto osuudet 0,8 miljoonaa euroa (1,5 miljoonaa euroa), korkotuotot ja -kulut -0,0 miljoonaa euroa (-0,0 miljoonaa euroa) ja muut rahoitustuotot ja -kulut 0,1 miljoonaa euroa (-0,5 miljoonaa euroa).
Vuoden 2021 tilikauden ylijäämä oli 33,8 miljoonaa euroa (23,2 miljoonaa euroa).
Emosäätiö
Emosäätiön vuoden 2021 tilikauden alijäämä oli 14,6 miljoonaa euroa (alijäämä 21,0 miljoonaa euroa).
Säätiön hallituksen palkkiot ja asiamiehen ennakonpidätyksenalainen palkka ovat toimintavuotena olleet yhteensä 294 688 euroa.
Hallituksen jäsenille on maksettu kuukausittaista palkkiota sekä kokouspalkkiota hallitusja valiokuntatyöskentelystä. Säätiön hallitus päätti vuosikokouksessa 29.3.2021 korottaa palkkioita, sillä niitä ei ole vuoden 2014 jälkeen muutettu. Säätiön toiminta on kuitenkin kehittynyt merkittävästi. Korotukset otettiin käyttöön 1.4.2021. Hallituksen puheenjohtajan kuukausipalkkio on ollut 2 000 euroa kuukaudessa ja jäsenten 1 500 euroa kuukaudessa. Kokouspalkkiota hallituksen ja valiokuntien puheenjohtajille on maksettu 600 euroa ja jäsenille 500 euroa. Koska säätiön sijoitusvarallisuus on mittava ja yksittäiset avustuspäätökset määrältään suuria, hallituksen palkkiot ovat suhteessa hallituksen jäsenten vastuuseen ja toiminnan laajuuteen tavanomaisia. Hallituksen jäsenet työskentelevät myös kokousten ulkopuolella.
Säätiöllä ei ole ollut tilintarkastajien palkkioiden lisäksi muita vastikkeellisia tai vastikkeettomia tapahtumia lähipiiriin kuuluvien kesken. Säätiö ei ole myöskään antanut lainoja tai vakuuksia lähipiiriin kuuluville.
Vuonna 2021 globaali talouskasvu oli vahva maailman toipuessa koronapandemiasta. Markkinoiden kannalta suurin yllätys oli inflaation korkea taso ja sen odotettua pysyvämpi luonne. Osakkeiden arvostustasot laskivat hieman, mutta selvästi odotettua parempi tuloskasvu, sijoitusvaihtoehtojen puute, suuri likviditeetti markkinoilla ja keskuspankkien jatkuneet tukiostot pitivät osakkeet vahvassa nousussa. Pääindeksien korjausliikkeet pysyivät yleisesti ottaen poikkeuksellisen pieninä, ja markkinoiden maantieteelliset tuottoerot taas olivat tavanomaista suurempia. Parhaiten tuottivat kehittyneet markkinat Yhdysvaltojen johdolla, ja heikoiten tuottivat kehittyvät markkinat ja Aasia.
Euroissa mitattuna osingot mukaan lukien esimerkiksi MSCI World AC -indeksi tuotti +28 % (+7 %), SP500-indeksi +38 % (+9 %), MSCI Europe -indeksi +25 % (-3 %), HEX-portfolioindeksi +25 % (+16 %), Nikkei-indeksi +4 % (+14 %) ja MSCI Emerging Market -indeksi +5 % (+9 %).
Säätiökonsernin sijoitusten tuotto vuonna 2021, huomioiden realisoitumaton markkina-arvojen muutos, oli +17,8 % (+19,4 %). Hajautettu osakesalkku (ilman Sanoma-osakkeita) tuotti erinomaisesti +32,5 % (+10,3 %); tämä ylitti huomattavasti markkinatuoton vastaavalla maantieteellisellä allokaatiolla laskien. Sanoma-osake tuotti markkinaa heikommin +2,7 % (+53,3 %). Säätiön osakesijoitusten kymmenen vuoden kokonaistuotto tilikauden päättyessä on noin 14 % p.a. Säätiön vuosituotot saattavat vaihdella voimakkaasti korkeasta osakepainosta johtuen.
Säätiö omistaa 39 820 286 kpl Sanoma Oyj:n osaketta, jotka edustavat 24,35 % Sanoma Oyj:n osakkeista ja äänistä.
Sanoma Oyj:n osakkeiden kokonaistuotto sisältäen realisoimaton arvon muutos oli +2,7 % (+53,3 %). Sanoma Oyj:n osinkotuotto säätiölle vuonna 2021 oli 20,7 miljoonaa euroa (19,9 miljoonaa euroa).
Säätiö sijoittaa varansa vastuullisesti ja ottaa kaikissa omaisuusluokissa sijoituspäätöksiä tehdessään huomioon taloudellisten seikkojen lisäksi ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hyvään hallintotapaan liittyvät näkökulmat.
Säätiö seuraa sijoitussalkun vastuullisuuden ja vaikuttavuuden kehitystä YK:n Agenda 2030 -ohjelman mukaisten 17 tavoitteen (Sustainable Development Goals, SDG) näkökulmasta. Sijoitustoiminnassa vältetään sijoituksia yrityksiin, joiden liiketoiminnasta merkittävä osa liittyy alkoholiin, tupakkaan, aseisiin tai uhkapeleihin.
Säätiö mittaa sijoitussalkun vastuullisuuden kehitystä säännöllisesti. Toimintavuoden aikana toteutettiin yhteistyökumppanin kanssa kattava säätiökonsernin sijoitussalkun vastuullisuusanalyysi. Toisena vuonna peräkkäin tehdyn selvityksen mukaan säätiön sijoitusten vastuullisuus on lähes kaikilla käytetyillä mittareilla parempi tai vähintään linjassa vertailuindeksin kanssa. Tulokset olivat myös johdonmukaisesti parantuneet edellisestä vuodesta keskeisillä vastuullisuuden osa-alueilla.
Riskien hallinta
Säätiö toimii sijoitusvarallisuutensa turvin, ja sen varsinainen toiminta on vakiintunutta. Säätiön riskienhallinnassa korostuvat hyvä ja avoin hallinto sekä selkeät sisäiset prosessit. Merkittävimmät riskit liittyvät sijoitusvarallisuuden hoitoon ja markkinariskiin sekä avustustoiminnan mahdollisiin maineriskeihin.
Toimintatapojen ja ydinprosessien kehittämiseen on panostettu. Niiden merkitys on korostunut myös koronapandemian aikana. Pienen organisaation haavoittuvuutta on pyritty madaltamaan mm. vastuualueiden varahenkilöillä ja dokumentointia kehittämällä.
Sekä avustus- että sijoitustoiminnassaan säätiö seuraa alansa kehitystä ja osallistuu tapahtumiin toimintaympäristötuntemuksen ajantasalla pitämiseksi ja mahdollisten yhteiskunnallisten ja maineriskien tunnistamiseksi. Toimintavuonna säätiö panosti pidempikestoisten hankkeiden seurantaan ja maksatusten suunnitteluun varmistaen näin likviditeetin ennustettavuuden.
Avustus- ja sijoitustoiminnassa tarkkailtiin erityisesti koronapandemian vaikutuksia. Pandemian toisena vuotena hakemusten määrä kääntyi laskuun. Erityisesti taiteen ja kulttuurin hakemukset vähenivät säätiön painopisteenä olevan kansainvälisen toiminnan lakatessa käytännössä kokonaan. Sen sijaan muutoshakemusten määrä oli poikkeuksellisen suuri. Käynnissä olevien hankkeiden osalta aikataulujen viivästykset ja tapahtumien siirrot on huomioitu säätiön hallituksen tekemällä linjauksella, jossa hanketoimijoita kannustetaan tarkastelemaan muutoksia riittävän ajan puitteissa ketjuttuvien muutoshakemusten välttämiseksi. Linjauksella on haluttu myös tukea toimijoiden muutoinkin hankaloitunutta tilannetta. Sijoitustoiminnassa seurataan pandemian ja ESG-tekijöiden vaikutuksia sijoitusympäristöön ja yksittäisiin sijoituskohteisiin.
Omaisuuden reaaliarvon säilyttäminen ja kasvattaminen pitkällä aikavälillä on sijoitustoiminnan ensisijainen tavoite. Säätiön sijoitustoiminnan tavoitteina ovat myös vakaa kassavirta ja riittävä maksuvalmius, joilla turvataan varsinaisen toiminnan jatkuvuus. Sijoitushorisontin ollessa pitkä, sijoitusstrategia on osakepainotteinen (osakepaino oli vuoden lopussa 91,2 %), ja sijoitussalkkua ei yleisesti ottaen suojata. Lyhyen aikavälin kurssimuutoksilla ei ole säätiön kannalta merkitystä, koska säätiö pyrkii hyvään reaalituottoon ja kassavirtaan pitkällä aikavälillä. Vuosituotot vaihtelevat yleensä voimakkaasti.
Sijoitusstrategian mukaisesti sijoitukset on hajautettu maantieteellisesti, toimialoittain, yhtiökohtaisesti ja valuuttamääräisesti. Sijoitukset ovat pääasiassa likvideissä arvopapereissa ja rahastoissa, jotka voi nopeasti muuttaa rahaksi eli säätiön rahoitus- ja likviditeettiriski on hyvin pieni.
Kotimainen ja kansainvälinen taloudellinen tilanne heijastuu säätiön sijoituksiin. Sijoitustoiminnan riskit liittyvät pääasiassa yleiseen markkinariskiin eli kansainvälisten osakemarkkinoiden ja osinkotulojen kehitykseen pitkällä aikavälillä.
Lisäksi säätiön omaisuudesta noin 33 % koostuu Sanoma Oyj:n osakkeista, jotka muodostavat suurimman yksittäisen hintariskin.
Rahavarojen hoito ja sijoitustoiminta on tehty hallituksen hyväksymän sijoituspolitiikan mukaisesti, ja sijoitustoimintaan liittyvät asiat on käsitelty säätiön talousvaliokunnassa.
Asipex-konsernin sijoitustoiminta ja riskien hallinta noudattavat yhtiön hallituksen hyväksymää sijoituspolitiikkaa, joka on linjassa yllä kuvatun Jane ja Aatos Erkon säätiön sijoituspolitiikan kanssa.
Viestintä
Säätiö pyrkii avoimeen, selkeään ja ajankohtaiseen viestintään.
Ensisijainen viestintäkanava on säätiön verkkosivut. Verkkosivuilla tarjotaan kattavasti tietoa muun muassa säätiöstä ja sen toiminnasta, avustuksen hakemisesta ja avustusten arviointikriteereistä.
Oleellinen osa säätiön viestintää ovat myös säätiön asiamiehen henkilökohtaiset tapaamiset yliopistojen ja tiedekuntien johdon sekä tutkijoiden ja kulttuurialan toimijoiden kanssa.
Päätetyistä avustuksista julkaistaan tiedot verkkosivuilla ja valtakunnallisella tiedotteella mahdollisimman pian hallituksen kokousten jälkeen. Avustusluetteloa täydennetään verkkosivuille niiden hankkeiden osalta, joiden toteutuminen varmistuu myöhemmin. Avustuspäätöksien myöntö- tai hylkäysperusteita ei julkisteta, eivätkä ulkopuolisten asiantuntijoiden nimet ole julkisia.
Merkittävistä muutoksista säätiön toiminnassa, varallisuudessa tai hallinnossa tiedotetaan tarvittaessa. Kaikki tiedotteet ovat luettavissa säätiön ePressi-uutishuoneessa. Viimeisimmät tiedotteet löytyvät myös verkkosivuilta.
Muut vuoden 2021 aikana toteutetut merkittävät viestintätoimenpiteet liittyivät säätiön laajaan hakujärjestelmän sekä haku- ja avustuksensaajien ohjeiden uudistukseen.
Tietosuoja ja asiakirjahallinta
Lähettäessään avustus- tai apurahahakemuksen Jane ja Aatos Erkon säätiölle hakijat luovuttavat säätiölle itseään koskevia tietoja, joista muodostuu säätiölle henkilötietoja sisältävä rekisteri. Säätiö on pyrkinyt luomaan mahdollisimman läpinäkyvän menettelyn, jossa otetaan laajasti huomioon hakijoiden oikeudet tietosuojalain edellyttämällä tavalla.
Hallinto
Vuosikokouksessa 29.3.2021 hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Nils Ittonen ja varapuheenjohtajaksi Juhani Mäkinen.
Hallituksen jäseniksi valittiin Marianne Heikkilä, Reetta Meriläinen, Mikko Mursula, Jussi Pesonen, Sari Pohjonen, Kerstin Rinne ja Antti Vasara.
Kaikkien hallituksen jäsenten toimikausi kestää seuraavaan vuosikokoukseen saakka. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana kuusi kertaa, mutta hallitus käsittelee säätiön asioita myös kokousten ulkopuolella.
Säätiön hallitus nimesi vuosikokouksessa talousvaliokunnan puheenjohtajaksi Mikko Mursulan ja jäseniksi Nils Ittosen, Hanna-Mari Peltomäen ja Karl Tujulinin.
Talousvaliokunta seuraa finanssimarkkinoiden sekä talouden yleistä kehitystä ja toimii hallituksen vahvistaman sijoitusstrategian puitteissa. Talousvaliokunta kokoontui toimintavuoden aikana viisi kertaa.
Säätiön hallitus nimesi vuosikokouksessa työvaliokunnan puheenjohtajaksi Nils Ittosen ja jäseniksi Juhani Mäkisen ja Hanna-Mari Peltomäen.
Työvaliokunta valmistelee hallituksen päätettäväksi tulevat asiat. Työvaliokunta kokoontui toimintavuoden aikana neljä kertaa.
Jane ja Aatos Erkon säätiö on Säätiöt ja rahastot ry:n jäsen (aik. Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta ry.). Yhdistyksen tarkoituksena on toimia apurahoja jakavien suomalaisten yleishyödyllisten säätiöiden, rahastojen ja yhdistysten yleisten ja yhteisten etujen ajajana sekä edistää ja kehittää jäsenistön hyvää toimintatapaa ja ammattitaitoa.
Säätiön konsernin henkilöstö oli tilikauden aikana keskimäärin seitsemän henkilöä, joista neljä oli tytäryhtiökonsernin palveluksessa.
Säätiön toiminnan keskeisiä menestystekijöitä ovat ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilökunta, toiminnalle omistautunut hallitus sekä korkeatasoinen ja kattava yhteistyöverkosto.
Säätiön hallitus valitsi vuosikokouksessaan 29.3.2021 säätiön tilejä tarkastamaan PricewaterhouseCoopers Oy tilintarkastusyhteisön päävastuullisena KHT Samuli Perälä ja varatilintarkastajana KHT Valtteri Helenius.
Kuluvan vuoden toiminta
Toimintavuoden aikana valmistellaan ja päätetään avustuksista sekä seurataan ja valvotaan myönnettyjen avustushankkeiden toteutumista. Avustukset valitaan säädekirjan tavoitteiden mukaisesti, ja avustuspäätöksiä kohdennetaan suurempiin avustuskohteisiin. Säätiö myöntää avustuksia kansainvälisesti merkittävään ja tieteelliseen läpimurtoon pyrkivään tutkimukseen sekä taiteeseen ja kulttuuriin, jolla on edellytykset täyttää vaativat kansainväliset kriteerit. Lisäksi säätiö tukee valikoidusti mm. korkeakouluopetukseen, liikuntaan ja kolmannen sektorin toimintaan liittyviä hankkeita.
Säätiön hallitus on linjannut avustustoimintaa kaudelle 2021–23 strategisesti: 1) vahvistetaan merkittävää tutkimustoimintaa, erityisesti tekniikan osuutta, 2) vahvistetaan taide- ja kulttuurialaa kansainväliselle tasolle ja 3) tuetaan hyvinvointia edistäviä hankkeita, jotka vahvistavat kestävästi osaamisen ja osallisuuden kasvua.
Yhteistyötä Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön kanssa jatketaan vielä vuonna 2022.
Säätiössä ei ole erillisiä hakuaikoja, ja hakemusten valmistelu on joustavaa. Hallituksessa käsitellään kaksi kertaa vuodessa lääketieteen hakemuksia (maalis- ja syyskuun kokoukset) ja kaksi kertaa tekniikan hakemuksia (touko- ja joulukuun kokoukset). Muiden tieteenalojen ja kulttuurin hakemuksia käsitellään kaikissa kokouksissa.
Säätiön hakujärjestelmä ja hakuohjeet on uudistettu vuoden 2021 aikana. Vuonna 2022 järjestelmäkehittämistä jatketaan päivittämällä raportoinnin sekä asiantuntija-arvioinnin työkaluja. Avustustoiminnan kehittämiseksi viestintää monipuolistetaan. Säätiön avustusvelka huomioidaan likviditeettisuunnittelussa, ja pidempikestoisten hankkeiden etenemisen seurantaan panostetaan edelleen. Koronapandemian vaikutuksia tarkkaillaan, ja muutoshakemusten ketjuttumista pyritään välttämään antamalla hankkeen toteuttajille riittävästi aikaa muutosten suunnitteluun.
Tilikauden päättymisen jälkeen Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut radikaalisti Venäjän aloittaessa sodan Ukrainaa vastaan. Tällä on ollut välittömät vaikutukset maailman talouteen, erityisesti raaka-ainemarkkinoiden ja merkittävien sanktiotoimien kautta. Kasvanut epävarmuus vaikuttaa säätiön sijoitusvarallisuuden käypään arvoon. Mikäli sotatila jatkuu pitkään tai konflikti leviää, sillä voi olla vaikutus säätiön suunniteltuun toimintaan. Lyhyen aikavälin kurssiheilahteluilla ei ole vaikutusta toimintaan. Voimakkaat Venäjään ja ValkoVenäjään kohdentuvat boikottitoimenpiteet vaikuttavat myös säätiön toimintaympäristöön, tiede- ja taidetoimijoiden toimintaan.
Tuloslaskelma
Tase
