Vuosi
2022
Toimintakertomus ja tuloslaskelma
Säätiö
Jane ja Aatos Erkon säätiön ensisijaisena tarkoituksena on tekniikan ja taloustieteen sekä lääketieteen tutkimuksen ja opetuksen edistäminen ja tukeminen. Säätiön tarkoituksena on myös taiteen ja kulttuurin sekä urheilutoiminnan ja ruumiillisen kasvatuksen ja hyvinvoinnin edistäminen Suomen kansakunnan etujen mukaisesti.
Säätiön strateginen linjaus kaudelle 2021–23 painottaa korkeatasoisen, tieteelliseen läpimurtoon pyrkivän tutkimuksen sekä kansainväliset kriteerit täyttävän taiteen ja kulttuurin edistämistä. Säätiön tavoitteena on mahdollistaa pitkäkestoiset hankkeet ja lisätä suurempien huippuhankkeiden osuutta avustuksista. Strategiakaudella edistetään myös tekniikan avustustoiminnan kehittymistä ennestään vahvan lääketieteen avustustoiminnan rinnalla.
Säätiön tarkoituksen toteuttaminen toimintavuotena
Säätiö myönsi toimintavuonna avustuksia 36,6 miljoonaa euroa (2021: 54,4 miljoonaa euroa) tieteelle ja kulttuurille. Vuonna 2021 säätiö myönsi 20 miljoonaa euroa Arkkitehtuuri- ja designmuseo -hankkeelle, mikä osaltaan kasvatti vuoden kokonaismyöntöä.
Tieteelliselle tutkimukselle myönnettiin 33,6 miljoonaa euroa, joka on 91,9 % myönnöistä. Lääketieteen osuus, mukaan lukien lääketieteen teknologia, oli 16,8 miljoonaa euroa. Tekniikan hankkeiden avustukset olivat 13,4 miljoonaa euroa ja muiden tieteenalojen 3,4 miljoonaa euroa. Kulttuurille myönnettiin 3 miljoonaa euroa (8 %).
Säätiön myöntöprosentti kaikista haetuista avustuksista oli 13 % (2021: 13,4 %). Säätiön tavoitteiden mukaisten suurempien huippuhankkeiden (miljoona euroa tai sen ylittävät pitkäkestoiset, alalleen merkittävät hankkeet) osuus vuoden avustuksista oli 25 %.
Säätiössä ei ole erillisiä hakuaikoja, ja hakemuksia käsitellään ympäri vuoden. Säätiön vastaanottamien monitieteisten ja euromääräisesti isojen hankkeiden määrä on kasvanut, ja niiden arviointiin on panostettu. Käsiteltyjen hakemusten määrä pysyi edellisvuoden tasolla. Toimintavuotta sävyttivät sekä koronapandemia että keväällä alkanut Ukrainan sota. Myönnettyjen avustusten käyttötarkoitukseen tai aikatauluihin liittyvien muutoshakemusten määrä on ollut suuri, mutta tasoittui toimintavuoden loppua kohden. Kulttuurihankkeiden hakemusmäärä ei kohonnut vielä aiempien vuosien tasolle.
Sijoitusten tuotto vuonna 2022, huomioiden realisoitumaton markkina-arvojen muutos, oli -20,7 % (+17,8 %). Kolmen erinomaisen sijoitusvuoden (2019–21) jälkeen tilikauden tuotto jäi negatiiviseksi. Tulosta arvioitaessa on muistettava, että säätiön yksittäisten vuosien tuottoerot ovat varsin suuret korkean osakepainon takia.
Säätiökonsernin varallisuuden markkina-arvo oli vuoden vaihteessa 1256 miljoonaa euroa (2021: 1635 miljoonaa euroa). Osakesijoitusten osuus varallisuudesta oli 89,3 % (91,2 %) ja korkosijoitusten 10,6 % (8,7 %).
Vuoden 2022 tilikauden alijäämä oli 51,2 miljoonaa euroa (ylijäämä 33,8 miljoonaa euroa).
Toimintakertomuksen liitteenä on luettelo kaikista myönnetyistä avustuksista sekä toiminnan tunnusluvut kootusti.
Säätiön avustustoiminta
Avustuksia myönnettiin toimintavuoden aikana 52 tutkimusryhmälle, organisaatiolle tai konsortiolle (2021: 56) yhteensä 36,6 miljoonaa euroa (2021: 54,4 miljoonaa euroa). Myönteisistä avustuspäätöksistä tieteelliseen tutkimukseen kohdentui 39 kpl (2021: 43 kpl) ja kulttuuriin 13 kpl (2021: 11 kpl). Monivuotisia, yli miljoonan euron avustuksia myönnettiin 13 kpl (2021: 11 kpl) ja kokoluokassa 500 000–1 000 000 euroa, 16 kpl (2021: 10 kpl).
Vuoden avustustoimintaa kuvaa säätiön pitkäjänteinen, mutta myös uusia avauksia sekä riskipitoisia hankkeita mahdollistava avustuspolitiikka.
Käsiteltyjen hakemusten lukumäärä oli 400 kpl (2021: 417 kpl). Tiedehakemuksien käsittelyä jatkettiin jaksottamalla lääketieteen hankkeet maalis- ja syyskuun kokouskierroksille ja tekniikan vastaavasti touko- ja joulukuun kierroksille. Muiden tieteenalojen ja kulttuurin hakemuksia käsiteltiin kaikissa kokouksissa.
Avustusten kohteet on valittu sääntöjen tarkoituksen ja voimassa olevan strategian mukaan. Hakemusten käsittelyssä on huomioitu esteellisyyskysymykset sekä mahdollisten eturistiriitatilanteiden vaikutus valmisteluun ja päätöksentekoon.
Avustuspäätöksiä tehtäessä on huomioitu säätiön taloudellinen tilanne, sijoitusomaisuuden toteutuneet tuotot ja tuotto-odotukset. Avustuksien maksatus on kolme kertaa vuodessa (tammi-, touko- ja syyskuussa). Pidempikestoisten hankkeiden seurantaa tehostettiin entisestään uudistamalla väli- ja loppuraportointia.
Tieteellisen tutkimuksen tukeminen
Säätiö toteuttaa päämääräänsä avustamalla kansainvälisesti merkittävää ja tieteelliseen läpimurtoon pyrkivää tutkimusta. Painopiste on lääketieteen, lääketieteellisen teknologian ja tekniikan tutkimuksessa. Hankkeet voivat olla myös monialaisia ja useamman tutkija-yhteisön tai yliopiston välisiä konsortioita. Säätiö suosii avustuksissa sosiaaliturvan takaavaa palkkamallia.4
Säätiö tukee myös lupaavia, alustavia tai riskejä sisältäviä tutkimusideoita Proof of Concept -rahoituksella. Alustaviin tutkimustuloksiin tähtäävät hankkeet voivat johtaa laajempiin kokonaisuuksiin tai avata uusia tutkimussuuntia.
Säätiö ei tue yksittäisiä väitöskirjatutkijoita, mutta väitöskirjatyötä voi sisältyä hankekokonaisuuksiin. Säätiön myöntämien avustusten koulutuksellinen painoarvo väitöskirja- ja post doc -tutkijoiden työllistämisen kautta on merkittävä. Säätiössä kiinnitetään huomiota myös nuorten tutkijoiden mahdollisuuksiin edetä urallaan.
Avustuspäätökset kohdentuvat hankkeisiin, joiden tieteellinen merkitys ja vaikuttavuus ovat suoraan säätiön hallituksen arvioitavissa. Tämä koskee myös säätiön Tulevaisuuden tekijät -yhteistyöohjelmaa Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön kanssa.
Päätösesitysten valmistelussa käytetään ulkopuolisia asiantuntijoita, jotka osallistuvat myös muuhun säätiön avustustoimintaa edistävään kehittämistyöhön.
Lääketiede
Lääketieteen, mukaan lukien lääketieteen teknologian, osuus myönnetyistä avustuksista oli noin 46 % sekä myönnetyissä euroissa että kappalemääräisesti. Myönnöt painottuivat syöpä-ja kasvainbiologiaan, mikrobiologiaan, viro-, parasito- ja immunologiaan, solu- ja molekyylibiologiaan sekä biokemiaan ja neurotieteisiin. Edellä mainituille tieteenaloille kohdentui myös hakemuksia eniten. Avustukset keskittyivät perus- ja translationaaliseen tutkimukseen. Hakemuksista Proof of Concept -aloitteita oli noin 25 %, osuus myönteisistä päätöksistä puolestaan noin 15 %. Myöntöjen alueellisen jakauman kärkeä pitivät Helsingin, Turun ja Oulun yliopistot. Lähes puolet hakemuksista edustivat yli puolen miljoonan euron hankekokonaisuuksia, myönnöistä noin 71 %.
Toimintavuoden suurin avustus, 1 636 000 euroa, myönnettiin Helsingin yliopiston professori Satu Mustjoen nelivuotiselle verisyöpätutkimukselle. Useat verisyövät, kuten leukemiat, ovat edelleen huonoennusteisia tauteja ja johtavat potilaan kuolemaan muutaman vuoden sisällä. Mustjoen johtamassa hankkeessa pyritään löytämään tehokkaampia immunologisia hoitoja verisyöpäpotilaille sekä selvittämään resistenssi- ja herkkyysmekanismeja eri potilaiden ja syöpätyyppien välillä.
Vuoden avustuksissa huomioitiin lisäksi nuorten sekä keskivaiheen tutkijoiden ja ryhmänjohtajien pitkäjänteinen, mutta myös riskipitoinen työ. Esimerkkinä toimintavuoden myönnöistä Oulun yliopiston akatemiatutkija, PhD Alexander Kastaniotis, jonka nelivuotisen hankkeen (796 000 euroa) keskiössä ovat perusaineenvaihdunnan säätely ja erilaisten häiriötilojen molekyylitason tunnistaminen. Turun yliopiston dosentti Arto Pulliaisen kaksivuotinen tuberkuloositutkimus (295 000 euroa) tähyää uusien mahdollisten lääkeaineiden tunnistamiseen.
Toimintavuoden aikana säätiö toteutti yhteistyössä neljäntoista muun suomalaisen lääketieteen aloja rahoittavan säätiön kanssa selvityksen, jolla kartoitettiin suomalaisen lääketieteellisen 5 tutkimuksen rahoituksen kokonaisnäkymää ja kehitystä. Kokonaisuudessaan lääketieteen tutkimusmenot pysyivät ennallaan, mutta kotimaiset säätiöt nousivat suurimmaksi lääketieteen tutkimuksen ulkopuoliseksi rahoittajaksi Suomessa. Selvityksen tulokset vahvistivat säätiön vuonna 2021 toteuttaman oman toimintaympäristöanalyysin johtopäätöksiä, muun muassa kliinisen tutkimusrahoituksen vähenemisen yliopistoissa.
Tekniikka
Säätiön meneillään olevan strategiakauden tavoitteena on ollut kehittää tekniikan avustustoimintaa. Tavoitteen saavuttamiseksi toimintavuonna jatkettiin tekniikan tutkimusta toteuttavien yliopistojen ja tutkijoiden kanssa käytävää vuoropuhelua. Säätiö toteutti itse tekniikan tutkimuksen ja opetustoiminnan toimintaympäristöselvityksen, johon haastateltiin laajasti yliopistoja.
Avustustoimintaa kehittäviä toimenpiteitä jatketaan vuonna 2023.
Myönnetyistä avustuksista tekniikkaan kohdentui noin 25 %, vuoden myöntösummasta osuus oli 37 %. Eniten haettiin tieto- ja tietoliikennetekniikkaan, materiaali- ja nanoteknologiaan sekä energia- ja ympäristötekniikkaan. Myönnöissä materiaali- ja nanoteknologian rinnalla menestyivät muun muassa teknillisen fysiikan ja biotekniikan alat. Toimintavuoden aikana esille nousivat erityisesti osaamista vahvistavat hankkeet.
Hakemuksista 43 % ja myönnöistä 72 % oli kokoluokaltaan yli puolen miljoonan euron hankekokonaisuuksia. Alueellisesti myöntöjen kärkeä pitivät Aalto-yliopisto sekä Tampereen ja Oulun yliopistot.
Toimintavuoden suurin avustus, 3 000 000 euroa, myönnettiin Tampereen yliopistolle uuden tohtoriohjelman perustamiseen. Ihmisen ja koneen yhteispeli tuo mukanaan paitsi mahdollisuuksia myös ongelmia. CONVERGENCE-tohtoriohjelman tavoite on kehittää asiantuntemusta kokonaisvaltaisesti yhdistämällä eri osaamisalueita tieteellisen, mutta myös teollisen ja yhteiskunnallisen sekä eettisen asiantuntemuksen varmistamiseksi. Osaamispääomaan panostaminen näkyi myös säätiön 1 500 000 euron avustuspäätöksessä Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston ja VTT:n yhteiselle kvanttiosaamiseen keskittyvälle InstituteQ-keskittymälle. Vuonna 2021 perustettu organisaatio tukee kansallisen kvanttitutkimuksen, koulutuksen ja myös kaupallisen osaamisen kasvattamista. Säätiön avustus kohdentui tohtorikoulun käynnistämiseen.
Perustutkimukseen kohdentuvista avustuksista suurin, 2 000 000 euroa, myönnettiin Oulun yliopiston Centre for Advanced Steels Research (CASR) -tutkimusyksikölle. Noin 120 tutkijan osaamiskeskittymä on alallaan pohjoismaiden suurin tutkimusyksikkö, joka kattaa koko teräksen käsittelyketjun. Viisivuotisella avustuksella yksikkö keskittyy alan akuutteihin perustutkimuksellisiin kysymyksiin ja niihin teräs- ja konepajateollisuuden teemoihin, joissa hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää eniten ja osaamisen vahvistamisesta on suurin hyöty.6
Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön kanssa toteutettu Tulevaisuuden tekijät -ohjelma keräsi toimintavuonna 34 hakemusta (2021: 89). Ohjelmasta rahoitettiin yhteensä neljä hanketta, joista säätiö kohdensi avustuksensa kahteen. Avustusta myönnettiin Aalto-yliopiston professori Zhipei Sunille (650 000 euroa) spektrometriaan keskittyvään kolmivuotiseen hankkeeseen, jossa tavoitteena on kehittää laajan sovelluspotentiaalin omaava ns. mini-atyyrispektrometri korkealla suorituskyvyllä, mutta edullisesti. Toinen ohjelmasta myönnetty avustus (450 000 euroa) meni Tampereen yliopiston professori Humeyra Caglayanille, jonka kolmivuotisen hankkeen tavoitteena on kehittää mikroskooppeja 3D-elävien solujen kuvantamiseen yhdistämällä optiikan ja kuvantamisteknologian edistysaskeleita.
Kulunut vuosi oli ohjelmayhteistyön viimeinen.
Muu tieteellinen tutkimustoiminta
Muuhun tieteelliseen tutkimustoimintaan myönnetyt avustukset olivat noin 4 % (2021: 9 %) kokonaisuudesta. Euromääräinen osuus vuoden myönnöistä oli noin 9 % (2021: 14 %).
Toimintavuoden myönnöistä huomionarvoisia ovat hankkeet, joissa ei pelkästään luoda uutta, vaan hyödynnetään myös jo olemassa olevia tutkimus- ja tietovarantoja. Olemassa olevan tiedon valjastaminen laajemmin yhteiskunnan käyttöön jää usein liian vähälle huomiolle.
Tästä esimerkkinä Suomalaiselle Tiedeakatemialle myönnetty 1 000 000 euron avustus tutkitun tiedon vaikuttavuutta ja hyödyntämistä edistävän toimintamallin kehittämiseen eri tiedeakatemioiden, tutkijoiden, päättäjien ja muiden sidosryhmien välille. Yleistieteellisenä toimijana akatemia toimii korkeatasoista tiedettä edustavien tutkijoiden verkostona, ja sillä on mahdollisuus vahvistaa rooliaan puolueettomana tiedonvälittäjänä.
Helsingin yliopiston professori Anna-Liisa Laineen vuodesta 2018 johtamalle, viiden tutkijan muodostamalle Ekologisen muutoksen tutkimuskeskukselle (REC-keskus) myönnettiin viisivuotinen 2 440 000 euron jatkoavustus. Keskuksella on merkittävä rooli Suomen luonnon monimuotoisuuspolitiikan seurannassa ja toimeenpanossa, ja on esimerkki siitä, miten huippututkimus yhdistyy käytännön ratkaisuihin.
Kulttuuri- ja muu avustustoiminta
Säätiön tavoitteina on vahvistaa kulttuuri- ja taidealaa kansainväliselle tasolle sekä tukea hyvinvointia edistäviä hankkeita, jotka vahvistavat osaamisen ja osallisuuden kasvua. Säätiön perustajien kiinnostuksen kohteet huomioidaan säädekirjan rajoissa.
Toimintavuoden myönnöistä taiteeseen ja kulttuuriin kohdentui noin 25 % (2021: 20 %), euromääräisesti 8 % (2021: 5 %). Myönnöillä mahdollistettiin muun muassa nuorten lahjakkaiden taiteilijoiden osaamisen kehittymistä ja koulutusta sekä kansainvälistä kilpailu- ja yhteistoimintaa.7
Koulutusta ja ammattiedellytysten kehittymistä tukevat esimerkiksi seuraavat toimintavuoden avustukset:
Suomen Kansallisbaletin Nuorisoryhmä sai 1 200 000 euron jatkoavustuksen seuraavalle kolmelle vuodelle. Kansallisesti soitinakatemiatyötä toteuttaville Viulu-, Altto- ja Selloakatemia ry:lle sekä Nuorten pianoakatemian tuki ry:lle myönnettiin kumpaisellekin 100 000 euroa toimintaan.
Katsaus vuoden aikana päättyneisiin hankkeisiin
Toimintavuoden aikana kehitettiin hankkeiden loppuraportointia. Uudistuksen tavoitteina on saada tietoa myönnetyn avustuksen käytöstä ja lisätä säätiön ymmärrystä hankkeiden merkityksestä toimialalle ja myös esimerkiksi tutkijalle itselleen. Säätiön myöntämien avustusten koulutuksellinen merkitys havainnollistuu esimerkiksi väitöskirjojen ja post doc -työskentelevien määrän ja kokemusten kautta. Raportit ovat osa säätiön toimialatuntemuksen ylläpitoa, ja niiden hyödyntämisen mahdollisuuksia selvitetään lisää vuonna 2023.
Toimintavuoden aikana päättyi yhteensä 51 hanketta, joista lääketieteen ja lääketieteen teknologian hankkeita oli määrällisesti eniten, yhteensä 29 kpl (18 601 000 euroa). Tekniikan hankkeita päättyi 7 kpl (3 798 000 euroa), muiden tieteenalojen 2 kpl (1 668 000 euroa) ja kulttuurin 13 kpl (5 792 000 euroa).
Hyvin edenneet, tavoitteissaan onnistuneet tai uusia tutkimustulokulmia avanneet hankkeet näyttävät menestyneen hyvin myös jatkorahoituksen hankinnassa, joko säätiöltä tai muualta. Säätiön linjaus on, että uusi avustus on mahdollinen, jos tutkimus tai muu toiminta on lunastanut sille ensivaiheessa asetetut tavoitteet.
Esimerkkinä toimintavuonna päättyneistä hankkeista Jyväskylän yliopiston professori Maija Vihinen-Rannan vuonna 2018 alkanut perustutkimushanke herpesvirukseen liittyen ja vuonna 2016 alkanut laaja, Tampereen, Kuopion ja Helsingin yliopistojen välinen yhteistyöhanke aivohalvauksen sähköisen kuvantamisteknologian kehittämiseksi (professorit Jari Hyttinen, Ville Kolehmainen ja Samuli Siltanen). Molemmat ryhmät jatkavat työtään säätiön uudella avustuksella. Helsingin yliopiston LKT Heikki Ruskoaho onnistui vuonna 2019 aloittamassaan akuutin leukemian yksilölliseen lääkehoitoon tähtäävässä riskipitoisessa Proof of Concept -hankkeessaan, ja lääkekehityksen rahoitus on varmistunut muualta.
Vuonna 2014 säätiö myönsi 15 miljoonan euron avustuksen Tanssin talo -hankkeelle. Rakennushanke valmistui aikataulussa, ja viralliset avajaiset olivat 2.2.2022. Yle taltioi ja lähetti avajaiset suorana lähetyksenä säätiön nimeä kantavasta Erkko-salista. Avustus kohdentui rakennuksen uudisosaan, joka valmistui jo aiemmin vuonna 2021 Koy Kaapelitalon toteuttamana.
Säätiön talous
Säätiön omaisuus on karttunut asteittain vuodesta 2002 säätiön perustajien rahalahjoitusten sekä vuosien 2012 ja 2014 isojen testamenttilahjoitusten myötä.
Säätiön varallisuus markkina-arvoin mitattuna oli vuodenvaihteessa 1256 miljoonaa euroa (2021: 1635 miljoonaa euroa), ja se koostui säätiön suoraan omistamasta arvo- paperisalkusta 234 miljoonaa euroa (270 miljoonaa euroa), Sanoma Oyj:n osakkeista 391 miljoonaa euroa (542 miljoonaa euroa), asunto-osakkeista 1 miljoonaa euroa (1 miljoonaa euroa) sekä Asipex-konsernin arvopaperisalkusta 630 miljoonaa euroa (817 miljoonaa euroa). Säätiön kokonaan omistaman Oy Asipex Ab:n kotipaikka on Helsinki, ja yhtiöllä on täysin omistettu sveitsiläinen tytäryhtiö Asipex AG. Vuoden vaihteessa säätiöllä oli myönnettyjä, mutta ei vielä maksettuja avustuksia yhteensä 95,9 miljoonaa euroa.
Vuoden vaihteessa osakesijoitusten osuus säätiön varallisuudesta oli 89,3 % (91,2 %), korkosijoitusten 10,6 % (8,7 %) ja asunto-osakkeiden 0,1 % (0,1 %).
Konserni
Varsinaisen toiminnan kulujäämä oli 36,7 miljoonaa euroa (54,8 miljoonaa euroa). Toimintavuonna päätetyt avustukset olivat 36,6 miljoonaa euroa (54,4 miljoonaa euroa). Vuodelle 2022 kirjattiin avustuksia 35,9 miljoonaa euroa (54,2 miljoonaa euroa). Ero päätettyjen ja kirjattujen avustusten välillä johtuu käyttämättä jääneiden avustusten palautuksista ja peruutetuista avustuksista. Muut toimintakulut olivat 0,8 miljoonaa euroa (0,6 miljoonaa euroa).
Säätiön omistamien sijoitusten kirjanpidollinen tuotto oli -14,5 miljoonaa euroa (88,6 miljoonaa euroa). Tästä tytäryhtiökonsernin nettotuotto oli -33,4 miljoonaa euroa (48,3 miljoonaa euroa), osinkotuotot 24,5 miljoonaa euroa (23,5 miljoonaa euroa), osakkeiden ja rahastojen arvonalennukset 6,1 miljoonaa euroa (arvonpalautukset 5,4 miljoonaa euroa), sijoitusten myyntivoitot -0,1 miljoonaa euroa (10,6 miljoonaa euroa), rahastojen voitto-osuudet 0,8 miljoonaa euroa (0,8 miljoonaa euroa), korkotuotot ja -kulut 0,0 miljoonaa euroa (-0,0 miljoonaa euroa) ja muut rahoitustuotot ja -kulut 0,4 miljoonaa euroa (0,1 miljoonaa euroa).
Vuoden 2022 tilikauden alijäämä oli 51,2 miljoonaa euroa (ylijäämä 33,8 miljoonaa euroa).
Emosäätiö
Emosäätiön vuoden 2022 tilikauden alijäämä oli 17,8 miljoonaa euroa (alijäämä 14,6 miljoonaa euroa).
Säätiön hallituksen palkkiot ja asiamiehen ennakonpidätyksenalainen palkka ovat toimintavuotena olleet yhteensä 325 868 euroa.
Hallituksen jäsenille on maksettu kuukausittaista palkkiota sekä kokouspalkkiota hallitus- ja valiokuntatyöskentelystä. Hallituksen puheenjohtajan kuukausipalkkio on ollut 2 000 euroa kuukaudessa ja jäsenten 1 500 euroa kuukaudessa. Kokouspalkkiota hallituksen ja valiokuntien puheenjohtajille on maksettu 600 euroa ja jäsenille 500 euroa. Hallituksen jäsenet työskentelevät myös kokousten ulkopuolella.
Säätiöllä ei ole ollut tilintarkastajien palkkioiden lisäksi muita vastikkeellisia tai vastikkeettomia tapahtumia lähipiiriin kuuluvien kesken. Säätiö ei ole myöskään antanut lainoja tai vakuuksia lähipiiriin kuuluville.
Vuosi 2022 oli vaikea finanssimarkkinoilla: pähkinänkuoressa korot nousivat ja osakkeet laskivat. Inflaatio oli yllättävän voimakasta työmarkkinoiden kiristyessä ja raaka-ainehintojen noustessa merkittävästi Venäjän hyökätessä Ukrainaan. Hillitäkseen inflaatiota keskuspankit nostivat aggressiivisesti korkoja, mikä nopeasti kiristi rahoitusmarkkinoita ja johti laaja-alaiseen globaaliin kasvun hidastumiseen.
Osakkeissa pääindeksien kurssimuutokset olivat vuoden aikana selvästi normaalia suuremmat ja vuoden lopussa tuotot reilusti negatiivisia, euromääräisesti tuotot eri markkina-alueiden välillä olivat kuitenkin lopulta lähellä toisiaan. Vähiten laskivat kehittyneet markkinat Euroopan johdolla, ja heikoiten tuottivat kehittyvät markkinat.
Euroissa mitattuna osingot mukaan lukien esimerkiksi MSCI World AC -indeksi tuotti -13 % (+28 %), MSCI Europe -indeksi -8 % (+25 %), SP500-indeksi -13 % (+38 %), OMXH Cap-indeksi -13 % (+25 %), Nikkei-indeksi -14 % (+4 %) ja MSCI Emerging Market -indeksi -15 % (+5 %).
Säätiökonsernin sijoitusten tuotto vuonna 2022, huomioiden realisoitumaton markkina-arvojen muutos, oli -20,7 % (+17,8 %). Hajautettu osakesalkku (ilman Sanoma-osakkeita) tuotti -21,3 % (+32,5 %) jääden selvästi markkinatuotosta vastaavalla maantieteellisellä allokaatiolla laskien. Sanoma-osake tuotti -24,7 % (+2,7 %). Säätiön hajautettujen osakesijoitusten kymmenen vuoden kokonaistuotto tilikauden päättyessä on edelleen erinomainen, noin 10 % p.a. Säätiön vuosituotot saattavat vaihdella voimakkaasti johtuen korkeasta osakepainosta.
Säätiö omistaa 39 820 286 kpl Sanoma Oyj:n osaketta, jotka edustavat 24,35 % Sanoma Oyj:n osakkeista ja äänistä.
Sanoma Oyj:n osakkeiden kokonaistuotto, sisältäen realisoimaton arvon muutos, oli -24,7 % (+2,7 %). Sanoma Oyj:n osinkotuotto säätiölle vuonna 2022 oli 21,5 miljoonaa euroa (20,7 miljoonaa euroa).
Säätiö sijoittaa varansa vastuullisesti ja ottaa kaikissa omaisuusluokissa sijoituspäätöksiä tehdessään huomioon taloudellisten seikkojen lisäksi ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hyvään hallintotapaan liittyvät näkökulmat. Vastuullisuuteen liittyvät määrittely, sääntely,
raportointi ja mittaaminen ovat yhteiskunnassa edelleen voimakkaassa kehitysvaiheessa. Sen vuoksi säätiö katsookin, että vastuullisuutta tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti ja useasta eri näkökulmasta.
Säätiö tarkastelee sijoitussalkun vastuullisuuden ja vaikuttavuuden kehitystä YK:n Agenda 2030 -ohjelman mukaisten 17 kestävän kehityksen tavoitteen (Sustainable Development Goals, SDG) näkökulmasta. Sijoitustoiminnassa vältetään sijoituksia yrityksiin, joiden liiketoiminnasta merkittävä osa liittyy alkoholiin, tupakkaan, aseisiin tai uhkapeleihin.
Säätiö seuraa sijoitussalkun vastuullisuuden kehitystä säännöllisesti ja on lisäksi yhteistyökumppanin kanssa toteuttanut jo useana vuonna peräkkäin sijoitussalkun laajan vastuullisuusanalyysin. Vuonna 2022 toteutetun analyysin kattavuus oli yli 90 % säätiön koko varallisuudesta ja käsitti käytännössä koko osakesalkun. Selvityksen mukaan säätiön sijoitussalkun vastuullisuus oli johdonmukaisesti parantunut edellisistä vuosista ja oli kaikilla operatiivisilla mittareilla parempi tai vähintään samalla tasolla vertailuindeksin (MSCI World) kanssa.
Selvityksen mukaan säätiön sijoitussalkussa oli vertailuindeksiä enemmän positiivisiksi katsottuja teema-altistumia ja vähemmän negatiivisia tai tulkinnanvaraisia teemoja. Positiivisissa teema-altistumissa korostuivat vertailuindeksiin nähden erityisesti lääketeollisuus ja terveysteknologia sekä Sanoma-omistuksen myötä koulutus- ja julkaisutoiminta. Säätiö sijoittaa myös joihinkin negatiivisen teema-altistuman yhtiöihin, jotka ovat kuitenkin esimerkiksi alansa johtavia yhtiöitä siirtymisessä kohti vähähiilistä yhteiskuntaa. Kokonaisuudessaan säätiön sijoitussalkun hiilijalanjälki oli 66 % ja painotettu hiili-intensiteetti 68 % pienempi kuin vertailuindeksillä. Ilman Sanoma-omistustakin laskettuna vastaavat luvut olivat noin 40 % vertailuindeksiä pienempiä.
Riskien hallinta
Säätiö toimii sijoitusvarallisuutensa turvin, ja sen varsinainen toiminta on vakiintunutta. Säätiön riskienhallinnassa korostuvat hyvä ja avoin hallinto sekä selkeät sisäiset prosessit. Merkittävimmät riskit liittyvät sijoitusvarallisuuden hoitoon ja markkinariskiin, Sanoma Oyj -omistuksen hinta- ja ankkuriomistajariskiin sekä avustustoiminnan mahdollisiin maineriskeihin.
Ydinprosessien, toimintatapojen ja työnkuvien säännöllisellä arvioinnilla ja tarvittaessa päivittämisellä vastataan muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin sekä madalletaan pienen organisaation haavoittuvuutta.
Sekä avustus- että sijoitustoiminnassaan säätiö seuraa alansa kehitystä, osallistuu tapahtumiin ja tarvittaessa toteuttaa itse selvityksiä toimintaympäristötuntemuksen ajan tasalla pitämiseksi ja mahdollisten yhteiskunnallisten ja maineriskien tunnistamiseksi. Sijoitussalkun vuosittaisen vastuullisuusanalyysin lisäksi tehtiin tilikautena erillinen selvitys vihreän siirtymän teemasta sijoitustoiminnassa.
Omaisuuden reaaliarvon säilyttäminen ja kasvattaminen pitkällä aikavälillä on sijoitustoiminnan ensisijainen tavoite. Säätiön sijoitustoiminnan tavoitteina ovat myös vakaa kassavirta ja riittävä maksuvalmius, joilla turvataan varsinaisen toiminnan jatkuvuus. Sijoitushorisontin ollessa pitkä, sijoitusstrategia on osakepainotteinen (osakepaino oli vuoden lopussa 89,3 %), ja sijoitussalkkua ei yleisesti ottaen suojata. Lyhyen aikavälin kurssimuutoksilla ei ole säätiön kannalta merkitystä, koska säätiö pyrkii hyvään reaalituottoon ja kassavirtaan pitkällä aikavälillä. Vuosituotot vaihtelevat yleensä voimakkaasti.
Sijoitusstrategian mukaisesti sijoitukset on hajautettu maantieteellisesti, toimialoittain, yhtiökohtaisesti ja valuuttamääräisesti. Sijoitukset ovat pääasiassa likvideissä arvopapereissa ja rahastoissa, jotka voi nopeasti muuttaa rahaksi eli säätiön rahoitus- ja likviditeettiriski on hyvin pieni. ESG-tekijät huomioidaan osana sijoitustoimintaa ja riskien hallintaa.
Kotimainen ja kansainvälinen taloudellinen tilanne heijastuu säätiön sijoituksiin. Sijoitustoiminnan riskit liittyvät pääasiassa yleiseen markkinariskiin eli kansainvälisten osakemarkkinoiden ja osinkotulojen kehitykseen pitkällä aikavälillä.
Lisäksi säätiön omaisuudesta noin 31 % koostuu Sanoma Oyj:n osakkeista, jotka muodostavat suurimman yksittäisen hintariskin.
Rahavarojen hoito ja sijoitustoiminta on tehty hallituksen hyväksymän sijoituspolitiikan mukaisesti, ja sijoitustoimintaan liittyvät asiat on käsitelty säätiön talousvaliokunnassa.
Asipex-konsernin sijoitustoiminta ja riskien hallinta noudattavat yhtiön hallituksen hyväksymää sijoituspolitiikkaa, joka on linjassa yllä kuvatun Jane ja Aatos Erkon säätiön sijoituspolitiikan kanssa.
Viestintä
Säätiö pyrkii avoimeen, selkeään ja ajankohtaiseen viestintään.
Ensisijainen viestintäkanava on säätiön verkkosivut. Verkkosivuilla tarjotaan kattavasti tietoa muun muassa säätiöstä ja sen toiminnasta, avustuksen hakemisesta ja avustusten arviointikriteereistä.
Oleellinen osa säätiön viestintää ovat myös säätiön asiamiehen henkilökohtaiset tapaamiset yliopistojen ja tiedekuntien johdon sekä tutkijoiden ja kulttuurialan toimijoiden kanssa.
Päätetyt avustukset julkaistaan verkkosivuilla ja valtakunnallisella tiedotteella mahdollisimman pian hallituksen kokousten jälkeen. Avustusluetteloa täydennetään verkkosivuille niiden hankkeiden osalta, joiden toteutuminen varmistuu myöhemmin. Avustuspäätöksien myöntö- tai hylkäysperusteita ei julkisteta, eivätkä ulkopuolisten asiantuntijoiden nimet ole julkisia.
Merkittävistä muutoksista säätiön toiminnassa, varallisuudessa tai hallinnossa tiedotetaan tarvittaessa. Kaikki tiedotteet ovat luettavissa säätiön ePressi-uutishuoneessa. Viimeisimmät tiedotteet löytyvät myös verkkosivuilta. Toimintavuoden aikana säätiö aloitti sekä uutiskirjeiden että artikkeleiden julkaisun. Artikkelit avaavat ajankohtaisia teemoja säätiön avustustoiminnasta.
Tietosuoja ja asiakirjahallinta
Lähettäessään avustus- tai apurahahakemuksen Jane ja Aatos Erkon säätiölle hakijat luovuttavat säätiölle itseään koskevia tietoja, joista muodostuu säätiölle henkilötietoja sisältävä rekisteri. Säätiö on pyrkinyt luomaan mahdollisimman läpinäkyvän menettelyn, jossa otetaan laajasti huomioon hakijoiden oikeudet tietosuojalain edellyttämällä tavalla.
Hallinto
Vuosikokouksessa 27.3.2022 hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Nils Ittonen ja varapuheenjohtajaksi Juhani Mäkinen.
Hallituksen jäseniksi valittiin Marianne Heikkilä, Reetta Meriläinen, Mikko Mursula, Jussi Pesonen, Sari Pohjonen, Kerstin Rinne ja Antti Vasara.13
Kaikkien hallituksen jäsenten toimikausi kestää seuraavaan vuosikokoukseen saakka. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana viisi kertaa, mutta hallitus käsittelee säätiön asioita myös kokousten ulkopuolella.
Säätiön hallitus nimesi vuosikokouksessa talousvaliokunnan puheenjohtajaksi Mikko Mursulan ja jäseniksi Nils Ittosen, Hanna-Mari Peltomäen ja Karl Tujulinin.
Talousvaliokunta seuraa finanssimarkkinoiden sekä talouden yleistä kehitystä ja toimii hallituksen vahvistaman sijoitusstrategian puitteissa. Talousvaliokunta kokoontui toimintavuoden aikana neljä kertaa.
Säätiön hallitus nimesi vuosikokouksessa työvaliokunnan puheenjohtajaksi Nils Ittosen ja jäseniksi Juhani Mäkisen ja Hanna-Mari Peltomäen.
Työvaliokunta valmistelee hallituksen päätettäväksi tulevat asiat. Työvaliokunta kokoontui toimintavuoden aikana neljä kertaa.
Säätiön hallitus nimesi vuosikokouksessa asiantuntijavaliokunnan puheenjohtajaksi Antti Vasaran ja jäseniksi Nils Ittosen ja Hanna-Mari Peltomäen. Asiantuntijat kutsutaan kokoukseen tarpeen mukaan. Asiantuntijoiden nimet eivät ole julkisia.
Jane ja Aatos Erkon säätiö on Säätiöt ja rahastot ry:n jäsen. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia apurahoja jakavien suomalaisten yleishyödyllisten säätiöiden, rahastojen ja yhdistysten yleisten ja yhteisten etujen ajajana sekä edistää ja kehittää jäsenistön hyvää toimintatapaa ja ammattitaitoa.
Säätiön konsernin henkilöstö oli tilikauden aikana keskimäärin seitsemän henkilöä, joista neljä oli tytäryhtiökonsernin palveluksessa.14
Toimintavuoden aikana kehitettiin tehtävänkuvia ja toteutettiin uuden, suunnittelija-nimikkeellä olevan tehtävän rekrytointiprosessi. Tehtävään valittiin kauppatieteiden maisteri Henri Kähönen, ja hän aloitti tehtävässään 1.2.2023.
Säätiön toiminnan keskeisiä menestystekijöitä ovat ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilökunta, toiminnalle omistautunut hallitus sekä korkeatasoinen ja kattava yhteistyöverkosto.
Säätiön hallitus valitsi vuosikokouksessaan 27.3.2022 säätiön tilejä tarkastamaan PricewaterhouseCoopers Oy tilintarkastusyhteisön päävastuullisena KHT Valtteri Helenius.
Kuluvan vuoden toiminta
Säätiö toteuttaa päämääräänsä avustamalla kansainvälisesti merkittävää ja tieteelliseen läpimurtoon pyrkivää tutkimusta sekä taidetta ja kulttuuria, joilla on edellytykset täyttää vaativat kansainväliset kriteerit.
Strategiakauden 2021–23 aikana tavoitteina on ollut vahvistaa toimintaympäristötuntemusta sekä kehittää säätiön käytössä olevia haku- ja raportointijärjestelmiä ja viestinnän työkaluja paremmin toiminnan tavoitteita vastaaviksi.
Sanoma Oyj:n hallituksen päätös laskea osinkoa vaikuttaa negatiivisesti säätiön kassavirtaan.
Vuoden 2023 tavoitteina on ottaa käyttöön sähköinen arviointijärjestelmä ja päivittää säätiön asiantuntijuutta seuraavalle strategiakaudelle. Vuoden aikana kehitetään edelleen päivitetyn hakusysteemin ja raportointijärjestelmän tarjoaman sekä muun toimintaympäristötiedon hyödyntämisen tapoja. Säätiön vuoden 2022 lopussa rekrytoiman suunnittelijan työnkuvan painopiste on datan hyödyntämisen mallintamisessa ja jatkokehittämisessä.
Viestinnän painopiste on verkkosivustossa, jotka uusitaan vuoden aikana vastaamaan toiminnallisuuksiltaan paremmin tämän päivän tarpeita. Säätiö julkaisee artikkeleita ajankohtaisista teemoista, tiedotteita ja uutiskirjeitä neljä kertaa vuodessa. Säätiö osallistuu sidosryhmätilaisuuksiin, joissa kohderyhmänä ovat avustuksen hakijat.
Säätiön asiamies valittiin kaudelle 2023–24 Säätiöt ja rahastot ry:n hallitukseen.
Tuloslaskelma
Tase
