Liikettä koulupäivään
Koululaisten liikunnallista elämäntapaa korostetaan kohta perusopetuslaissa. Mutta miten koulupäivään lisätty liike oikeastaan vaikuttaa hyvinvointiin? Entä voiko museoelämys innostaa kohti säännöllisempää liikuntaa? Jyväskylän yliopisto ja Urheilumuseo Tahto ottavat tästä selvää.
Marraskuisena maanantaina Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahdon näyttelytilassa on rauhallista. Vain muutaman hengen ryhmä kuuntelee oppaan tarinaa Jari Litmasen saavutuksista. Innostuksen täytteinen äänimaailma kuitenkin kavaltaa, että nurkan takana meno on toinen. Takasalissa Vantaalaisen Matinlahden koulun viitosluokkalaiset ovat tutustumassa Tahdon Liikuntaseikkailuun.
”Aina 12 minuutin välein on vaihto”, kertoo Tahdon myynti- ja asiakkuusjohtaja Samuli Vasala.
”Aluksi aikaa oli 15 minuuttia per kohde, mutta siinä lapset ehtivät rehkiä itsensä ihan piippuun.”
Tätä ei ole vaikea uskoa, sen verran innokasta meno näyttää olevan. Vauhdista kertonee sekin, että seikkailuun kuulunut soutulaite on poissa käytöstä. Se yksinkertaisesti soudettiin rikki.
Elämyksen kautta urheilukulttuuriin
Lapsille suunnattu liikuntatila museossa voi kuulostaa erikoiselta – ja uuden äärellä tässä ollaankin.
”Museokontekstissa liikkumiskulma on uusi”, Vasala kertoo. Se sai alkunsa, kun vuodesta 1938 Helsingin Olympiastadionilla toiminut museo tarvitsi lisää kävijöitä kattaakseen stadionin remontin vuoksi kohonneet vuokrat.
Syntyi ajatus uudenlaisesta, elämyksellisestä museokokemuksesta, jossa pääosassa ovat urheilukulttuuri ja aktivointi.
”Käynnin aluksi lapset viedään näyttelyn puolelle ja heille annetaan tehtäväksi etsiä tietoa, jonka avulla he oppivat paikallisesta liikuntakulttuurista”, Vasala selittää.
Sen jälkeen päästään elämyksellisempään osaan. Sekään ei toki ole pelkkää riehumista: pelaamisen ohessa voi lukea suomalaisista urheilijoista ja katsella esimerkiksi menneen ajan urheiluvälineitä.
Ensimmäisenä kokeiluvuonna seikkailun suosio ylitti kaikki odotukset. Vuosittaisia ryhmävierailuja sovittiin 6000 ja kaikki oli varattu loppuun jo helmikuussa. Osan suosiosta saattaa selittää vierailun maksuttomuus. Jane ja Aatos Erkon säätiö on myöntänyt avustuksen seikkailun kokeiluvaiheen toteutukseen. Ensi vuonna kävijämäärää joudutaan laskemaan 4000 ryhmään vuodessa, mutta konseptia pohditaan monistettavaksi eri kuntiin, muun muassa Espooseen, Lahteen ja Vantaalle.
”Jokaisessa se tietysti mukautettaisiin kaupungin oman urheiluperinteen mukaan.”
Idea pysyisi kuitenkin samana: urheilukulttuurin esittelyyn oman tekemisen kautta.
Perusopetuslain mukaisesti
Tahto ei ole yksi pohtiessaan alakoululaisten liikuttamista. Liikuntapedagogiikan professori Timo Jaakkola Jyväskylän yliopistosta on käynnistämässä suurta interventiotutkimusta. Siinä selvitetään, voitaisiinko koulupäivän aikaista liikuntaa lisäämällä parantaa koululaisten hyvinvointia.
Koululaisten liikkuminen laskee koulutien edetessä. Kun peruskoulun aloittavista seitsemänvuotiasta vielä 60 prosenttia liikkuu suosituksen mukaisen tunnin päivässä, peruskoulun loppuessa tähän pääsee enää 5 prosenttia.
”Toivon uuden lain lisäävän liikkumista ja vähentävän liikkumattomuutta.”
Timo Jaakkola
”Tässä koulupäivä tarjoaa meille mahdollisuuden. Tunnin verran liikuntaa on mahdollista sisällyttää koulupäivään”, Jaakkola arvioi.
”Se tarkoittaa koulumatkojen kulkemista lihasvoimin, liikkumista välitunneilla ja oppitunneilla sekä tietysti liikuntatunneilla myös”.
Tukea tutkimukselle antaa ensi vuonna voimaan astuva uusi perusopetuslaki. Sen mukaan koulun tehtäviin kuuluu myös liikunnallisen elämäntavan edistäminen.
Jaakkola on toivonut uudistusta jo pitkään.
”Toivon uuden lain lisäävän liikkumista ja vähentävän liikkumattomuutta. Siihen, että istumista tauotetaan, välitunneilla mentäisiin ulos ja oppisessa korostettaisiin toiminnallisia menetelmiä.
Paraneeko hyvinvointi?
Tutkimuksen on tarkoitus koostua interventiosta, joissa koulutetaan alakoulujen opettajia hyödyntämään tuntien mahdollisuuksia paremmin sekä lisäämään liikettä myös muihin oppitunteihin.
Niiden lisäksi oppilaita pyritään kannustamaan sekä liikkumaan välitunneilla että tekemään ainakin osa koulumatkoistaan lihasvoimin. Mitään uusia liikuntavälineitä kouluille ei aiota hankkia. Tarkoitus on hyödyntää sitä mitä löytyy jo. Tutkimuksessa ei tarkastella ainoastaan keinoja lisätä liikkumista vaan myös sitä, miten liikunnan lisääntyminen näkyy nuorten hyvinvoinnissa.
”Ajatuksemme on mitata esimerkiksi nukkumista, mielialaa, palautumista ja sosiaalista hyvinvointia”, Jaakkola kertoo. Oletuksena on, että pienelläkin liikkumisen lisääntymisellä on vaikutusta. Nyt se pitää vain todistaa.
Jotta tutkimus kuvaisi peruskoulujen kokonaiskuvaa, siitä suunnitellaan laajaa. Mukaan on lähdössä yli 30 koulua, joissa on yhteensä yli 1800 viidesluokkalaista. Hanketta rahoitetaan Jane ja Aatos Erkon säätiön nelivuotisella apurahalla. Lopullisia tietoja interventioiden tuloksista voidaan odottaa tulevina vuosina.
Museolta haaste mukaan
Mutta riittääkö koulupäivän aikaisen liikunnan lisääminen kasvattamaan lasten ja nuorten intoa liikkua laajemminkin? Innostaako se teiniä koneen ääreltä lenkkipolulle?
”Ei se isossa kuvassa tietenkään voi olla kuin osa ratkaisua”, Jaakkola muotoilee.
Ei ole sattumaa, että museolle seikkailuun kutsutaan nimenomaan viidesluokkalaisia. Sen ikäisinä lapset osallistuvat myös perusopetusikäisten fyysistä toimintakykyä mittaavaan Move! -testiin.
Tunnin museovierailu ei elämyksellisyydestä huolimatta yksittäisenä tekona muuta liikuntatottumuksia, Tahdon Samuli Vasala myöntää.
Siksi liikuntaseikkailu alkaa jo ennen vierailua. Silloin Tahdon Liikuntaseikkailuun luokat käsittelevät koulussa Tahdon tuottamia oppimissisältöjä terveistä elämäntavoista, urheilukulttuurista ja liikuttamisesta. Kokemus myös jatkuu vierailun jälkeen.
”Kaikki seikkailussa vierailleet luokat saavat mukaan haastetaulun, johon voidaan listata luokan oma liikuntahaaste ja sitten seurata sen etenemistä”, Vasala sanoo.
Toiveena on, että liikunnan ilo jatkuisi vielä pitkään seikkailun jälkeenkin.