Huomaamattomasti luonnon asialla
Yleissäätiökin voi olla merkittävä ympäristötyön rahoittaja. Jane ja Aatos Erkon säätiön avustuksista noin neljännes, yhteensä 30 miljoonaa euroa, on viimeisen kolmen vuoden aikana kohdentunut kestävämmän tulevaisuuden hankkeisiin.
Henri Kähönen
Kuva: iStock
Kahdentoista suomalaisen säätiön ja rahaston sekä Suomen Akatemian edustajat kokoontuivat huhtikuussa Tieteen ja toivon taloon ensimmäiseen ympäristötyön rahoittajien vertaisverkoston tapaamiseen.
Luonto ja ilmasto ovat hyvästä syystä usean säätiön avustustoiminnan painopistealueita. Moni tilaisuuteen osallistunut organisaatio keskittyy aktiivisesti ratkaisemaan nimenomaan kestävän tulevaisuuden ongelmaa.
Myös niin kutsutuilla yleissäätiöillä on merkittävä, joskin usein huomaamaton rooli uusien ratkaisujen mahdollistajina.
30 miljoonaa euroa luonnon ja ilmaston hyväksi
Jane ja Aatos Erkon säätiön ensisijaisena tarkoituksena on tekniikan ja taloustieteiden sekä lääketieteen tutkimuksen ja opetuksen edistäminen ja tukeminen. Edistämme lisäksi taidetta ja kulttuuria sekä ”urheilutoimintaa ja ruumiillista kasvatusta ja hyvinvointia”.
Luontoa tai ilmastoa ei säätiön säännöissä ole mainittu. Emme myöskään ole toteuttaneet kohdennettuja avustushakuja erityisesti luontoa tai ilmastoa koskeviin hankkeisiin.
Tästä huolimatta neljännes 123 miljoonan euron avustussummastamme vuosina 2021–23 kohdistui tutkimushankkeisiin, joiden tavoitteena on kestävä tulevaisuus.
Olemme suomalaiseksi säätiöksi melko merkittävä ympäristötyön rahoittaja. Miten tämä on mahdollista?
Myönnämme ensinnäkin avustuksia myös muiden tieteiden tutkimukseen silloin, kun se mahdollistaa ja tukee säännöissämme määriteltyjen alojen, eli tekniikan, lääketieteen tai taloustieteiden tutkimusta.
Siksi etenkin luonnontieteiden osuus avustuksistamme on ollut vuodesta toiseen merkittävä. On vaikea kuvitella tekniikan tai lääketieteen huippututkimusta ilman korkeatasoista luonnontieteiden perustutkimusta.
Toisekseen luonnon ja ilmaston yhteys säätiön painopistealueisiin on koko ajan vahvempi, mikä näkyy säätiöllemme jätetyissä hakemuksissa. Yhä useampi tutkimushanke tieteenalasta riippumatta liittyy kestävyyteen. Taiteen ja kulttuurin hakemuksissa luonto ja ilmasto eivät ole toistaiseksi korostuneet yhtä vahvasti.
”On vaikea kuvitella tekniikan tai lääketieteen huippututkimusta ilman korkeatasoista luonnontieteiden perustutkimusta.”
Pilvien ominaisuuksista boreaalisiin metsäpaloihin
Myönsimme avustuksia viimeisen kolmen vuoden aikana suoraan luontoon ja ilmastoon liittyvään tutkimukseen yhteensä yli kymmenellä miljoonalla eurolla.
Avustamiemme hankkeiden aiheina olivat boreaalisen alueen metsäpalojen ilmastovaikutukset, metsistä vapautuvat monoterpeenit, kasvien kasvun molekyylitason mekanismit, kaivosteollisuuden jätteiden käsittely, vedenpuhdistuksen teknologiat, pilvien ominaisuudet, mustan hiilen mittaaminen, rannikkoekosysteemien merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä sekä biodiversiteettimuutosten mittarit ja seuraukset.
Edellä mainittujen aiheiden lisäksi myönsimme yhteensä 20 miljoonaa euroa avustuksia muuhun kestävää tulevaisuutta mahdollistavaan tutkimukseen. Hankkeet keskittyivät esimerkiksi puhtaaseen teräksentuotantoon, uusiin materiaaleihin, ruoantuotantoon, kiertotalouteen ja energian varastointiin.
Kuva: iStock
Luonto ja ilmasto ovat yhä kiinteämpi osa tekniikan, lääketieteen ja taloustieteen tutkimusta. Uudet teknologiat ympäristöystävällisistä jäähdytysratkaisuista hiilidioksidin konversioon ovat tarpeen päästöjen ja luonnonvarojen käytön vähentämiseksi. Ymmärrämme yhä selkeämmin biodiversiteetin vaikutukset kansanterveyteen ja pandemioiden kehittymiseen. Hyvin suunnitelluilla taloudellisilla kannustimilla puolestaan on keskeinen merkitys yksilöiden ja yritysten toiminnan muuttamisessa luonnon ja ilmaston kannalta kestäväksi.
Ympäristötyön rahoittajat yhteen
Huhtikuussa alkanut ympäristötyön rahoittajien yhteistyö luo uusia edellytyksiä säätiöiden ja rahastojen toiminnalle luonnon ja ilmaston hyväksi. Verkoston tarkoituksena on jakaa hyviä käytäntöjä, kehittää aiheeseen liittyviä työkaluja ja rakentaa yhteistä tietopohjaa.
Emme esimerkiksi vielä tiedä, kuinka monta miljoonaa euroa vuodessa säätiöt ja rahastot yhteensä kohdentavat luonnon ja ilmaston eteen tehtävään työhön, sillä aiheeseen liittyvä tutkimus ei noudata perinteisiä tieteenalojen luokitteluja. Myös yhteisesti käyttämämme kieli kaipaa tarkempaa määrittelyä: puhummeko esimerkiksi luonnosta vai ympäristöstä?
Säätiöiden oma ympäristövastuullisuus on aihepiiri, joka kiinnostaa lähivuosina entistä enemmän ja jossa yhteistyölle ja vertaistiedon jakamiselle on kysyntää. Säätiöiden epäsuorat ilmastovaikutukset avustus- ja sijoitustoiminnan kautta ovat merkittävät, joten tarvitsemme tehokkaita ja tarkoituksenmukaisia keinoja negatiivisten vaikutusten minimoimiseksi.
Tätä työtä luonnon ja kestävän tulevaisuuden eteen säätiöt ja muut rahoittajat – myös me yleissäätiöt – tekevät jatkossa yhä enemmän yhdessä.
Jane ja Aatos Erkon säätiön uutiskirje
Uutiskirjeemme tilaajana saat ajankohtaiset kuulumiset sähköpostiisi neljästi vuodessa.
Tilaamalla uutiskirjeen hyväksyt tietosuojaselosteen.