Suurin panoksin, suurin odotuksin
Kurkistus säätiön strategisiin tavoitteisiin
Vuosi 2023 päätti säätiön kolmivuotisen strategiakauden, jonka aikana avustussumma kasvoi edelliseen kolmivuotiskauteen verrattuna lähes 16 prosenttia aina 123 miljoonaan euroon. Jaettujen avustusten turvin mahdollistuu kaikkiaan 396 vuotta huippututkimusta. Myönnettyjen avustusten mediaanikoko oli noin 450 000 euroa. Yli miljoonan euron avustuksia oli liki viidennes kaikista myönnetyistä avustuksista.
Säätiön johtoajatus on alusta alkaen ollut mahdollistaa pitkäjänteinen työskentely, mikä näkyi myös strategiakaudelle osuneina koronapandemian aiheuttamina poikkeuksellisina vuosina. Säätiö tuki hanketoimijoita mahdollistaen joustavasti useampivuotisten hankkeiden muutoksia ja aikataulupidennyksiä.
Yksi kauden tavoitteista oli vahvistaa säätiön tekniikan avustustoimintaa ennestään vahvan lääketieteen avustustoiminnan rinnalle. Tekniikan ja tekniikkaa tukevien luonnontieteiden alojen osuus kasvoikin edelliseen kolmivuotiskauteen verrattuna 29 prosenttia. Säätiön osuus tekniikan tutkimuksen säätiörahoituksesta Suomessa oli Säätiöt ja rahastot ry:n tekemän selvityksen mukaan noin kolmannes vuonna 2022. Säätiön päättyneen strategiakauden 2021–23 tunnuslukuihin voi tutustua tästä.
Katse tieteen ja taiteen uusiutumiseen ja riskinkantokyvyn vahvistamiseen
”Meillä on Suomessa huippututkijoita ja -taiteilijoita, mutta meidän pitää varmistaa, että Suomessa riittää vahvoja tekijöitä myös tulevaisuudessa. Tämä on yksi seuraavan strategiakautemme 2024–26 keskeisimpiä tavoitteita”, toteaa säätiön asiamies Hanna-Mari Peltomäki.
Säätiö on jo pitkään keskittynyt avustustoiminnassaan osaamisensa näyttäneisiin toimijoihin, mutta myös nuorten, esimerkiksi omaa ryhmää vasta perustavien tutkijoiden kannattaa tutustua säätiöön. Nuorten ryhmänjohtajien ja keskivaiheen tutkijoiden urien vauhdittaminen on erityisessä tarkastelussa seuraavina vuosina.
”Hakijalta odotetaan hakemuksen tavoitteisiin nähden realistisuutta. Eli mitä euromääräisesti suurempaa ja useampivuotista avustusta hakee, sitä vakuuttavampaa näyttöä on jo oltava”, Peltomäki korostaa.
”Avustuspäätökset perustuvat aina vertaisarviointiin. Hyvä tutkija osaa rakentaa suunnitelman realistisesti oman kokemuspohjansa ja osaamisensa mukaisesti”.
Säätiön myöntökulttuuri poikkeaa vahvasti muista suurista säätiöistä. Se ei jaa esimerkiksi lainkaan henkilökohtaisia apurahoja. Monialaiset ja useamman toimijan konsortiohankkeet ovat sen sijaan erittäin tervetulleita. Toiminnassa korostuu hig risk–high reward -ajattelu. Hyvin edenneisiin hankkeisiin voi hakea myös jatkoavustusta. Taiteen ja kulttuurin puolella painopiste on taidetta ja toimialaa uudistavassa toiminnassa, ei pelkästään rakenteita ylläpitävässä. Kulttuurisen pääoman kasvattaminen esimerkiksi kansainvälisiä huippuvierailuja mahdollistamalla on ollut yksi säätiön johtoajatuksista. Entistä vahvemmin tunnistetaan kuitenkin tarve mahdollistaa ajassa tärkeiden kehityssuuntien ja yhteistyömuotojen testaus ja edistäminen.
”Meidän pitää varmistaa, että Suomessa riittää vahvoja tekijöitä myös tulevaisuudessa.”
Hanna-Mari Peltomäki
Ei teemoja tai hakuaikoja
Alkaneelle kolmivuotiskaudelle ei aseteta erillisiä teemoja tai ohjelmahakuja.
”Emme rakenna avustuksia teemojen ympärille, vaan päinvastoin haluamme pitää kätemme mahdollisimman vapaina. Säätiön avustamiin aloihin liittyvät kiinnostavat ideat uskottavilta tekijöiltä ovat aina tervetulleita.”
Jane ja Aatos Erkon säätiöllä ei myöskään ole hakuaikoja, vaan hakemuksen voi jättää milloin vain.
Avustuksia arvioitaessa keskeisiä kriteereitä ovat hakijatahon todennettu kyvykkyys toteuttaa hanke, tavoitteen asettelun rohkeus, merkittävyys ja vaikutus alalleen sekä tietysti toteutussuunnitelman realistisuus ja laatu. Säätiön hallitus tekee lopulliset päätökset asiantuntijaryhmien suositusten pohjalta. Päätöskokouksia on vuodessa neljä.
Jane ja Aatos Erkon säätiön uutiskirje
Uutiskirjeemme tilaajana saat ajankohtaiset kuulumiset sähköpostiisi neljästi vuodessa.
Tilaamalla uutiskirjeen hyväksyt tietosuojaselosteen.