Vakuuttavasti vaikuttavuudesta
Tutkimuksen vaikuttavuuden arviointi on vaikeaa, mutta silti se kannattaa ottaa tosissaan. Kolme ammattilaista kertoo, miten oman tutkimuksen vaikuttavuutta kannattaa arvioida.
Hyvä idea. Sehän se on kaiken tutkimuksen lähtökohta. Jokin kysymys, johon etsiä vastausta, teoria, jota kannattaa testata, ajatus, josta katsoa mihin se kantaa.
Mutta idea on vain lähtökohta. Siksi voi tuntua haastavalta, ehkä suorastaan mahdottomalta, arvioida sitä mitä merkitystä idealla jonain päivänä saattaisi olla. Eiväthän CERNin hiukkasfyysikotkaan kehittäessään tutkimuksensa sivutyönä world wide webin ikinä voineet arvata sen muuttavan käytännössä kaiken?
”Ei sellaista voi tietenkään kukaan ennustaa”, lohduttaa tutkimusasiantuntija Heli Lehtivuori Tampereen yliopistolta.
”Siksi kehotan ajattelemaan tutkimuksen vaikuttavuutta esimerkiksi kolmella tasolla pienestä suureen. Pienin taso voi olla yksinkertaisesti se, mitä juuri tekeillä oleva tutkimus voisi kertoa ja mihin siitä voisi jatkaa”, Lehtivuori kertoo.
”Ihan vaikka oman uran näkökulmasta – jos tämä onnistuu, niin mitä seuraavaksi?”
Toinen taso on se, miten oma tutkimus voisi vaikuttaa muuhun tutkimukseen. Vasta kolmas ja viimeinen taso on ison mittakaavan muutos: mitä vaikutusta tutkimuksella voisi pitkällä aikavälillä olla, jos kaikki menisi, kuten on toivottu.
”Ja se on sitten jo aika iso jos.”
Tarinoita tarjolla
Lehtivuoren lisäksi kysymyksiimme vaikuttavuuden arvioinnista vastasivat Aalto-yliopiston pre-award palvelupäällikkö Claudia Dell’Era ja Oulun yliopiston tutkimus- ja projektipalveluiden johtaja Emma Pirilä. Kaikki kolme ovat taustaltaan tutkijoita ja auttavat nykyään tutkijoita tekemään hakemuksia.
Heli Lehtivuori
Tutkimusasiantuntija Tampereen yliopistossa.
Kolmikko tietää, ettei hakemuksen kirjoittaminen ole tutkijoille aina luontevaa.
”Ihminen voi kokea halunneensa tutkijaksi, mutta joutuneensa mainosmieheksi”, Pirilä tiivistää.
”Voi tuntua hankalalta tai kiusalliselta miettiä omalle tutkimusidealle tarinaa, joka vetoaisi juuri siihen rahoittajaan, jolta rahoitusta hakee.”
Näin kuitenkin kannattaa ehdottomasti tehdä, kaikki kolme vakuuttavat. Sillä vaikka mieluummin puhuisi datasta, koejärjestelyistä tai epävarmuuksista, tarvitsee rahoitusta hakiessa myös perustella, miksi juuri tämä tutkimus olisi tärkeä ja mielenkiintoinen.
”Ilman tarinaa tutkimushanketta ei saa myytyä”, Dell’Era tiivistää.
Sama tarina ei kuitenkaan pure joka paikassa.
”Ilman tarinaa tutkimushanketta ei saa myytyä.”
Claudia Dell’Era
Pre-award palvelupäällikkö Aalto-yliopistossa.
”Ennen rahoituksen hakemista kannattaa aina tarkastaa, millaista tutkimusta rahoittaja on aiemmin tukenut”, Lehtivuori huomauttaa.
”Jos sieltä ei löydy mitään sellaista, joka muistuttaa omaa ideaasi, kyseessä tuskin on oikea rahoittaja juuri tälle tutkimukselle.”
Hakemusta myös kannattaa muotoilla hieman rahoittajan mukaan. Eri rahoittajilla on eri intressejä ja yhdelle voi olla viisasta korostaa tieteellistä, toiselle yhteiskunnallista aspektia.
Kannattaa varoa myös olemasta liian yksityiskohtainen, Pirilä huomauttaa.
”Varaudu siihen, ettei hakemuksesi saa ehkä kaikkein sopivinta lukijaa. Vaikka hakemuksille pyritään löytämään asiantuntevat arvioitsijat, todellisuudessa ehkä yksi heistä ymmärtää asian syvällisesti. Muut sitten yleisemmällä tasolla.”
Lisäksi arviointien tekijöillä on yleensä kiire. ”Kannattaa siis selittää asia mahdollisemman selkeästi, eikä olettaa, että lukija ymmärtää tutkimuksen tärkeyden. Voi olla, ettei ymmärrä, jos et myy kyllin hyvin.”
Haiseeko oma kehu?
Oman hankkeen markkinoinnissa täytyy miettiä sitäkin, kuinka paljon uskaltaa luvata. Perinteinen tapa, jossa ollaan pikemminkin varovaisia, on Dell’Eran mielestä suomalaisille turhan tyypillistä.
”Jos nuoret tutkijat vielä uskaltavatkin visioida, professorit ovat joskus liian varovaisia. Ikään kuin pelätään, että uskottavuus lähtee, jos ihan kaikki ei sitten menekään, kuten oli ajateltu.”
”Yritän muistuttaa, että kilpailette samoissa hauissa muualta tulevien hakemusten kanssa. Jos te ette uskalla luvata isoja, muut luultavasti uskaltavat. Jos tutkimuksessa on mahdollista tehdä läpimurto, kyllä se pitää uskaltaa sanoa.”
Lehtivuori muistuttaa pitämään mielessä eri perspektiivit.
”Kun ajatellaan lyhyttä tähtäintä, kannattaa pitää maat jalassa, mutta pidemmällä tähtäimellä voi sitten visioidakin.” Tosin kohtuus kaikessa. Lehtivuori kertoo, että jos luonnokselle antaa palautetta liiasta varovaisuudesta, voi seuraava versio olla turhankin lennokas.
”Joku kosketus siihen, mitä juuri sinun hankkeesi voi saavuttaa, täytyy kuitenkin pitää aina mukana.”
”Jos tutkimuksessa on mahdollista tehdä läpimurto, kyllä se pitää uskaltaa sanoa.”
Älä jätä viime tinkaan
Vaikuttavuutta arvioidessa olisi hyvä pitää mielessä paitsi tieteelliset, myös yhteiskunnalliset ja taloudelliset näkökulmat, Dell’Era muistuttaa.
”Jos suunnittelee vaikka uutta biopolttoainetta, olisi hyvä saada jonkinlainen laskema siitä, mikä merkitys ja markkina polttoaineella voisi ehkä olla.”
Mitä suurempi hanke, sitä tärkeämpiä talouden ja vaikuttavuuden kysymykset ovat.
Yksittäiselle tutkijalle voidaan antaa rahaa hyvinkin rohkeaan avaukseen, jossa on paljon epävarmuuksia. Mutta mitä suuremmalle ryhmälle ja pidemmäksi aikaa rahoitusta haetaan, sitä paremmat perustelut yleensä halutaan sille, että tuloksia voisi tulla.
”Yleisesti ottaen rahoitusta saa tutkimus, josta ajatellaan olevan jonkinlaista hyötyä.”
Emma Pirilä
Tutkimus- ja projektipalveluiden johtaja Oulun yliopistossa.
Liian usein kolmikko saa nähtäväkseen hakemuksia, joissa kaikki paukut on laitettu tutkimusidean selittämiseen, ja vaikuttavuusarviot näyttävät viimeisen illan aikana kyhätyiltä.
”Vaikuttavuusarviot ovat kuitenkin osa hakemuksen kokonaisuutta, ja osa pisteistä tulee niistä. Hyväkin tutkimussuunnitelma voi kaatua huitaistuihin vaikuttavuusarvioihin”, Lehtivuori muistuttaa.
Joskus täytyy jopa suositella, että mitäs jos miettisit vielä ennen lähettämistä, vaikka se tarkoittaisi hakemuksen lykkääntymistä.
”Puolivillainen hakemus hukkaa vain kaikkien aikaa”, Pirilä huomauttaa. ”Lopullinen päätös on kuitenkin aina tutkijalla itsellään.”
Haussa tositarkoituksella: yhteiskunnallista merkittävyyttä tieteen ja taiteen teoin
Yksityisenä säätiönä Jane ja Aatos Erkon säätiö haluaa mahdollistaa itsensä näköisiä hankkeita. Mutta mitä se tarkoittaa käytännössä?
”Etsimme hankkeita, jotka ovat alalleen merkittäviä kansallisesti tai kansainvälisesti. Niissä on kunnianhimoa ja jopa riskiä. Vahva ja pitkäjänteinen perustutkimus vie tiedettä aina eteenpäin, mutta hankkeilla voi olla muitakin myönteisiä vaikutuksia”, kertoo säätiön asiamies Hanna-Mari Peltomäki.
Hakemuksia arvioitaessa pohditaan puhtaasti tieteellisten ja taiteellisten tavoitteiden lisäksi hankkeen kokonaisvaikutuksia esim. hakijan omaan urakehitykseen tai vahvistaako kokonaisuus kriittistä osaamista Suomessa.
Hakijan työkalupakki uudistui
Kesän ja alkusyksyn aikana verkkopalvelua uudistettiin, hakuohjeita päivitettiin ja lisäksi julkaistiin uudet verkkosivut.
”Uudistusten tavoitteena on tarjota hakijoille entistä selkeämmät ohjeet ja työkalut hyvän hakemuksen tekemiseen – haluamme auttaa hakijaa onnistumaan”, summaa Peltomäki.
”Kuvaile hankettasi selkeästi ja realistisesti. Kiteytä tavoitteesi ja hankkeesi merkitys ymmärrettävästi. Perustele, mikä tekee siitä erityisen. Arvioinnissa huomioidaan uravaiheesi. Keräämme myös enemmän taustatietoja toimialaymmärryksemme kartuttamiseksi.”
Aallon kesäkoulussa mentiin puusta pidemmälle
Jane ja Aatos Erkon säätiön uutiskirje
Uutiskirjeemme tilaajana saat ajankohtaiset kuulumiset sähköpostiisi neljästi vuodessa.
Tilaamalla uutiskirjeen hyväksyt tietosuojaselosteen.