Teknologia paljastaa yhteydet unen ja terveyden välillä
Säätiömme vierailee eri yliopistoissa osana aktiivista vuoropuhelua tutkijoiden ja yliopistojen johdon kanssa. Samalla tarjoutuu mahdollisuus tutustua säätiön rahoittamiin kohteisiin. Alkuvuodesta yliopistokiertueemme suuntautui Itä-Suomen yliopistoon. Kuopion kampuksella pääsimme muun muassa yöpymään SmartSleep -unilaboratoriossa ja osallistumaan unitutkimukseen.
Samu Kainulainen johtaa SmartSleep Sleep Laboratorya
Kuva: Jane and Aatos Erkon säätiö
Myöhään helmikuisena pakkasiltana astuimme kollegani kanssa yliopiston hämärälle käytävälle. Päivän kuhina oli hiljentynyt, mutta maailman huippuluokkaa olevassa unilaboratoriossa työvuoro oli vasta alkamassa.
Unilaboratorio sai alkunsa muutama vuosi sitten, kun kliinisen unitutkimuksen tekeminen oli käynyt yhä haastavammaksi. Tutkimusta tehtiin sairaalaympäristössä, jossa tilat olivat rajalliset ja koronapandemia oli kiristänyt tilannetta entisestään. Ratkaisuksi rakennettiin vuonna 2022 unilaboratorio yliopiston yhteyteen.
”Tavoitteena oli luoda ympäristö, jossa unta voidaan mitata tutkimuksen tarpeisiin räätälöidyissä olosuhteissa hallitusti ja systemaattisesti”, kertoo unilaboratorion johtaja, apulaisprofessori Samu Kainulainen.
Jane ja Aatos Erkon säätiö myönsi vuonna 2024 Kainulaisen tutkimusryhmälle avustuksen univaiheiden uudelleenmäärittelyyn.
Terveiden tutkiminen on keskeinen osa unitutkimusta
Ohitamme käytävällä laboratoriohuoneen, jossa tehdään tutkimusten ennakkovalmistelut ja mittaukset. Jokainen tutkittava majoittuu omaan hotellihuonetta muistuttavaan unihuoneeseen, jossa on mukava sähkösänky, muutama huonekalu ja pehmeä valaistus. Kodinomaisesta tunnelmasta huolimatta huone on tarkasti suunniteltu tutkimusta varten. Ikkunoita ei ole, ja kattoon sijoitetun kameran sekä mittalaitteiden avulla kautta hoitohenkilökunta seuraa yön aikana koehenkilön unta ja vointia.
Pyrimme ymmärtämään tarkemmin, millaista on uni terveellä ihmisellä, jonka ei koskaan tarvitse hakeutua lääkäriin uniongelmien vuoksi”
Samu Kainulainen
Huoneet ovat ahkerassa käytössä. Erilaiset potilasryhmät sekä verrokkeina toimivat terveet vapaaehtoiset ovat viettäneet yhteensä jo yli 500 yötä unilaboratoriossa. Valtaosa unilääketieteen tutkimuksesta keskittyy henkilöihin, joilla on jo jokin oire tai diagnoosi, mutta tässä hankkeessa näkökulma on käännetty toisin päin.
”Pyrimme ymmärtämään tarkemmin, millaista on uni terveellä ihmisellä, jonka ei koskaan tarvitse hakeutua lääkäriin uniongelmien vuoksi”, kertoo Kainulainen.
”Laaja aineisto avaa mahdollisuuden uudenlaiseen vertailuun. Miten terveiden ja sairaiden uni eroaa toisistaan, miten nämä erot voidaan tunnistaa luotettavasti ja kumpi tulee ensin – sairaus vai heikentynyt uni?” hän jatkaa.
Aihe kiinnostaa monia ja tutkimuksiin onkin jonossa jo yli 1000 tervettä vapaaehtoista.
Uusi tapa mitata unta
Erilaisten mittalaitteiden kiinnittäminen illalla vie toista tuntia. Antureita asetetaan erityisesti pään ja sydämen alueelle ja niiden paikat mitataan tarkasti. Jalkoihin kiinnitettävät anturit seuraavat yönaikaista liikettä, kaulalta mitataan kuorsauksen aiheuttamaa tärinää, sormenpäästä happisaturaatiota ja happiviiksillä uloshengitystä. Lopuksi päähän vedetään verkkomyssy pitämään johtoviidakko paikoillaan ja piuhat kytketään kiinni yöpöydällä olevaan mittauslaitteeseen.
Tutkimuksen tieteellisesti kunnianhimoisin tavoite liittyy unen luokitteluun. Nykyinen viiden univaiheen malli perustuu 1970-luvulla tehtyyn jaotteluun, vaikka teknologia on sittemmin kehittynyt valtavasti. Digitaaliset mittausmenetelmät ja tekoäly mahdollistavat nykyisin huomattavasti tarkemman analyysin.
”Haluamme kehittää uuden, mittausdataan perustuvan mallin, joka kuvaa unta aiempaa yksityiskohtaisemmin. Onnistuminen voisi vaikuttaa laajasti lääketieteeseen – tehohoidosta lääkekehitykseen ja kroonisten sairauksien hoitoon”, kertoo Kainulainen.
Kollega sensoreihin kytkettynä, valmiina unille.
Kuva: Jane ja Aatos Erkon säätiö
Saako johtoihin kytkettynä unta?
Vaikka etukäteen mietityttää, miten unenpäästä saa kiinni, kun päähän on kiinnitetty johtoja ja kamera valvoo jokaista liikettä, sujuu yö rauhallisesti. Johdot eivät estä liikkumista, huoneessa on hiljaista ja nukun loistavasti aamuun asti – myös mittausdata vahvistaa levollisen unen.
Aamulla hapuilen sängyn vieressä olevaa soittokelloa, kun tutkimushoitaja Mika Hiltunen ilmestyy huoneeseen. Päivä käynnistyy ripeästi verikokeilla ja verenpaineen mittauksella jo ennen sängystä nousua. Unilaboratoriossa toteutetaan erilaisia tutkimuspaketteja ja meiltä mitataan myös kehonkoostumus kokonaisvaltaisen terveystilan arvioimiseksi. Artikkelien lisäksi osa datasta julkaistaan anonymisoinnin jälkeen avoimen tieteen periaatteiden mukaisesti.
Tutkimus pureutuu unen ja tulehdussairauksien yhteyteen
SmartSleep Laboratoriossa tehtävä tutkimus tarjoaa uutta tietoa tulevaisuudessa muun muassa unen ja tulehdussairauksien välisestä yhteydestä ja sairauden kulusta.
”Esimerkiksi tulehduksellisten suolistosairauksien ja nivelrikon kohdalla tarkastellaan miten tulehdus ja uni vaikuttavat toisiinsa. Onko huono uni seurausta tulehduksesta, vai pahentaako unen heikkeneminen tulehdusreaktiota? Tavoitteena on perustutkimuksen kautta avata uusia hoitomahdollisuuksia ja tutkia esimerkiksi sitä, voisiko unen laadun parantaminen lyhentää tulehdusjaksoja tai tukea toipumista”, kuvaa Kainulainen.
Jos tässä onnistutaan, niin tulevaisuudessa Itä-Suomessa olisi vähemmän perheitä, joissa sydänsairaus vie isän liian varhain”
Samu Kainulainen
Uni on keskeinen osa hyvää sydänterveyttä
Tutkimuksella on myös vahva alueellinen ja kansallinen merkitys. Pohjois-Savo kuuluu Suomen sydänsairaimpiin maakuntiin. Sepelvaltimotauti, kohonnut verenpaine ja korkea kolesteroli ovat alueella yleisiä. Niiden kanssa havaitaan hyvin usein myös diagnosoimaton uniapnea. Arvioiden mukaan jopa 1,5 miljoonaa suomalaista aikuista kärsii uniapneasta – moni tietämättään.
”Kehitämme hankkeessa menetelmiä, joilla uniapnea ja unihäiriöt voitaisiin tunnistaa helpommin. Yksi keskeinen tavoite on hyödyntää EKG-dataa unen laadun arvioinnissa. Jos unihäiriöt havaittaisiin jo sydäntutkimusten yhteydessä, voitaisiin hoito aloittaa jo varhaisessa vaiheessa, ennen sairauden etenemistä vakavaksi”, kertoo Kainulainen.
Vähemmän isättömiä lapsia
Hankkeen yhteiskunnallisena tavoitteena onkin parantaa unihäiriöiden tunnistamista ja hoitoa erityisesti sydän- ja verisuonisairauksien yhteydessä.
”Parhaimmillaan tämä tarkoittaa sitä, että uniapnea tunnistetaan ajoissa, vakavia sydäntapahtumia pystytään ehkäisemään ja sydänsairauksia hoidetaan kokonaisvaltaisemmin. Jos tässä onnistutaan, niin tulevaisuudessa Itä-Suomessa olisi vähemmän perheitä, joissa sydänsairaus vie isän liian varhain”, toteaa Kainulainen lopuksi.