Vuosi
2023
Toimintakertomus ja tuloslaskelma
Jane ja Aatos Erkon säätiön ensisijaisena tarkoituksena on tekniikan ja taloustieteen sekä lääketieteen tutkimuksen ja opetuksen edistäminen ja tukeminen. Säätiön tarkoituksena on myös taiteen ja kulttuurin sekä urheilutoiminnan ja ruumiillisen kasvatuksen ja hyvinvoinnin edistäminen Suomen kansakunnan etujen mukaisesti.
Säätiö
Säätiö toteuttaa päämääräänsä avustamalla kansainvälisesti merkittävää ja tieteelliseen läpimurtoon pyrkivää tutkimusta. Avustustoiminta on painottunut erityisesti lääketieteeseen ja tekniikkaan. Taloustieteen vähäistä osuutta selittää kriteerit täyttävien hakemusten vähäinen määrä.
Säätiön tavoitteina on myös vahvistaa kulttuuri- ja taidealaa kansainväliselle tasolle sekä tukea hyvinvointia edistäviä hankkeita, jotka vahvistavat osaamisen ja osallisuuden kasvua. Säätiön perustajien kiinnostuksen kohteet huomioidaan säädekirjan rajoissa.
Säätiö ei määrittele erillisiä tieteen tai taiteen alakohtaisia painopisteitä tai teemoja. Lupaa-via, alustavia tai riskejä sisältäviä ideoita varten säätiöllä on käytössä Proof of Concept -avustus. Alustaviin tutkimus- tai muihin tuloksiin tähtäävät hankkeet voivat johtaa laajempiin, alaa tai toimijaa vahvistaviin kokonaisuuksiin tai avata esimerkiksi uusia tutkimussuuntia.
Säätiö avustaa ensisijaisesti työryhmiä ja organisaatioita. Hankkeet voivat olla myös moni-alaisia ja useamman yhteisön tai yliopiston välisiä konsortioita. Säätiö ei myönnä henkilökoh-taisia apurahoja väitöskirja- tai post doc -vaiheen työskentelyyn. Edellä mainittujen uravai-heiden tutkimustyötä voi kuitenkin sisältyä työryhmähakemukseen. Säätiön myöntämien avus-tusten koulutuksellinen painoarvo väitöskirja- ja post doc -tutkijoiden työllistämisen kautta on merkittävä. Säätiössä kiinnitetään huomiota myös nuorten tutkijoiden mahdollisuuksiin edetä urallaan.
Myöntöpäätökset kohdentuvat hankkeisiin, joiden merkitys ja vaikuttavuus ovat suoraan säätiön hallituksen arvioitavissa. Päätösesitysten valmistelussa käytetään ulkopuolisia asiantuntijoita, jotka osallistuvat myös muuhun säätiön avustustoimintaa edistävään kehittämistyöhön.
Sijoitustoiminnan ensisijainen tavoite on omaisuuden reaaliarvon säilyttäminen ja kasvattami-nen pitkällä aikavälillä. Tavoitteina ovat myös vakaa kassavirta ja riittävä maksuvalmius, joilla turvataan varsinaisen toiminnan jatkuvuus. Säätiön taloudellinen tilanne huomioidaan avustuspäätöksiä tehtäessä. Säätiö maksaa avustuksia kolme kertaa vuodessa, tammi-, touko- ja syyskuussa.
Säätiö toimii kaikilla toiminta-alueillaan vastuullisesti.
Säätiön tarkoituksen toteuttaminen toimintavuotena
Säätiö myönsi toimintavuonna avustuksia 32 miljoonaa euroa (2022: 36,6 miljoonaa euroa) tieteelle, taiteelle ja kulttuurille.
Tieteelle myönnettiin 26,6 miljoonaa euroa (33,6 miljoonaa euroa), joka on 83,2 % (91,9 %) koko vuoden avustussummasta. Lääketieteen osuus, mukaan lukien lääketieteen teknologia, oli 10,1 miljoonaa euroa (16,8 miljoonaa euroa).
Tekniikan hankkeiden avustukset olivat 16,6 miljoonaa euroa (13,4 miljoonaa euroa). Kulttuurille myönnettiin 5,4 miljoonaa euroa (3,0 miljoonaa euroa), joka on 16,8 % (8,1 %) koko vuoden avustussummasta.
Säätiön myöntöprosentti kaikista haetuista avustuksista oli 11,3 % (13 %). Haetuista euroista myöntöprosentti oli 17 % (28,2 %). Säätiön tavoitteiden mukaisten suurempien huippuhankkeiden (miljoona euroa tai sen ylittävät pitkäkestoiset, alalleen merkittävät hankkeet) osuus vuoden avustuksista oli 14 % (25 %).
Säätiöllä ei ole erillisiä hakuaikoja, ja hakemuksia käsitellään ympäri vuoden. Toimintavuonna käsiteltyjen hakemusten lukumäärä (506 kpl) kasvoi edellisvuodesta 27 % (400 kpl). Tiedehake-muksien käsittelyä jatkettiin jaksottamalla lääketieteen hankkeet maalis- ja syyskuun kokous-kierroksille ja tekniikan vastaavasti touko- ja joulukuun kierroksille. Muiden tieteenalojen ja kulttuurin hakemuksia käsiteltiin kaikissa kokouksissa.
Sijoitusten tuotto vuonna 2023, huomioiden realisoitumaton markkina-arvojen muutos, oli +1,3 % (-20,7 %). Sanoma Oyj:n osake tuotti -26,7 % ja muu sijoitusomaisuus +14,2 %.
Säätiökonsernin varallisuuden markkina-arvo oli vuoden vaihteessa 1232 miljoonaa euroa (1256 miljoonaa euroa). Osakesijoitusten osuus varallisuudesta oli 91,1 % (89,3 %) ja korkosijoitusten 8,8 % (10,6 %).
Vuoden 2023 tilikauden ylijäämä oli 36,2 miljoonaa euroa (alijäämä 51,2 miljoonaa euroa).
Toimintavuosi päätti myös säätiön strategiakauden 2021–23, jonka yksi tärkeimmistä tavoitteista oli edistää tekniikan avustustoiminnan kehittymistä ennestään vahvan lääketieteen avustustoi-minnan rinnalle. Tekniikan tutkimukseen kohdistetut avustukset kasvoivat strategiakauden aikana 23 prosenttia ja 9 miljoonaa euroa verrattuna edelliseen kolmivuotiskauteen 2018–20. Viimeisen kolmen vuoden aikana säätiössä on panostettu merkittävästi myös toimintaympäristö-tuntemuksen ja tietohallinnon, asiantuntijuuden, viestinnän sekä säätiön työtä tukevien järjestel-mien kehittämiseen. Liitteenä on päättyneen strategiakauden avainlukuja ja kohokohtia.
Säätiön avustustoiminta
Avustuksia myönnettiin toimintavuoden aikana 57 tutkimusryhmälle, organisaatiolle tai konsortiolle (2022: 52) yhteensä 32 miljoonaa euroa (36,6 miljoonaa euroa). Myönteisistä avustuspäätöksistä tieteeseen kohdentui 42 kpl (39 kpl) ja kulttuuriin 15 kpl (13 kpl). Moni-vuotisia, yli miljoonan euron avustuksia myönnettiin 8 kpl (13 kpl) ja kokoluokassa 500 000– 1 000 000 euroa, 14 kpl (16 kpl).
Avustusten jakautuminen kokoluokittain (EUR) vuosina 2022 ja 2023
Vuoden avustustoimintaa kuvaa säätiön pitkäjänteinen, mutta myös uusia avauksia sekä riskipitoisia hankkeita mahdollistava avustuspolitiikka. Esille pääsivät niin kokeneet kuin vielä ryhmän perustamisvaiheessa olevat tutkijat. Hankkeita yhdistää myös selkeä yhteiskunnallinen merkittävyys ja hyödynnettävyyden potentiaali.
Avustusten kohteet on valittu sääntöjen tarkoituksen ja voimassa olevan strategian mukaan. Hakemusten käsittelyssä on huomioitu esteellisyyskysymykset sekä mahdollisten eturistiriita-tilanteiden vaikutus valmisteluun ja päätöksentekoon.
Hankkeiden arvioinnista ja seurannasta sekä laajemmista toimintaympäristökatsauksista saa-tavia tietoja hyödynnetään avustustoimintaa kehitettäessä. Syntynyt tieto auttaa myös tunnista-maan laajemmin tieteen ja taiteen kehityssuuntia, lisää ymmärrystä toimijoiden arjesta sekä kirkastaa kuvaa avustustoiminnan vaikuttavuudesta.
Tieteen tukeminen
Toimintavuoden aikana tieteen osuus myönnetyistä avustuksista oli merkittävä (83,2 %). Avustukset kohdentuivat lääketieteen ja tekniikan sekä niitä mahdollistavien ja tukevien luonnontieteiden tutkimukseen.
Sekä lääketieteessä että tekniikassa hakemusmäärät kasvoivat edellisvuoteen verrattuna niin kappaleissa kuin euroissa. Arvioinnin painopisteitä olivat muun muassa ”high risk—high gain” -tutkimuksen mahdollistaminen, tavoitteen asettelun merkitys alalleen sekä suunnitelmien laatuja realistisuus.
Lääketiede
Lääketieteen, mukaan lukien lääketieteen teknologian, osuus myönnetyistä avustuksista oli kappalemääristä noin 40 % ja myönnetyistä euroista noin 31 %.
Tieteenalapainotukset hakemuksissa ja myönnöissä toimintavuoden osalta
Sekä hakemuksissa että myönnöissä oli vahva painotus perus- ja translationaalisessa tutkimuksessa.
Lääketieteen hakemukset ja avustukset (MEUR) tutkimustyypin mukaan vuonna 2023
Myöntöjen alueellisen jakauman kärkeen sijoittuivat Helsingin, Turun ja Tampereen yliopistot. Noin 45 % hakemuksista sekä myönnöistä edustivat yli puolen miljoonan euron hankekokonai-suuksia. Riskipitoisten Proof of Concept -hakemusten osuus haetuista euroista oli 10 % ja myön-nöistä noin 13 %.
Toimintavuoden suurin avustus (1 000 000 euroa) myönnettiin Tampereen yliopiston professori Mataleena Parikalle. Jatkoavustus neljälle vuodelle kuvastaa säätiön keskeisimpiä periaatteita myöntää avustuksia pitkäkestoisesti hyvin etenevän tutkimustyön turvaamiseksi. Parikan johtama infektiobiologian tutkimusryhmä tavoittelee entistä tehokkaampia hoitomuotoja tuberkuloosia vastaan. Tuberkuloosi on edelleen yksi yleisimmistä ja tappavimmista tartuntataudeista maail-massa, ja tapaukset ovat yleistyneet myös Suomessa. Uusien tehokkaiden ja hoitoaikoja lyhen-tävien hoitostrategioiden kehittäminen vahvistaa lisäksi antibioottiresistenssin vastaista työtä.
Kansainvälisesti merkityksellisen tutkimuksen rinnalla nostettiin vuoden aikana esille niin ikään kansallisesti tärkeitä teemoja.
Säätiö lanseerasi 6.12. yhteistyössä Suomen Lääketieteellisen Säätiön ja Sigrid Juséliuksen Säätiön kanssa Aivotuonti-ohjelman, jonka tavoitteena on tuoda kansainvälisesti tunnustettuja lääketieteen huippututkijoita takaisin Suomeen. Joulukuussa avattu haku tarjoaa yhden 2,5 miljoonan euron apurahan viidelle vuodelle, ja se kattaa tutkijan henkilökohtaisen palkan sekä osittain tutkimusryhmän palkka- ja tutkimuskuluja. Ensimmäisen kerran toteuttava ohjelma on pilotti, jonka aikana saadaan tietoa muun muassa rahoituksen tarpeesta ja hyödyntämiseen tai toteuttamiseen liittyvistä esteistä. Ohjelma ja sen arviointi toteutetaan kevään 2024 aikana. Sen jatkosta tehdään erillinen päätös.
Säätiö osallistui myös Suomalaisen Tiedeakatemian toteuttamaan lääketieteiden säätiöiden tietotukikokeiluun. Kokeilun tavoitteina oli tunnistaa lääketieteen nousevia teemoja ja lisätä ymmärrystä säätiörahoituksen kohdentumisesta. Keskeisinä tarkoituksina oli myös tutustua uudenlaisiin menetelmiin sekä testata tekoälyn hyödyntämisen mahdollisuuksia ja rajoitteita. Kokeilun tuloksia esitellään säätiölle kevään 2024 aikana.
Tekniikka
Myönnetyistä avustuksista tekniikkaan kohdentui noin 33 %. Vuoden myöntösummasta osuus oli peräti noin 52 %.
Tieteenalapainotukset hakemuksissa ja myönnöissä toimintavuoden osalta
Hakemuksista 49 % ja myönnöistä 53 % oli kokoluokaltaan yli puolen miljoonan euron hanke kokonaisuuksia. Proof of Concept -hakemustyyppiin kohdentui noin 10 % hakemuksista. Jae- tuista euroista myönnöt jäivät noin kahdeksaan prosenttiin. Alueellisesti myöntöjen kärkeä pitivät Aalto-yliopisto sekä Jyväskylän, Turun ja Itä-Suomen yliopistot.
Tekniikan tutkimukseen ja samalla säätiön koko vuoden suurin avustus (2 998 000 euroa) myön-nettiin Jyväskylän yliopiston neljän eri tiedekunnan ja Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomuksen yhteiselle digitaaliselle kansalaistiedekeskukselle.
Monitieteisen keskuksen tavoitteena on valjastaa uudenlainen digitaalinen tutkimusmenetelmä ja -työkalu huippututkimuksen käyttöön. Sovellusta hyödynnetään eri tieteenaloja edustavissa hankkeissa, ja samalla mahdollistetaan kansalaisten osallistuminen tiedon tuottamiseen. Kansa-laistiedekeskuksen työn tukeminen vahvistaa yhteiskunnallisesti merkittävää avointa tiedettä ja osallisuutta tieteen hyväksi.
Aalto-yliopiston professori Päivi Törmän johtama hanke on esimerkki kansainvälisestä yhteis-työstä, joka kokoaa eurooppalaisia ja yhdysvaltalaisia huippututkijoita suprajohtavuuden tee-man alle. Kunnianhimoinen hanke tavoittelee huoneenlämpöisen suprajohtavuuden toteutta-mista kymmenen vuoden sisällä. Hankkeelle myönnettiin 2 000 000 euroa neljälle vuodelle. Suprajohtavuuden taustalla olevaa monimutkaista kvantti-ilmiötä ei vielä täysin tunneta, mutta onnistuessaan se mahdollistaisi esimerkiksi useita kertaluokkia energiatehokkaampia laitteita, ja näin ollen vaikutus olisi merkittävä esimerkiksi ilmastokriisin ratkaisuihin.
Kulttuuri- ja muu avustustoiminta
Toimintavuoden myönnöistä taiteeseen ja kulttuuriin kohdentui noin 26 % (2022: 25 %), euromää-räisesti noin 17 % (8 %). Myönnöillä mahdollistettiin muun muassa koti- ja kansainvälistä vierailu-toimintaa, ja esille nousivat myös erilaiset organisaatioiden omaa toimintaa uudistavat toimin-tamallit ja sisällöt. Läpileikkaavia teemoja olivat kansainvälisyys, osaaminen ja osallisuus. Tote-uttajan kyvykkyys sekä hankkeiden realistisuus ja merkityksellisyys alalle olivat keskeisiä kritee-reitä hankkeita arvioitaessa.
Kappalemääräisesti kulttuurin alojen hakemukset edustivat noin puolta säätiön hakemusmää-rästä, mutta euroissa vain noin 17 %.
Alapainotukset hakemuksissa ja myönnöissä toimintavuoden osalta
Vuoden suurin avustus (1 500 000 euroa) myönnettiin Helsingin kaupungin Kulttuurin kummilapset ohjelmalle. Laajasti eri toimijoita yhdistävä ohjelma tarjoaa taide-, liikunta- ja kulttuurielämyksiä kaikille Helsingissä asuville, vuonna 2020 ja sen jälkeen syntyneille 0–7-vuotiaille lapsille perheineen. Kolmen vuoden jatkoavustuksen turvin ohjelma kasvaa lopulliseen muotoonsa: mallina se on kansainvälisestikin ainutlaatuinen ja monistettavissa monenlaiseen toimintaan.
Katsaus vuoden aikana päättyneisiin hankkeisiin
Päättyneet hankkeet raportoidaan säätiölle puolen vuoden sisällä hankkeen päätyttyä. Raportit ovat tärkeä osa myös säätiön toimintaympäristötuntemuksen ylläpitoa. Vuonna 2022 aloitettu raportoinnin uudistus tähtäsi yleistajuisemman ja toteuttajan henkilökohtaisemman näkemyksen saamiseksi hankkeen onnistumisesta. Toimintavuoden aikana vastaanotetut loppuraportit ovat kaikki uudistetulla pohjalla. Raporteista välittyy talousseurannan lisäksi konkreettisemmin tulokset, tulevaisuuden näkymät, toteutuksen mahdolliset esteet tai muutokset sekä esimerkiksi urakehitysnäkymät. Säätiön aineistojen hyödyntämisen tapojen monipuolistamista jatketaan vuonna 2024.
Toimintavuoden aikana päättyi yhteensä 50 hanketta. Määrällisesti eniten päättyi kulttuurin hankkeita, 21 kpl (5 443 252 euroa) ja toiseksi eniten lääketieteen ja lääketieteen teknologian hankkeita, 18 kpl (10 676 000 euroa). Tekniikan alan hankkeita raportoitiin 10 kpl (6 384 000 euroa), joista neljä hanketta kuului Tulevaisuuden tekijät ohjelmaan. Muiden tieteenalojen osalta päättyi yksi hanke (993 000 euroa).
Päättyneiden hankkeiden toteutusjakso ajoittui vuosille 2015–23, pääosin vuosille 2018–23. Tiedehankkeiden arvioitu keskiarvo kestolle oli myöntövaiheessa 34 kk toteuman ollessa 46 kk. Merkittävin syy toteutusajan pidentymiselle oli Covid-19-pandemia.
Hyvin edenneet, tavoitteissaan onnistuneet tai uusia tutkimustulokulmia avanneet hankkeet menestyvät hyvin jatkorahoituksen hankinnassa, joko säätiöltä tai muualta. Säätiön linjaus on, että uusi myöntö samaan aiheeseen on mahdollinen, jos tutkimus tai muu toiminta on lunastanut sille ensivaiheessa asetetut tavoitteet. Toimintavuonna päättyneistä hankkeista yhdeksän sai säätiöltä jatkoavustuksen.
Toimintavuoden aikana yksi päättyneistä hankkeista oli Musiikkitalon urut hanke. Vuonna 2017 säätiö myönsi 500 000 euron avustuksen laadukkaisiin ja nykyaikaisiin konserttiurkuihin. Modernit konserttisaliurut otettiin käyttöön 1.1.2024. Juhlavuoden ohjelmakokonaisuus huomioitiin myös säätiössä 100 000 euron avustuksella Musiikkitalon Urut Soimaan ry:lle. Soitin tarjoaa uusia mahdollisuuksia suomalaiselle musiikille ja konserttitarjonnalle.
Säätiön talous
Säätiön omaisuus on karttunut asteittain vuodesta 2002 säätiön perustajien rahalahjoitusten sekä vuosien 2012 ja 2014 isojen testamenttilahjoitusten myötä.
Säätiön varallisuus markkina-arvoin mitattuna oli vuodenvaihteessa 1232 miljoonaa euroa (2022: 1256 miljoonaa euroa), ja se koostui säätiön suoraan omistamasta arvopaperisalkusta 266 miljoonaa euroa (234 miljoonaa euroa), Sanoma Oyj:n osakkeista 277 miljoonaa euroa (391 miljoonaa euroa), asunto osakkeista 1 miljoonaa euroa (1 miljoonaa euroa) sekä Asipex-konsernin arvopaperisalkusta 689 miljoonaa euroa (630 miljoonaa euroa). Säätiön kokonaan omistaman Oy Asipex Ab:n kotipaikka on Helsinki, ja yhtiöllä on täysin omistettu sveitsiläinen tytäryhtiö Asipex AG. Vuoden vaihteessa säätiöllä oli myönnettyjä, mutta ei vielä maksettuja avustuksia yhteensä 91,5 miljoonaa euroa (95,9 miljoonaa euroa).
Vuoden vaihteessa osakesijoitusten osuus säätiön varallisuudesta oli 91,1 % (89,3 %), korkosijoi-tusten 8,8 % (10,6 %) ja asunto-osakkeiden 0,1 % (0,1 %).
Konerni
Varsinaisen toiminnan kulujäämä oli 32,9 miljoonaa euroa (2022: 36,7 miljoonaa euroa). Toimin-tavuonna päätetyt avustukset olivat 32,0 miljoonaa euroa (36,6 miljoonaa euroa). Vuodelle 2023 kirjattiin avustuksia 31,9 miljoonaa euroa (35,9 miljoonaa euroa). Ero päätettyjen ja kirjat-tujen avustusten välillä johtuu käyttämättä jääneiden avustusten palautuksista ja peruutetuista avustuksista. Muut toimintakulut olivat 0,9 miljoonaa euroa (0,8 miljoonaa euroa).
Säätiön omistamien sijoitusten kirjanpidollinen tuotto oli 69,0 miljoonaa euroa (-14,5 miljoonaa euroa). Tästä tytäryhtiökonsernin nettotuotto oli 41,7 miljoonaa euroa (-33,4 miljoonaa euroa), osakkeiden osinkotuotot 17,4 miljoonaa euroa (24,5 miljoonaa euroa), osakkeiden ja rahasto-jen arvonpalautukset 6,0 miljoonaa euroa (arvonalennukset 6,6 miljoonaa euroa), sijoitusten myyntivoitot 3,0 miljoonaa euroa (-0,1 miljoonaa euroa), rahastojen voitto-osuudet 0,9 miljoonaa euroa (0,8 miljoonaa euroa), korkotuotot ja kulut 0,3 miljoonaa euroa (0,0 miljoonaa euroa) ja muut rahoitustuotot ja -kulut -0,3 miljoonaa euroa (0,4 miljoonaa euroa). Vuoden 2023 tilikauden ylijäämä oli 36,2 miljoonaa euroa (alijäämä 51,2 miljoonaa euroa).
Emosäätiö
Emosäätiön vuoden 2023 tilikauden alijäämä oli 5,5 miljoonaa euroa (2022: alijäämä 17,8 miljoonaa euroa).
Toimintavuoden aikana säätiön hallituksen palkkiot olivat 233.200 euroa ja asiamiehen enna konpidätyksen alainen palkka 119.088 euroa.
Hallituksen jäsenille on maksettu kuukausittaista palkkiota sekä kokouspalkkiota hallitus- ja valiokuntatyöskentelystä. Hallituksen puheenjohtajan kuukausipalkkio on ollut 2 000 euroa kuu-kaudessa ja jäsenten 1 500 euroa kuukaudessa. Kokouspalkkiota hallituksen ja valiokuntien puheenjohtajille on maksettu 600 euroa ja jäsenille 500 euroa. Hallituksen jäsenet työskente-levät myös kokousten ulkopuolella.
Säätiöllä ei ole ollut tilintarkastajien palkkioiden lisäksi muita vastikkeellisia tai vastikkeettomia tapahtumia lähipiiriin kuuluvien kesken. Säätiö ei ole myöskään antanut lainoja tai vakuuksia lähipiiriin kuuluville.
Sijoitusmarkkinoiden tuotot vuonna 2023 olivat varovaisiin odotuksiin nähden varsin hyvät sekä osakkeissa että koroissa. Laajasti ennustettu taantuma Yhdysvalloissa jäi toteutumatta, ja siitä huolimatta inflaatio tuli alas. Keväällä markkinoita heilutti hetkellisesti aluepankkikriisi Yhdysval-loissa, ja syksyyn asti epävarmuutta loivat keskuspankkien koronnostot. Myös geopoliittinen riski kasvoi vuoden mittaan muun muassa Gazan konfliktin myötä.
Osakemarkkinat palautuivat kuitenkin loppuvuodesta erittäin vahvasti inflaation laskiessa lä-hemmäksi tavoitetasoja ja keskuspankkien indikoitua koronnostosyklin olevan ohi. Osakeindek-sien nousu oli kapealla pohjalla. Erityisesti teknologiasektori nousi vahvasti tekoälyteeman tukemana, ja ”Magnificent seven” -osakkeet (Apple, Microsoft, Nvidia, Amazon, Meta, Tesla, Alphabet) vastasivat yksinään poikkeuksellisesti lähes puolesta maailmanindeksin osaketuo-tosta. Tuotot kehittyvillä markkinoilla Kiinan johdolla jäivät kuitenkin heikommaksi, kuten myös Suomen pörssissä.
Euroissa mitattuna osingot mukaan lukien esimerkiksi MSCI World AC -indeksi tuotti +18 % (2022: -13 %), SP500-indeksi +22 % (-13 %), Nikkei-indeksi +18 % (-14 %), MSCI Europe -indeksi +16 %(-8 %), MSCI Emerging Market -indeksi +6 % (-15 %) ja OMX Helsinki Cap -indeksi -1 % (-13 %).
Säätiökonsernin sijoitusten tuotto vuonna 2023, huomioiden realisoitumaton markkina-arvojen muutos, oli +1,3 % (-20,7 %). Hajautettu osakesalkku (ilman Sanoma- osakkeita) tuotti +16,3 % (-21,3 %) ylittäen hieman markkinatuoton vastaavalla maantieteellisellä allokaatiolla laskien. Sanoma-osake tuotti -26,7 % (-24,7 %). Säätiön hajautettujen osakesijoitusten kymmenen vuoden kokonaistuotto tilikauden päättyessä on edelleen erinomaisella tasolla, noin 9 % p.a. (10 % p.a.). Säätiön vuosituotot saattavat vaihdella voimakkaasti johtuen korkeasta osakepainosta.
Säätiö omistaa 39 820 286 kpl Sanoma Oyj:n osaketta, jotka edustavat 24,35 % Sanoma Oyj:n osakkeista ja äänistä.
Sanoma Oyj:n osakkeiden kokonaistuotto, sisältäen realisoimaton arvonmuutos, oli -26,7 % (2022: -24,7 %). Sanoma Oyj:n osinkotuotto säätiölle vuonna 2023 oli 14,7 miljoonaa euroa (21,5 miljoonaa euroa).
Säätiö sijoittaa varansa vastuullisesti ja ottaa sijoituspäätöksiä tehdessään huomioon kaikissa omaisuusluokissa taloudellisten seikkojen lisäksi ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hy-vään hallintotapaan liittyvät tekijät. Vastuullisuuteen liittyvät määrittely, sääntely, raportointi ja mittaamistavat ovat yhteiskunnassa edelleen kehitysvaiheessa. Sen vuoksi säätiö katsookin, että vastuullisuutta tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti ja useasta eri näkökulmasta. Säätiön hallitus hyväksyy vastuullisen sijoittamisen periaatteet vuosittain osana sijoituspolitiikkaa.
Säätiö tarkastelee sijoitussalkun vastuullisuuden kehitystä laajalla joukolla ESG-mittareita. Vai kuttavuuden kehitystä tarkastellaan YK:n Agenda 2030 -ohjelman mukaisten kestävän kehityksen tavoitteiden näkökulmasta. Sijoitustoiminnassa vältetään sijoituksia yrityksiin, joiden liiketoimin-nasta merkittävä osa liittyy alkoholiin, tupakkaan, aseisiin tai uhkapeleihin.
Säätiö seuraa sijoitussalkun vastuullisuuden kehitystä säännöllisesti ja on lisäksi yhteistyökump-panin kanssa toteuttanut jo useana vuonna peräkkäin sijoitussalkun laajan vastuullisuusanalyy-sin. Vuonna 2023 toteutetun analyysin kattavuus oli lähes 90 % säätiön koko varallisuudesta ja käsitti käytännössä koko osakesalkun. Selvityksen mukaan säätiön sijoitussalkun vastuullisuus oli kaikilla operatiivisilla mittareilla vähintään samalla tasolla vertailuindeksin (MSCI World) kans-sa.
Selvityksen mukaan säätiön sijoitussalkussa oli vertailuindeksiä enemmän positiivisiksi katsottuja teema altistumia ja vähemmän negatiivisia tai tulkinnanvaraisia teemoja. Positiivisista teemoista korostuivat vertailuindeksiin nähden erityisesti lääketeollisuus ja terveysteknologia sekä Sanoma -omistuksen myötä koulutus- ja julkaisutoiminta. Säätiö sijoittaa myös joihinkin negatiivisen tee- ma-altistuman yhtiöihin, jotka ovat kuitenkin esimerkiksi alansa johtavia yhtiöitä siirtymisessäkohti vähähiilistä yhteiskuntaa. Hieman viime vuotta suuremmat sijoitukset tällaisiin yhtiöihin (ku-ten RWE ja Holcim) johtivat siihen, että myös säätiön sijoitussalkun hiilijalanjälki oli viime vuottasuurempi, mutta kuitenkin linjassa vertailuindeksin kanssa. Mainitut kaksi yhtiötä muodostivatnoin 45 % säätiön sijoitussalkun hiilijalanjäljestä, vaikka niiden osuus salkusta oli yhteensä vainnoin 0,7 %. Säätiö voi vastuullisuusperiaatteidensa mukaisesti sijoittaa yhtiöihin, joiden hiilijalan-jälki on tällä hetkellä korkea, mutta joilla on kunnianhimoinen, tieteellisesti vahvistettu ja Pariisinilmastosopimuksen kanssa linjassa oleva päästövähennystavoite.
Vastuullisen sijoittamisen tavoitteina on myös vähentää riskejä ja tunnistaa houkuttelevia sijoituskohteita, jotka tarjoavat ratkaisuja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Säätiö on toimintavuoden aikana sijoittanut muun muassa yrityksiin, jotka tarjoavat ratkaisuja vihreään siirtymään.
Riskienhallinta
Säätiö toimii sijoitusvarallisuutensa turvin, ja sen varsinainen toiminta on vakiintunutta. Säätiön riskienhallinnassa korostuvat hyvä ja avoin hallinto sekä selkeät sisäiset prosessit. Merkittävim-mät riskit liittyvät sijoitusvarallisuuden hoitoon ja markkinariskiin, Sanoma Oyj -omistuksen hinta- ja ankkuriomistajariskiin sekä avustustoiminnan mahdollisiin maineriskeihin.
Ydinprosessien, toimintatapojen ja työnkuvien säännöllisellä arvioinnilla ja tarvittaessa päivittä-misellä vastataan muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin sekä madalletaan pienen organisaation haavoittuvuutta.
Omaisuuden reaaliarvon säilyttäminen ja kasvattaminen pitkällä aikavälillä on sijoitustoiminnan ensisijainen tavoite. Säätiön sijoitustoiminnan tavoitteina ovat myös vakaa kassavirta ja riittävä maksuvalmius, joilla turvataan varsinaisen toiminnan jatkuvuus. Sijoitushorisontin ollessa pitkä, sijoitusstrategia on osakepainotteinen (osakepaino oli vuoden lopussa 91 %), eikä sijoitussalk-kua yleisesti ottaen suojata. Lyhyen aikavälin kurssimuutoksilla ei ole säätiön kannalta merkitys-tä, koska säätiö pyrkii hyvään reaalituottoon ja kassavirtaan pitkällä aikavälillä. Vuosituotot vaihtelevat yleensä voimakkaasti.
Sijoitusstrategian mukaisesti sijoitukset on hajautettu maantieteellisesti, toimialoittain, yhtiökoh-taisesti ja valuuttamääräisesti. Sijoitukset ovat pääasiassa likvideissä arvopapereissa ja rahas-toissa, jotka voi nopeasti muuttaa rahaksi eli säätiön rahoitus- ja likviditeettiriski on hyvin pieni. ESG-tekijät huomioidaan osana sijoitustoimintaa ja riskien hallintaa. Sijoitussalkusta tehdään vuosittain laaja vastuullisuusanalyysi yhteistyökumppanin kanssa.
Kotimainen ja kansainvälinen taloudellinen tilanne heijastuu säätiön sijoituksiin. Sijoitustoimin-nan riskit liittyvät pääasiassa yleiseen markkinariskiin eli kansainvälisten osakemarkkinoiden ja osinkotulojen kehitykseen pitkällä aikavälillä.
Lisäksi säätiön omaisuudesta noin 22 % koostuu Sanoma Oyj:n osakkeista, jotka muodostavat suurimman yksittäisen hintariskin.
Rahavarojen hoito ja sijoitustoiminta on tehty hallituksen hyväksymän sijoituspolitiikan mukaises-ti, ja sijoitustoimintaan liittyvät asiat on käsitelty säätiön talousvaliokunnassa.
Asipex-konsernin sijoitustoiminta ja riskien hallinta noudattavat yhtiön hallituksen hyväksymää sijoituspolitiikkaa, joka on linjassa yllä kuvatun Jane ja Aatos Erkon säätiön sijoituspolitiikan kanssa.
Viestintä
Toimintavuonna säätiön yleisilme uudistettiin. Samalla avattiin uudet verkkosivut, joka on sää-tiön ensisijainen viestintäkanava. Rakennetta ja sisältöjä koskevilla muutoksilla pyrittiin paran-tamaan tiedon löytämistä ja yleistä käyttömukavuutta. Sivuilla kerrotaan muun muassa säätiön toiminnasta, säännöistä ja strategisista linjauksista sekä päättävistä elimistä ja myönnetyistä avustuksista. Sivuilla julkaistaan myös toimintakertomus ja tilinpäätös.
Hakuohjeita sekä avustuksensaajan ja talousvastaavien ohjeistuksia tarkennettiin ja selkeytet-tiin.
Säätiö toteutti viestintää lisäksi julkaisemalla sähköisen uutiskirjeen sekä mediatiedotteen neljä kertaa vuoden aikana. Niiden julkaisut ajoittuvat säätiön hallituksen myöntökokousten yhtey-teen. Laajempia artikkeleita tuotettiin toimintavuonna kuusi kappaletta. Niillä avataan ajankoh-taisia teemoja säätiön avustustoiminnasta. Toimintavuonna viestinnässä painotettiin säätiön strategista linjaa nostaa tekniikan alojen avustuksia ennestään vahvan lääketieteen rinnalle. Artikkelit, tiedotteet sekä tarpeen mukaan kirjoitetut uutiset ovat luettavissa verkkosivuilla ja tiedotteet lisäksi säätiön ePressi-uutishuoneessa.
Päätetyt avustukset julkaistaan verkkosivuilla mahdollisimman pian kokousten jälkeen. Ulkopuolisten asiantuntijoiden nimiä sekä avustuspäätöksien myöntö- tai hylkäysperusteita ei julkisteta.
Vuoden loppupuolella käynnistetyn, Suomen Lääketieteen Säätiön, Sigrid Juséliuksen Säätiön ja Jane ja Aatos Erkon säätiön yhteisen Aivotuonti-ohjelman osalta tehtiin muun muassa oma ulko-asu ja verkkosivut, artikkeleita, tiedotteita, uutiskirje ja uutisia.
Oleellinen osa säätiön viestintää ovat henkilökohtaiset tapaamiset ja esittelyt. Säätiö osallistui esimerkiksi Säätiöt ja rahastot ry:n koordinoimaan yliopistokiertueeseen vuoden aikana eri yli-opistoissa Suomessa. Kiertue jatkuu vuonna 2024.
Tietosuoja ja asiakirjahallinta
Lähettäessään hakemuksen tai raportin Jane ja Aatos Erkon säätiölle hakijat ja avustuksensaa-jat luovuttavat säätiölle itseään ja mahdollisesti työryhmän muita jäseniä koskevia tietoja, joista muodostuu säätiölle henkilötietoja sisältävä rekisteri. Säätiö on pyrkinyt luomaan mahdollisim-man läpinäkyvän menettelyn, jossa otetaan laajasti huomioon hakijoiden ja avustuksensaajien oikeudet tietosuojaa koskevien lakien ja asetusten edellyttämällä tavalla.
Hallinto
Vuosikokouksessa 27.3.2023 hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Nils Ittonen ja varapuheen johtajaksi Juhani Mäkinen.
Hallituksen jäseniksi valittiin Marianne Heikkilä, Reetta Meriläinen, Mikko Mursula, Jussi Peso-nen, Sari Pohjonen, Kerstin Rinne ja Antti Vasara. Säätiön hallituksen varajäseniksi valittiin Outi Vaarala ja Anna Valtonen. Kaikkien hallituksen jäsenten toimikausi kestää seuraavaan vuosikokoukseen saakka. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana viisi kertaa. Säätiön asioita käsitellään myös kokousten ulko-puolella.
Säätiön hallitus nimesi vuosikokouksessa talousvaliokunnan puheenjohtajaksi Mikko Mursulan ja jäseniksi Nils Ittosen, Hanna-Mari Peltomäen ja Karl Tujulinin.
Talousvaliokunta seuraa finanssimarkkinoiden sekä talouden yleistä kehitystä ja toimii hallituk-sen vahvistaman sijoitusstrategian puitteissa. Talousvaliokunta kokoontui toimintavuoden aikana neljä kertaa.
Säätiön hallitus nimesi vuosikokouksessa työvaliokunnan puheenjohtajaksi Nils Ittosen ja jäse niksi Juhani Mäkisen ja Hanna-Mari Peltomäen.
Työvaliokunta valmistelee hallituksen päätettäväksi tulevat asiat. Työvaliokunta kokoontui toi- mintavuoden aikana neljä kertaa.
Säätiön hallitus nimesi vuosikokouksessa asiantuntijavaliokunnan puheenjohtajaksi Antti Vasa-ran ja jäseniksi Nils Ittosen ja Hanna-Mari Peltomäen.
Asiantuntijat kutsutaan kokoukseen käsiteltävien alojen mukaan. Valiokuntaan tuotavat asiat valmistellaan alakohtaisissa asiantuntijaryhmissä. Asiantuntijoiden nimet eivät ole julkisia.
Hakemusten käsittely perustuu vertaisarviointiin. Arvioitsijat ovat eri alojen asiantuntijoita, ja he osallistuvat myös muuhun säätiön avustustoimintaa edistävään kehittämistyöhön. Säätiö nimeää asiantuntijat strategiakausittain, nimet eivät ole julkisia. Esteellisyys huomioidaan arvioinnissa.
Toimintavuoden aikana säätiö nimesi asiantuntijat seuraavalle strategiakaudelle 2024–26. Vuoden aikana kehitettiin asiantuntijuutta hyödyntäen säätiön arvioinnin työkaluja ja prosesseja. Säätiön keskeinen menestystekijä on laadukas arviointiprosessi.
Jane ja Aatos Erkon säätiö on Säätiöt ja rahastot ry:n jäsen. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia apurahoja jakavien suomalaisten yleishyödyllisten säätiöiden, rahastojen ja yhdistysten yleisten ja yhteisten etujen ajajana sekä edistää ja kehittää jäsenistön hyvää toimintatapaa ja ammattitaitoa.
Asiamies Hanna-Mari Peltomäki on Säätiöt ja rahastot ry:n hallituksen jäsen (2023–25).
Säätiön konsernin henkilöstö oli tilikauden aikana keskimäärin kahdeksan henkilöä, joista neljä oli tytäryhtiökonsernin palveluksessa.
Säätiön toiminnan keskeisiä menestystekijöitä ovat ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilökunta, toiminnalle omistautunut hallitus sekä korkeatasoinen ja kattava yhteistyöverkosto.
Säätiön hallitus valitsi vuosikokouksessaan 27.3.2023 säätiön tilejä tarkastamaan Pricewater houseCoopers Oy tilintarkastusyhteisön päävastuullisena KHT Valtteri Helenius. PWC Oy:n henkilövaihdosten vuoksi tilintarkastusyhteisön päävastuulliseksi nimettiin tammikuussa 2024 KHT Tiina Puukkoniemi.
Kuluvan vuoden toiminta
Säätiön hallitus linjasi 3.11.2023 pidetyssä strategiakokouksessa kauden 2024–26 avustuspolitii-kan tavoitteet. Säätiö toteuttaa päämääräänsä avustamalla kansainvälisesti kilpailukykyistä tie-dettä ja taidetta sekä kulttuuria. Tieteen avustuksia kohdennetaan lääketieteeseen, tekniikkaan, tekniikkaa tukeviin luonnontieteisiin sekä taiteeseen ja kulttuuriin. Erityistä huomiota kiinnitetään uravaiheiden selkeämpään tunnistamiseen, tieteen tekemisen uusiutumiseen, taidetta ja toimi-alaa uudistaviin sekä voimaannuttaviin toimintamalleihin ja sisältöihin. Taloustieteen osalta toteutetaan selvitys tutkimuksen tilasta.
Vuoden 2024 tärkeimpiä operatiivisen toiminnan tavoitteita ovat edelleen vahvistaa säätiön asiantuntijuuden hyödyntämisen tapoja ja prosesseja sekä toimintaympäristötuntemusta. Avustuspolitiikkaa tukevia, vuoden aikana käynnistettäviä ja jatkettavia hankkeita ovat vastuullisuu-den määrittelytyö sisältäen riskienhallinnan sekä tietohallinnon tai -strategian määrittelytyö mukaan lukien hallittu työkalujen kehittäminen.
Viestinnän osalta tavoitteena on vahvistaa säätiön tunnettuutta ja houkuttelevuutta oikeissa kohderyhmissä. Viestinnän toteuttamisessa panostetaan kohderyhmäkohtaiseen viestintään, sisällöntuotantoon tavoitteista ja toimintaympäristöstä, vuorovaikutuksen lisäämiseen ja verkko sivuohjeistusten sekä -sisältöjen aktiiviseen muokkaamiseen. Viestintätoimenpiteitä arvioidaan ja niiden vaikutuksia mitataan.
Tuloslaskelma
Tase
