Vuosi
2024
Toimintakertomus ja tuloslaskelma
Jane ja Aatos Erkon säätiön ensisijaisena tarkoituksena on tekniikan ja taloustieteen sekä lääketieteen tutkimuksen ja opetuksen edistäminen ja tukeminen. Säätiön tarkoituksena on myös taiteen ja kulttuurin sekä urheilutoiminnan ja ruumiillisen kasvatuksen ja hyvinvoinnin edistäminen Suomen kansakunnan etujen mukaisesti.
Säätiö
Jane ja Aatos Erkon säätiö toteuttaa päämääräänsä avustamalla korkeatasoista, kansainvälisesti kilpailukykyistä tiedettä ja taidetta sekä kulttuuria. Tieteen avustuksia kohdennetaan ensisijaisesti lääketieteeseen ja tekniikkaan sekä edellä mainittuja aloja tukeviin luonnontieteisiin. Erillisiä tieteen tai taiteen alakohtaisia painopisteitä tai teemoja ei ole käytössä.
Avustuksista päätettäessä kiinnitetään erityistä huomiota hankkeiden merkittävyyteen omalle alalleen sekä niiden potentiaaliin saavuttaa läpimurto.
Avustuksia myönnetään ensisijaisesti työryhmille ja organisaatioille, joilla on osoitettua kykyä tai potentiaalia uudistaa alaansa. Säätiöllä on käytössä Proof of Concept –avustusmuoto hankkeille, jotka sisältävät lupaavia tai alustavia ideoita ja voivat onnistuessaan johtaa uusiin tieteellisiin avauksiin.
Päätösesitysten valmistelussa käytetään ulkopuolisia asiantuntijoita, jotka osallistuvat myös muuhun säätiön avustustoimintaa edistävään kehittämistyöhön. Säätiön perustajien kiinnostuksen kohteet huomioidaan säädekirjan rajoissa.
Sijoitustoiminnan ensisijainen tavoite on omaisuuden reaaliarvon säilyttäminen ja kasvattaminen pitkällä aikavälillä. Sijoitusstrategia on osakepainotteinen. Tavoitteina ovat vakaa kassavirta ja riittävä maksuvalmius, joilla turvataan varsinaisen toiminnan jatkuvuus.
Lyhyen aikavälin kurssimuutoksilla ei ole säätiön kannalta merkitystä. Säätiön taloudellinen tilanne huomioidaan avustuspäätöksiä tehtäessä. Säätiö maksaa avustuksia kolme kertaa vuodessa, tammi-, touko- ja syyskuussa. Säätiön toimintaperiaatteita ovat vuorovaikutus ja joustavuus sekä aktiivinen säätiötyön kehittäminen. Säätiö toimii kaikilla toiminta-alueillaan vastuullisesti.
Säätiön tarkoituksen toteuttaminen
Säätiö myönsi toimintavuonna avustuksia 46,3 miljoonaa euroa (2023: 32,0 miljoonaa euroa) tieteelle, taiteelle ja kulttuurille.
Tieteelle myönnettiin 31,9 miljoonaa euroa (26,6 miljoonaa euroa), joka on 68,9 % (83,2 %) koko vuoden avustussummasta. Lääketieteen osuus oli 19,7 miljoonaa euroa (10,1 miljoonaa euroa). Tekniikan hankkeiden avustukset olivat 11,8 miljoonaa euroa (16,6 miljoonaa euroa). Muun tieteen avustukset olivat 0,4 miljoonaa euroa (0,0 miljoonaa euroa). Lääketieteen ja tekniikan osuudet sisältävät myös luonnontieteisiin kuuluvia hankkeita.
Taiteelle ja kulttuurille myönnettiin 14,3 miljoonaa euroa (5,4 miljoonaa euroa), joka on 30,9 % (16,8 %) koko vuoden avustussummasta. Muuhun yhteiskunnalliseen toimintaan myönnettiin 0,1 miljoonaa euroa (0,03 miljoonaa euroa).
Säätiön myöntöprosentti kaikista haetuista avustuksista oli 12,7 % (11,3 %). Haetuista euroista myöntöprosentti oli 20,1 % (17 %).
Suurempien hankkeiden (miljoona euroa tai sen ylittävät pitkäkestoiset, alalleen merkittävät hankkeet) osuus vuoden avustuksista oli 23,8 % (14 %).
Säätiöllä ei ole erillisiä hakuaikoja, ja hakemuksia käsitellään ympäri vuoden. Toimintavuonna käsiteltyjen hakemusten lukumäärä (495 kpl) laski edellisvuodesta 2,2 % (506 kpl). Tiedehakemuksien käsittelyä jatkettiin jaksottamalla lääketieteen hankkeet maalis- ja syyskuun kokouskierroksille ja tekniikan vastaavasti touko- ja joulukuun kierroksille. Muiden tieteenalojen ja kulttuurin hakemuksia käsiteltiin kaikissa kokouksissa.
Hakemusten käsittelyssä on huomioitu esteellisyyskysymykset sekä mahdollisten eturistiriitatilanteiden vaikutus valmisteluun ja päätöksentekoon.
Sijoitusten tuotto vuonna 2024, huomioiden realisoitumaton markkina-arvojen muutos, oli +13,0 % (+1,3 %). Sanoma Oyj:n osake tuotti +16,5 % (-26,7 %) ja muu sijoitusomaisuus +12,1 % (+14,2 %).
Säätiökonsernin varallisuuden markkina-arvo oli vuoden vaihteessa 1 351 miljoonaa euroa (1 232 miljoonaa euroa). Osakesijoitusten osuus varallisuudesta oli 93,5 % (91,1 %) ja korkosijoitusten 6,4 % (8,8 %). Vuoden 2024 tilikauden ylijäämä oli 11,5 miljoonaa euroa (ylijäämä 36,2 miljoonaa euroa).
Säätiön avustustoiminta
Säätiön avustustoiminnassa on luontaista vuosivaihtelua. Se myötäilee hakemuspainetta. Joidenkin vuosien kohdalla erityishankkeet nostavat merkittävästi avustusten kokonaissummaa. Säätiöllä on jatkuva haku, eikä käytössä ole erillishakuja tai ohjelmia. Vuoden 2024 avustukset kasvoivat edellisvuodesta 44,7 %.
Säätiö on ensisijaisten tieteenalojensa rinnalla tukenut myös muita tieteenaloja, mm. luonnontieteitä. Seuraavan sivun kuva avaa avustusten kehittymistä aloittain.
Luonnontieteiden, maa- ja metsätaloustieteiden ja muiden tieteenalojen hankkeet, joissa on selkeä yhteys lääketieteeseen tai tekniikkaan, luetaan säätiön tilastoinnissa pääasiassa osaksi lääketieteen ja tekniikan avustustoimintaa. Vastaavasti muiden tieteiden avustustoimintaan luetaan hankkeet, joiden yhteys säätiön pääasiallisiin tieteenaloihin on ohuempi.
Vuoden 2024 avustuksista 34 prosenttia (yhteensä 15,7 miljoonaa euroa) lukeutui hakijan ilmoittaman tieteenalatiedon perusteella luonnontieteisiin. Koko luonnontieteiden avustussumma sisältyy toimintakertomuksessa esitetyissä luvuissa lääketieteen ja tekniikan osuuksiin.
Säätiö avustaa ensisijaisesti työryhmiä ja organisaatioita. Hankkeet voivat olla monialaisia ja useamman yhteisön tai yliopiston välisiä konsortioita. Säätiö ei myönnä henkilökohtaisia apurahoja väitöskirja- tai post doc -vaiheen työskentelyyn.
Edellä mainittujen uravaiheiden tutkimustyötä voi kuitenkin sisältyä työryhmähakemukseen. Säätiön myöntämien avustusten koulutuksellinen painoarvo väitöskirja- ja post doc -tutkijoiden työllistämisen kautta on merkittävä.
Avustuksia myönnettiin toimintavuoden aikana 63 tutkimusryhmälle, organisaatiolle tai konsortiolle (2023: 57) yhteensä 46,3 miljoonaa euroa (32,0 miljoonaa euroa).
Myönteisistä avustuspäätöksistä tieteeseen kohdentui 43 kpl (42 kpl) ja taiteeseen ja kulttuuriin 18 kpl (15 kpl). Muuhun yhteiskunnalliseen toimintaan myönnettiin kaksi avustusta (2 kpl).
Eniten avustuksia myönnettiin Helsingin yliopiston, Tampereen yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkimusryhmille. Avustuksia saaneissa tieteenaloissa korostuivat erityisesti kasvibiologia, mikrobiologia ja virologia, biolääketiede sekä syöpätaudit. Taiteen ja kulttuurin puolella puolestaan painottuivat tanssi sekä klassinen ja nykymusiikki.
Monivuotisia, yli miljoonan euron avustuksia myönnettiin 15 kpl (8 kpl) ja kokoluokassa 500 000–1 000 000 euroa, 25 kpl (14 kpl). Hakemusten mediaanikoko kasvoi edellisvuosiin verrattuna kaikissa säätiön tukemissa aloissa. Myönnettyjen avustusten mediaanikoko oli 650 000 euroa.
Toimintavuoden aikana kiinnitettiin erityistä huomiota nuorten ja keskivaiheen tutkijoiden työskentelyedellytyksiin kokeneiden tutkijoiden rinnalla.
Nuoren tutkijan kohdalla säätiö edellyttää riittävää itsenäisyyden tasoa, jollaiseksi on tyypillisesti katsottu oman tutkimusryhmän perustamisvaihe.
Nuorten ryhmänjohtajien ja keskivaiheen tutkijoiden yhteenlaskettu osuus säätiön myöntämästä avustusmäärästä, 42 prosenttia, oli hieman suurempi kuin heidän osuutensa säätiölle tulleiden hakemusten summasta (37 prosenttia).
Säätiö on tilastoinut hakijoiden uravaihetietoja vasta vuodesta 2023 alkaen, joten riittävän laajaa vertailutietoa hakemus- ja avustusmäärien kehittymisestä uravaiheittain saadaan vasta strategiakauden 2024–2026 jälkeen.
Oheinen kuva avaa avustusten jakaumaa uravaiheittain vuonna 2024.
Tieteen tukeminen
Tieteelle myönnettiin 31,9 miljoonaa euroa (26,6 miljoonaa euroa), joka on 68,9 % (83,2 %) koko vuoden avustussummasta. Avustukset kohdentuivat säätiön strategian mukaisesti pääasiassa lääketieteen ja tekniikan sekä niitä mahdollistavien ja tukevien luonnontieteiden tutkimukseen.
Hakemusmäärissä tekniikan osuus saavutti lääketieteen tason. Arvioinnin painopisteitä olivat muun muassa ”high risk—high gain” -tutkimuksen mahdollistaminen, tavoitteen asettelun merkitys alalleen sekä suunnitelmien laatu ja realistisuus.
Lääketiede
Säätiön avustukset lääketieteen tutkimukseen kohosivat toimintavuonna ennätystasolle, lähes 20 miljoonaan euroon (2023: 10 miljoonaa euroa).
Lääketieteen osuus myönnetyistä avustuksista oli kappalemäärissä 41,3 % ja myönnetyistä euroista 42,6 %. Helsingin yliopisto sai 56,5 % säätiön kaikista vuoden 2024 lääketieteen avustuksista. Yliopiston osuus lääketieteen hakemuksista oli 33,2 %.
Lääketieteen avustuksiin luettiin myös sellaiset luonnontieteiden hankkeet, jotka tukevat lääketieteellistä tutkimusta. Esimerkiksi Helsingin yliopiston professori Juha Huiskosen ja vanhemman yliopistonlehtori Minna Porasen johtamalle tutkimusryhmälle myönnettiin 820 000 euroa kolmelle vuodelle kaksijuoste-RNA-virusten rakennebiologiseen tutkimukseen, jonka tavoitteena on paitsi virusten elinkaaren mallintaminen, myös uusien bioteknologisten sovellusten ja kasvinsuojelustrategioiden mahdollistaminen.
Toimintavuoden suurin lääketieteen avustus (1 680 000 euroa, 4 vuotta) myönnettiin tutkimuskonsortiolle, jota johtaa Helsingin yliopiston professori Sarah Butcher yhdessä Jyväskylän yliopiston professori Varpu Marjomäen sekä Tampereen yliopiston dosentti Minna Hankaniemen kanssa. Konsortion COMBATVIRUS-hanke kehittää turvallisia, laajavaikutteisia viruslääkkeitä ja rokotteita.
Terveydenhuoltoa sekä kansantaloutta huomattavasti kuormittavat korona- ja enterovirukset ovat aiheuttaneet useita vakavia epidemioita viimeisten 20 vuoden aikana. Nyt myönnettyä avustusta edelsi Marjomäelle ja Butcherille myönnetty säätiön PoC-avustus. Sen tulokset olivat lupaavia merkittävien antiviraalisien molekyylien tuottamisessa sekä niiden infektiomekanismien selvittämisessä.
Suomalainen vahva perinne syöpätutkimuksessa näkyi myös säätiölle osoitetuissa hakemuksissa. Syöpätutkimukseen haettiin biolääketieteiden ohella euromääräisesti ja hakemusmäärissä eniten.
Ajankohtaisia teemoja ovat mm. elimistön oman puolustusjärjestelmän aktivointi osana hoitoa ja syöpäkasvaimen ominaisuuksiin perustuva yksilöllistetty hoito. Nuorten ryhmäjohtajien, dosentti Saara Ollilan ja dosentti Jaakko Mattilan, Helsingin yliopistossa toteuttama yhteishanke (904 000 euroa, 4 vuotta) keskittyy Suomen toiseksi yleisimmän syöpälajikkeen, paksu- ja peräsuolen syövän syntymekanismien parempaan ymmärtämiseen hoitomuotojen kehittämiseksi.
Professori Olli Kallioniemelle myönnettiin 2 500 000 euron Aivotuonti-
apuraha tekoälyn tutkimukseen lääketieteessä.
Säätiön osuus yhteisrahoitteisesta, viisivuotisesta apurahasta on 1 000 000 euroa. Kallioniemi perustaa tutkimusryhmän Helsingin yliopistossa toimivaan Suomen molekyylilääketieteen instituuttiin FIMMiin vaiheittain vuosien 2024–2025 aikana.
Aivotuonti-apuraha on Suomen Lääketieteen Säätiön, Sigrid Juseliuksen Säätiön ja Jane ja Aatos Erkon säätiön yhteinen ohjelma, jonka tavoitteena on tuoda kansainvälisesti korkeatasoisia, kokeneita lääketieteen tutkijoita maailmalta Suomeen. Säätiö osallistui ensimmäiseen, vuosina 2023–24 toteutettuun pilottiohjelmaan.
Tekniikka
Myönnetyistä avustuksista tekniikkaan kohdentui 11,8 miljoonaa euroa. Vuoden myöntösummasta osuus oli 25,5 %. Aalto-yliopiston osuus tekniikan avustuksista oli 30,2 % ja Helsingin yliopiston 29,8 %.
Tekniikan avustuksiin luettiin myös tekniikan tutkimusta mahdollistavat ja tukevat luonnontieteiden hankkeet.
Esimerkiksi Oulun yliopiston dosentti Katharina Kujalan johtamalle työryhmälle myönnettiin 1 045 000 euron avustus kolmelle vuodelle kasvibiologian hankkeeseen, jonka tavoitteena on muuttaa nykyistä ymmärrystämme harvinaisten maametallien roolista mikrobien aineenvaihdunnassa ja tuottaa uutta tietoa, jota voidaan jatkossa hyödyntää harvinaisten maametallien biolouhintateknologian kehityksessä.
Säätiön toimintavuoden suurin tieteen avustus (1 999 000 euroa, 4 vuotta) myönnettiin Helsingin yliopiston professori Yrjö Helariutan johtamalle tutkimusryhmälle. Suomen koivugenetiikkaan ja -diversiteettiin keskittyvä hanke edistää metsäpuiden sopeutumisen ja evoluution parempaa ymmärtämistä ja vahvistaa näin metsä- ja ilmastonmuutostutkimusta kansainvälisesti.
Tekniikan tutkimukseen kohdentuvissa avustuksissa korostuvat paitsi hankkeet kestävämmän tulevaisuuden puolesta myös ajankohtaiset, yhteiskuntaa laajasti puhuttavat teemat kuten tekoäly ja kvanttitutkimus.
Professori Mikko Möttösen työ sekä kvanttifysiikan teoreettisessa että kokeellisessa tutkimuksessa on kansainvälisesti arvostettua. Möttösen tutkimusryhmä Aalto-yliopistossa tavoittelee kolmivuotisella, 1 500 000 euron avustuksellaan läpimurtoa itsenäisesti toimivan kvanttiprosessorin kehittämisessä. Onnistuessaan hanke voi johtaa uuden teknologian kehittämiseen ja vahvistaa Suomen kilpailukykyä tutkimusalueen kärjessä.
Tampereen yliopiston professori Henri Pirkkalaisen EVIL-AI-hankkeessa
(1 413 000 euroa, 4 vuotta) pureudutaan tekoälyn haittavaikutuksiin, epäeettisen tai rikollisen toiminnan tunnistamiseen ja ehkäisyyn. Jotta tekoälyä voidaan hyödyntää turvallisesti, sen haittoja täytyy hallita. Hankkeessa muun muassa tutkitaan ja tehdään riskiskenaarioita ihmisen ja tekoälyagenttien välisistä kohtaamisista virtuaalitodellisuudesta fyysiseen maailmaan. Hanke on tutkimusavaus, joka tähtää monialaiseen huippututkimukseen.
Aalto-yliopiston professori Alexander Jung työryhmineen puolestaan kehittää uutta matemaattista menetelmää yhdistetyn koneoppimisen luotettavuuden lisäämiseksi. Hänen tutkimuksensa voi osoittautua hyödylliseksi hyvin erilaisissa sovelluskohteissa. Koneoppimista käytetään muun muassa työnhaku- ja musiikkisovelluksissa. Nelivuotiselle hankkeelle myönnettiin 498 000 euroa.
Kulttuuri- ja muu avustustoiminta
Taiteelle ja kulttuurille myönnettiin 14,3 miljoonaa euroa (5,4 miljoonaa euroa), joka on 30,9 % (16,8 %) koko vuoden avustussummasta. Kappalemääräisesti kulttuurin alojen hakemukset muodostivat 38,8 % säätiön hakemusmäärästä, euroissa noin 15,6 %.
Myönnöissä nousivat esille organisaatioiden omaa toimintaa uudistavat toimintamallit ja sisällöt. Läpileikkaavia teemoja olivat kansainvälisyys, osaaminen ja osallisuus.
Toteuttajan kyvykkyys sekä hankkeiden realistisuus ja merkityksellisyys alalle olivat keskeisiä kriteereitä hankkeita arvioitaessa.
Säätiön avustukset musiikkikoulutukseen rakentavat tulevaisuutta: Soitinakatemiat ry:lle myönnettiin 1 234 000 euroa neljälle vuodelle, Sibelius-Akatemian Taideyliopistolle 1 000 000 euroa samoin neljälle vuodelle sekä Suomen konservatorioliitolle 660 000 euroa kahdelle vuodelle.
Hankkeissa vastataan musiikkialan ja -koulutuksen tämän hetken ja lähitulevaisuuden pulmiin, kuten kansainvälistymiseen, monikulttuurisuuteen ja yhdenvertaisuuteen, teknologian kehitykseen sekä lahjakkaiden nuorten koulutuksen riittävyyteen, saavutettavuuteen ja laatuun.
Sekä Svenska Teatern (301 000 euroa) että Oulun kaupunginteatteri (497 000 euroa) pureutuvat kolmivuotisissa hankkeissaan juurisyihin ja esteisiin, jotka hidastavat teattereiden monimuotoistumista. Teattereiden toimintaa läpileikkaava kehitystyö vastaa yhteiskunnalliseen tarpeeseen ja edistää kestävää toimintatapamuutosta alalla. Saavutettava ja moninainen teatteri palvelee paremmin sekä tekijöitä että yleisöjä.
Katsaus vuoden aikana päättyneisiin hankkeisiin
Toimintavuoden aikana päättyi yhteensä 63 hanketta. Määrällisesti eniten päättyi lääketieteen hankkeita, 30 kpl (19 723 600 euroa) ja toiseksi eniten tekniikan hankkeita, 22 kpl (10 273 180 euroa). Taiteen ja kulttuurin hankkeita raportoitiin 8 kpl (1 961 500 euroa). Muiden tieteenalojen osalta päättyi kolme hanketta (6 900 000 euroa). Päättyneiden hankkeiden toteutusjakso ajoittui pääosin vuosille 2019–2023.
Loppuraportti toimitetaan säätiölle puolen vuoden sisällä hankkeen päätyttyä. Säätiö seuraa myös osaa hankkeista tarkemmin koko toteutusajan. Tällaisia ovat esimerkiksi hankkeet, joilla katsotaan olevan huomattavaa merkitystä alalleen. Tietoa hyödynnetään säätiön strategiatyössä arvioitaessa säätiön avustustoiminnan vaikuttavuutta. Tavoitteissaan onnistuneet ja esimerkiksi uusia tutkimussuuntauksia avanneet hankkeet menestyvät hyvin jatkorahoituksen hankinnassa, joko säätiöltä tai muualta.
Säätiön linjaus on, että uusi myöntö samaan aiheeseen on mahdollinen, jos tutkimus tai muu toiminta on lunastanut sille ensi vaiheessa asetetut tavoitteet. Toimintavuonna päättyneistä hankkeista kymmenen sai säätiöltä uuden avustuksen.
Esimerkiksi säätiön toimintavuoden suurimman avustuksen saanut, professori Yrjö Helariutan hanke hyödyntää tutkimusryhmän aiemmin kehittämää teknologiaa Suomen puuston kartoittamiseen, puiden kasvun havainnoimiseen sekä maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen genomidatan luomiseen.
Helariutan aiempi myöntö vuodelta 2019 Puiden hiilinieluefektin molekulaarinen perusta ja jalostus (1 000 000 euroa) raportoitiin toimintavuoden aikana. Hankkeen tulokset ovat arvokas tietolähde jatkotutkimuksille, jalostukselle ja luonnonsuojelubiologialle. Uusi avustus tukee ryhmän pitkäjänteistä työtä tutkimusalueella, jossa Suomella on kansainvälisesti merkittävä rooli.
Säätiön talous
Säätiön omaisuus on karttunut asteittain vuodesta 2002 säätiön perustajien rahalahjoitusten ja vuosien 2012 ja 2014 isojen testamenttilahjoitusten sekä omaisuuden arvonnousun myötä.
Säätiön varallisuus markkina-arvoin mitattuna oli vuodenvaihteessa 1 351 miljoonaa euroa (2023: 1232 miljoonaa euroa).
Varallisuus koostui: Säätiön suoraan omistamasta arvopaperisalkusta 298 miljoonaa euroa (266 miljoonaa euroa), Sanoma Oyj:n osakkeista 305 miljoonaa euroa (277 miljoonaa euroa), Asunto-osakkeista 1 miljoonaa euroa (1 miljoonaa euroa), Asipex- konsernin arvopaperisalkusta 747 miljoonaa euroa (689 miljoonaa euroa).
Säätiön kokonaan omistaman Oy Asipex Ab:n kotipaikka on Helsinki, ja yhtiöllä on täysin omistettu sveitsiläinen tytäryhtiö Asipex AG. Vuoden vaihteessa säätiöllä oli myönnettyjä, mutta ei vielä maksettuja avustuksia yhteensä 103,3 miljoonaa euroa (91,5 miljoonaa euroa).
Sijoitushorisontin ollessa pitkä, sijoitusstrategia on osakepainotteinen.
Vuoden vaihteessa osakesijoitusten osuus säätiön varallisuudesta oli 93,5 % (91,1 %), korkosijoitusten 6,4 % (8,8 %) ja asunto-osakkeiden 0,1 % (0,1 %). Hajautetusta osakesalkusta (ilman Sanoma-osakkeita) suoria large cap osakkeita oli 86 % ja small cap rahastoja 14 %. Maantieteellisesti Yhdysvallat edusti tästä 44 %, Eurooppa 40 %, Suomi 6 %, Japani 4 % ja muut maat 6 %. Laatupainotteinen ja likvidi globaali osakesalkku on hyvin hajautettu myös toimialoittain ja yhtiökohtaisesti, suurimmat yksittäiset sijoitukset olivat noin 3 % osakesalkusta.
Konserni
Varsinaisen toiminnan kulujäämä oli 47,2 miljoonaa euroa (2023: 32,9 miljoonaa euroa). Toimintavuonna päätetyt avustukset olivat 46,3 miljoonaa euroa (32,0 miljoonaa euroa). Vuodelle 2024 kirjattiin avustuksia 46,1 miljoonaa euroa (31,9 miljoonaa euroa). Ero päätettyjen ja kirjattujen avustusten välillä johtuu käyttämättä jääneistä avustuksista ja avustusten palautuksista. Muut toimintakulut olivat 1,1 miljoonaa euroa (0,9 miljoonaa euroa).
Säätiön omistamien sijoitusten kirjanpidollinen tuotto oli 58,7 miljoonaa euroa (69,0 miljoonaa euroa). Tästä tytäryhtiökonsernin nettotuotto oli 36,6 miljoonaa euroa (41,7 miljoonaa euroa), osakkeiden osinkotuotot 17,6 miljoonaa euroa (17,4 miljoonaa euroa), osakkeiden ja rahastojen arvonpalautukset 0,8 miljoonaa euroa (arvonpalautukset 6,0 miljoonaa euroa), sijoitusten myyntivoitot 1,9 miljoonaa euroa (3,0 miljoonaa euroa), rahastojen voitto-osuudet 1,2 miljoonaa euroa (0,9 miljoonaa euroa), korkotuotot ja -kulut 0,3 miljoonaa euroa (0,3 miljoonaa euroa) ja muut rahoitustuotot ja -kulut 0,5 miljoonaa euroa (-0,3 miljoonaa euroa).
Vuoden 2024 tilikauden ylijäämä oli 11,5 miljoonaa euroa (ylijäämä 36,2 miljoonaa euroa).
Emosäätiö
Emosäätiön vuoden 2024 tilikauden ylijäämä oli 6,9 miljoonaa euroa (2023: alijäämä 5,5 miljoonaa euroa).
Vuosi 2024 oli hyvä sijoitusvuosi kokonaisuutena, mutta tuotot jakautuivat erittäin epätasaisesti eri markkinoiden ja sektoreiden välillä. Keskeisiä teemoja olivat inflaation lasku, joka mahdollisti keskuspankkien rahapolitiikan keventämisen kesästä alkaen, ja loppuvuodesta USA:n vaalit ja potentiaaliset vaikutukset kauppapolitiikkaan ja tulleihin.
Yhdysvallat yllätti odotettua nopeammalla talouskasvulla (BKT arviolta +2,7 %) ja myös yritysten noin +10 %:n tuloskasvulla. Kiinassa jatkui vaikea kehitys kiinteistömarkkinoilla ja heikko kuluttajaluottamus.
Kiina on myös tietyillä toimialoilla erityisesti Euroopan kannalta muuttunut tärkeästä vientimaasta pääkilpailijaksi. Geopoliittiset kriisit (Ukraina, Lähi-Itä), Euroopan poliittinen epävarmuus (Ranskan ja Saksan hallituskriisit) ja heikko teollinen kysyntä johtivat Euroopassa vaimeaan talouskasvuun (BKT arviolta +0,8 %) ja tuloskasvua vain +2 %.
Globaalilla osakemarkkinalla Yhdysvallat ja teknologiasektori olivat selviä voittajia tekoälyteeman siivittämänä, kun taas Eurooppa ja kehittyvät markkinat jäivät jälkeen.
Yhdysvallat tuotti jo toista vuotta peräkkäin selvästi yli +20 % (viimeksi vuosina 1998–99) ja puolet tuotoista kertyi Magnificent 7 -megateknologiaosakkeista. Lisäksi dollarin vahvistuminen +7 % nosti Yhdysvaltojen tuottoja entisestään. Suomen osakemarkkina poikkesi globaalista kehityksestä jääden nollatuottoon.
Osakeindeksituottoja 2024 (EUR): MSCI World AC -indeksi tuotti +25 % (+18 %), SP500-indeksi +33 % (+22 %), SP500 Equal weight -indeksi +21 % (+10 %), Nikkei-indeksi +16 % (+18 %), MSCI Europe -indeksi +9 % (+16 %), MSCI Emerging Market -indeksi +10 % (+6 %), OMX Helsinki Cap -indeksi 0 % (-1 %).
Säätiökonsernin sijoitusten tuotto vuonna 2024, huomioiden realisoitumaton markkina-arvojen muutos, oli +13,0 % (+1,3 %).
Hajautettu osakesalkku (ilman Sanoma- osakkeita) tuotti +13,4 % (+16,3 %) alittaen markkinatuoton vastaavalla maantieteellisellä allokaatiolla laskien. Merkittävä tuottoajuri osakesalkussa oli, kuten koko markkinassa, teknologia- ja viestintäpalveluyhtiöiden poikkeuksellisen vahva kehitys.
Sanoma-osake tuotti +16,5 % (-26,7 %). Säätiön hajautettujen osakesijoitusten kymmenen vuoden kokonaistuotto tilikauden päättyessä on erinomaisella tasolla, noin 9 % p.a. Säätiön vuosituotot saattavat vaihdella voimakkaasti johtuen korkeasta osakepainosta.
Säätiö omistaa 39 820 286 kpl Sanoma Oyj:n osaketta, jotka edustavat 24,35 % Sanoma Oyj:n osakkeista ja äänistä.
Sanoma Oyj:n osakkeiden kokonaistuotto, sisältäen realisoimaton arvonmuutos, oli +16,5 % (2023: -26,7 %). Sanoma Oyj:n osinkotuotto säätiölle vuonna 2024 oli 14,7 miljoonaa euroa (14,7 miljoonaa euroa).
Säätiö sijoittaa varansa vastuullisesti ja ottaa sijoituspäätöksiä tehdessään huomioon kaikissa omaisuusluokissa taloudellisten seikkojen lisäksi ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hyvään hallintotapaan liittyvät tekijät.
Vastuullisuuteen liittyvät määrittely, sääntely, raportointi ja mittaamistavat ovat yhteiskunnassa edelleen kehitysvaiheessa. Sen vuoksi säätiö katsookin, että vastuullisuutta tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti ja useasta eri näkökulmasta.
Säätiön hallitus hyväksyy vastuullisen sijoittamisen periaatteet vuosittain osana sijoituspolitiikkaa.
Sijoitustoiminnassa vältetään sijoituksia yrityksiin, joiden liiketoiminnasta merkittävä osa liittyy alkoholiin, tupakkaan, viihdekäyttöön tarkoitettuihin kannabisvalmisteisiin tai uhkapeleihin. Säätiön hallitus päätti joulukuun kokouksessaan päivittää vastuullisuusperiaatteita puolustusteollisuuden osalta. Säätiö voi jatkossa sijoittaa aseita valmistaviin yrityksiin, jos niiden pääkonttori on NATO-maassa ja ne eivät valmista kiistanalaisia aseita (kuten ydinaseet, rypälepommit, henkilömiinat ja kemialliset sekä biologiset aseet).
Sijoitussalkun vastuullisuuden kehitystä seurataan säännöllisesti ja lisäksi yhteistyökumppanin kanssa on toteutettu jo useana vuonna peräkkäin sijoitussalkun laaja vastuullisuusanalyysi. Vuonna 2024 toteutetun analyysin kattavuus oli lähes 96 % säätiön koko varallisuudesta ja se käsitti käytännössä koko osakesalkun. Selvityksen mukaan säätiön sijoitussalkun vastuullisuus oli kaikilla operatiivisilla mittareilla vähintään samalla tasolla vertailuindeksin (MSCI World) kanssa.
Selvityksen mukaan säätiön sijoitussalkussa oli vertailuindeksiä enemmän positiivisiksi katsottuja teema-altistumia ja vähemmän negatiivisia tai tulkinnanvaraisia teemoja. Positiivisista teemoista korostuivat vertailuindeksiin nähden erityisesti lääketeollisuus ja terveysteknologia sekä Sanoma-omistuksen myötä koulutus- ja julkaisutoiminta.
Säätiö sijoittaa myös joihinkin negatiivisen teema-altistuman yhtiöihin, jotka ovat kuitenkin esimerkiksi alansa johtavia yhtiöitä siirtymisessä kohti vähähiilistä yhteiskuntaa. Näillä yhtiöillä täytyy myös olla kunnianhimoinen, tieteellisesti vahvistettu ja Pariisin ilmastosopimuksen kanssa linjassa oleva päästövähennystavoite. Näistä sijoituksista huolimatta säätiön hiilijalanjälki oli 26 % vertailuindeksiä pienempi.
Riskienhallinta
Säätiö toimii sijoitusvarallisuutensa turvin, ja sen varsinainen toiminta on vakiintunutta. Säätiön riskienhallinnassa korostuvat hyvä ja avoin hallinto sekä selkeät sisäiset prosessit. Merkittävimmät riskit liittyvät sijoitusvarallisuuden hoitoon ja markkinariskiin, Sanoma Oyj -omistuksen hinta- ja ankkuriomistajariskiin sekä avustustoiminnan mahdollisiin maineriskeihin.
Ydinprosessien, toimintatapojen ja työnkuvien säännöllisellä arvioinnilla, kouluttautumisella ja tarvittaessa päivittämisellä vastataan muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin sekä madalletaan pienen organisaation haavoittuvuutta.
Omaisuuden reaaliarvon säilyttäminen ja kasvattaminen pitkällä aikavälillä on sijoitustoiminnan ensisijainen tavoite. Säätiön sijoitustoiminnan tavoitteina ovat myös vakaa kassavirta ja riittävä maksuvalmius, joilla turvataan varsinaisen toiminnan jatkuvuus. Sijoitushorisontin ollessa pitkä, sijoitusstrategia on osakepainotteinen (osakepaino oli vuoden lopussa 93,5 %), eikä sijoitussalkkua yleisesti ottaen suojata.
Lyhyen aikavälin kurssimuutoksilla ei ole säätiön kannalta merkitystä, koska säätiö pyrkii hyvään reaalituottoon ja kassavirtaan pitkällä aikavälillä. Vuosituotot vaihtelevat yleensä voimakkaasti.
Sijoitusstrategian mukaisesti sijoitukset on hajautettu maantieteellisesti, toimialoittain, yhtiökohtaisesti ja valuuttamääräisesti. Sijoitukset ovat pääasiassa likvideissä arvopapereissa ja rahastoissa, jotka voi nopeasti muuttaa rahaksi eli säätiön rahoitus- ja likviditeettiriski on hyvin pieni. ESG-tekijät huomioidaan osana sijoitustoimintaa ja riskien hallintaa. Sijoitussalkusta tehdään vuosittain laaja vastuullisuusanalyysi yhteistyökumppanin kanssa.
Kotimainen ja kansainvälinen taloudellinen tilanne heijastuu säätiön sijoituksiin. Sijoitustoiminnan riskit liittyvät pääasiassa yleiseen markkinariskiin eli kansainvälisten osakemarkkinoiden ja osinkotulojen kehitykseen pitkällä aikavälillä.
Lisäksi säätiön omaisuudesta noin 23 % koostuu Sanoma Oyj:n osakkeista, jotka muodostavat suurimman yksittäisen hintariskin.
Rahavarojen hoito ja sijoitustoiminta on tehty hallituksen hyväksymän sijoituspolitiikan mukaisesti, ja sijoitustoimintaan liittyvät asiat on käsitelty säätiön talousvaliokunnassa.
Asipex-konsernin sijoitustoiminta ja riskien hallinta noudattavat yhtiön hallituksen hyväksymää sijoituspolitiikkaa, joka on linjassa yllä kuvatun Jane ja Aatos Erkon säätiön sijoituspolitiikan kanssa.
Viestintä
Säätiön viestinnän tehtävä on jakaa tietoa säätiön tavoitteista sekä avustustoimintaan liittyvistä prosesseista ja työkaluista ja helpottaa näin sekä hakijoiden että hankkeiden toteuttajien työtä. Viestintää ohjaavia toimintaperiaatteita ovat vuorovaikutteisuus ja joustavuus sekä aktiivinen ote työn kehittämiseen.
Neuvonta ja asiakaspalvelu sekä sidosryhmäkohtaiset tapaamiset ja esittelyt ovat tärkeä osa säätiön viestintää. Neljä kertaa vuodessa julkaistavissa uutiskirjeissä avataan laajempien artikkelien avulla avustustoiminnan ajankohtaisia teemoja ja tehdään näkyväksi avustuksen saajien työtä.
Toimintavuoden aikana toteutettiin info- ja keskustelutilaisuuksia yhteistyössä eri taiteen alan katto-organisaatioiden kanssa. Vuoden aikana myös jalkauduttiin Säätiöt ja rahastot ry:n koordinoimaan yliopistotapaamiseen Lappeenrantaan sekä eri hanketoimijoiden järjestämisiin tilaisuuksiin eri puolille Suomea. Tilaisuuksissa saatu tieto auttaa tunnistamaan laajemmin tieteen ja taiteen kehityssuuntia, lisää ymmärrystä toimijoiden arjesta sekä kirkastaa kuvaa avustustoiminnan vaikuttavuudesta.
Tietosuoja ja asiakirjahallinta
Lähettäessään hakemuksen tai raportin Jane ja Aatos Erkon säätiölle hakijat ja avustuksensaajat luovuttavat säätiölle itseään ja mahdollisesti työryhmän muita jäseniä koskevia tietoja, joista muodostuu säätiölle henkilötietoja sisältävä rekisteri. Säätiö on luonut mahdollisimman läpinäkyvän menettelyn, jossa otetaan laajasti huomioon hakijoiden ja avustuksensaajien oikeudet tietosuojaa koskevien lakien ja asetusten edellyttämällä tavalla.
Hallinto
Vuosikokouksessa 22.3.2024 hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Nils Ittonen ja varapuheenjohtajaksi Juhani Mäkinen.
Hallituksen jäseniksi valittiin Marianne Heikkilä, Reetta Meriläinen, Mikko Mursula, Jussi Pesonen, Sari Pohjonen, Kerstin Rinne ja Antti Vasara. Säätiön hallituksen varajäseniksi valittiin Outi Vaarala ja Anna Valtonen. Varajäsenet ovat myös osallistuneet hallituksen kokouksiin toimintavuoden aikana.
Kaikkien hallituksen jäsenten toimikausi kestää seuraavaan vuosikokoukseen saakka. Hallitukseen ei voida valita jäsentä tai varajäsentä, joka on täyttänyt tai toimikautensa aikana täyttää 75 vuotta.
Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana viisi kertaa. Säätiön asioita käsitellään myös kokousten ulkopuolella.
Säätiön hallitus nimesi vuosikokouksessa talousvaliokunnan puheenjohtajaksi Mikko Mursulan ja jäseniksi Nils Ittosen, Hanna-Mari Peltomäen ja Karl Tujulinin.
Talousvaliokunta seuraa finanssimarkkinoiden sekä talouden yleistä kehitystä ja toimii hallituksen vahvistaman sijoitusstrategian puitteissa. Talousvaliokunta kokoontui toimintavuoden aikana neljä kertaa.
Säätiön hallitus nimesi vuosikokouksessa työvaliokunnan puheenjohtajaksi Nils Ittosen ja jäseniksi Juhani Mäkisen ja Hanna-Mari Peltomäen.
Työvaliokunta valmistelee hallituksen päätettäväksi tulevat asiat. Työvaliokunta kokoontui toimintavuoden aikana neljä kertaa.
Säätiön hallitus nimesi vuosikokouksessa asiantuntijavaliokunnan puheenjohtajaksi Antti Vasaran ja jäseniksi Nils Ittosen ja Hanna-Mari Peltomäen.
Asiantuntijat kutsutaan kokoukseen käsiteltävien alojen mukaan. Valiokuntaan tuotavat asiat valmistellaan alakohtaisissa asiantuntijaryhmissä. Asiantuntijoiden nimet eivät ole julkisia.
Säätiön keskeinen menestystekijä on laadukas arviointiprosessi, joka perustuu vertaisarviointiin. Arvioitsijat ovat eri alojen asiantuntijoita, ja he osallistuvat myös muuhun säätiön avustustoimintaa edistävään kehittämistyöhön. Säätiö nimeää asiantuntijat strategiakausittain. Asiantuntijoiden nimet eivät ole julkisia. Esteellisyys huomioidaan arvioinnissa.
Jane ja Aatos Erkon säätiö on Säätiöt ja rahastot ry:n jäsen. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia apurahoja jakavien suomalaisten yleishyödyllisten säätiöiden, rahastojen ja yhdistysten yleisten ja yhteisten etujen ajajana sekä edistää ja kehittää jäsenistön hyvää toimintatapaa ja ammattitaitoa.
Asiamies Hanna-Mari Peltomäki on Säätiöt ja rahastot ry:n hallituksen jäsen (2023–25).
Säätiön konsernin henkilöstö oli tilikauden aikana keskimäärin kahdeksan henkilöä, joista neljä oli tytäryhtiökonsernin palveluksessa. Toimintavuonna perustettiin uusi yhteyspäällikön tehtävänkuva vahvistamaan tavoitteellisempaa sidosryhmäyhteistyötä.
Säätiön toiminnan keskeisiä menestystekijöitä ovat ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilökunta, toiminnalle omistautunut hallitus sekä korkeatasoinen ja kattava yhteistyöverkosto.
Asiamies Hanna-Mari Peltomäki osallistui toimintavuonna valtakunnalliselle 248. maanpuolustuskurssille 4.-27.3.2024.
Lähipiiritoimet
Toimintavuoden aikana säätiön hallituksen palkkiot olivat 245 600 euroa ja asiamiehen ennakonpidätyksen alainen palkka 130 288 euroa.
Hallituksen jäsenille on maksettu kuukausittaista palkkiota sekä kokouspalkkiota hallitus- ja valiokuntatyöskentelystä.
Hallituksen puheenjohtajan kuukausipalkkio on ollut 2 000 euroa kuukaudessa ja jäsenten 1 500 euroa kuukaudessa. Kokouspalkkiota hallituksen ja valiokuntien puheenjohtajille on maksettu 600 euroa ja jäsenille 500 euroa. Hallituksen jäsenet työskentelevät myös kokousten ulkopuolella.
Säätiöllä ei ole ollut tilintarkastajien palkkioiden lisäksi muita vastikkeellisia tai vastikkeettomia tapahtumia lähipiiriin kuuluvien kesken. Säätiö ei ole myöskään antanut lainoja tai vakuuksia lähipiiriin kuuluville.
Vastuullisuus
Toimintavuoden aikana laadittiin selvitys säätiön vastuullisuudesta. Työssä tarkasteltiin teemaa laajasti kolmen, säätiölle keskeisimmän toiminta-alueen osalta: avustustoiminta, sijoitustoiminta ja hyvä hallinto. Ilmasto- ja luontovastuullisuutta käsiteltiin läpileikkaavasti kunkin osa-alueen yhteydessä. Nykytilakartoitus ja eri prosessien tarkastelu vastuullisuuden näkökulmasta kirkasti olemassa olevia käytäntöjä. Hallitus nosti selvityksestä erillisiä teemoja jatkovalmisteltavaksi.
Tilintarkastus
Säätiön hallitus valitsi vuosikokouksessaan 22.3.2024 säätiön tilejä tarkastamaan PricewaterhouseCoopers Oy tilintarkastusyhteisön päävastuullisena KHT Tiina Puukkoniemen.
Kuluvan vuoden toiminta
Säätiön avustuspolitiikkaa määrittelee strategia (2024–26), jonka toteutumista arvioidaan mm. seuraamalla aktiivisesti toimintaympäristöä. Toimintavuoden strategiakokouksessa tarkastellaan lähemmin säätiön roolia ja tavoitteita taloustieteen tutkimuksessa sekä taiteessa ja kulttuurissa.
Laajan vastuullisuusselvitystyön jatkona käynnistetään säätiön riskienhallintasuunnitelman laadinta sekä määritellään periaatteet pitkän aikavälin keskimääräisen tuotto-odotuksen ja vuosittaisen jakovaran laskennalle.
Toimintaympäristön seurannassa ja tiedon kartuttamisessa jatketaan säätiön omien tietohallintojärjestelmien kehittämistä.
Vuoden aikana toteutetaan myös viestintää tukeva sidosryhmäanalyysi, jonka pohjalta laaditaan kohderyhmäkohtaisempi toimenpidesuunnitelma. Tavoitteellisempi toimintamalli lisää säätiön vaikuttavuutta.
Helsingissä järjestetään syyskuussa 2025 pohjoismainen säätiökonferenssi, jonka koordinoinnista Suomi vastaa. Säätiö on aktiivisesti mukana tapahtuman toteuttamisessa.
Tuloslaskelma
Tase
