2024

Myönnetyt avustukset

VUONNA 2024 MYÖNNETYT AVUSTUKSET YHTEENSÄ:

12 318 900 €

(summa voi sisältää julkaisemattomia myönnettyjä avustuksia)


Professori Sarah Butcher, professori Varpu Marjomäki, dosentti Minna Hankaniemi

Helsingin yliopisto, jyväskylän yliopisto, tampereen yliopisto

Tutkimuskonsortio kehittää turvallisia, laajavaikutteisia viruslääkkeitä ja rokotteita. 4 vuotta.

1 680 000 €


Helsingin tapahtumasäätiö sr

Kansainväliset orkesteri- ja tanssivierailut Helsingin juhlaviikoilla 2024-26. 3 vuotta.

1 200 000 €

Kansainväliset orkesteri- ja tanssivierailut Helsingin juhlaviikoilla 2024–26 tuo maamme parhaisiin esitystiloihin maailman parhaita taiteilijoita suomalaiselle yleisölle. Festivaalin osana tuotetut kärkivierailut toimivat innostavina esimerkkeinä kotimaissille taiteen ammattilaisille ja opiskelijoille. Myönnetty avustus jatkaa vuonna 2018 alkanutta hankekautta, jonka aikana on toteutettu 18 kansainvälistä suurvierailua.


Apulaisprofessori (tenure track) Thomas McWilliams

Helsingin yliopisto

Solutason mukautuvuuden mekanistinen selvittäminen ATG7-potilailla. 4 vuotta.

1 145 000 €

Neurologiset sairaudet, kuten Alzheimerin ja Parkinsonin tauti, ovat merkittävä taakka sairastuneille ja maailmanlaajuisesti suuri sosioekonominen haaste. Näihin sairauksiin ei ole hoitoja, jotka pysäyttäisivät taudin etenemisen.  Monissa neurologisissa rappeumataudeissa on vikaa solujen kierrätysprosessissa, jota kutsutaan autofagiaksi. Hankkeen tavoitteena on tutkia hiljattain löydettyä potilasryhmää, jolla on geenivirheiden vuoksi puutteita autofagiassa. Tavoitteena on ymmärtää, miten nämä potilaat  onnistuvat selviytymään ilman tätä keskeistä kudosten ylläpitoon liittyvää mekanismia. Tutkimuksella pyritään löytämään uutta tietoa ja hoitokohteita, jotka voisivat auttaa torjumaan rappeumatauteja. 


Professori Juha Kere

Folkhälsanin tutkimuskeskus

Alkionkehityksen uudet solumallit. 3 vuotta.

972 000 €


Professori (tenure track) Minna-Liisa Änkö

tampereen yliopisto

RNA:n rakenteeseen kohdistuvien syövän täsmälääkkeiden kehittäminen. 4 vuotta.

932 000 €

Tässä projektissa tutkimme solujen RNA:n laskostumiseen vaikuttavia tekijöitä paksusuolen syövässä. Kartoitamme solun sisäisiä RNA-rakenteita, määritämme RNA-proteiinivuorovaikutusten merkitystä syöpäsolujen RNA:n laskostumisessa sekä selvitämme onkogeenisten RNA-rakenteiden vaikutusta geenien ilmenemiseen. Näiden tietojen perusteella kehitämme molekyylejä, joilla voimme muuttaa RNA:n laskostumista syöpäsoluissa ja siten muuttaa geenien ilmenemistä. Tämä projekti voi mahdollistaa uudentyyppisten syöpälääkkeiden kehittämisen, jotka perustuvat syöpäsolujen RNA-rakenteiden ohjaamiseen, ja joilla voi olla laajasti sovelluksia paksusuolen syövän lisäksi useiden muiden sairauksien kohdalla.


Professori Lauri Nummenmaa

turun yliopisto

Ahdistuksen ja sydänsairauksien välisen yhteyden kuvantaminen koko kehon positroniemissiotomografian avulla. 4 vuotta.

720 000 €


Dosentti Sari Lauri

helsingin yliopisto

Varhaisiän stressiin liittyvien psykiatristen oireyhtymien neurobiologiset mekanismit. 4 vuotta.

688 000 €

Monet neuropsykiatriset sairaudet saavat alkunsa varhaiskehityksen aikana, ja niiden taustalla ajatellaan olevan kehityksellisiä poikkeavuuksia aivojen toiminnassa. Tämä tutkimus pyrkii selvittämään eläinmallien sekä uusimpien tutkimusmenetelmien avulla sitä, miten varhaisiän stressi vaikuttaa emotionaalista käyttäytymistä säätelevien hermoverkkojen kehitykseen ja toimintaan. Lisäksi pyrimme testaamaan uusia keinoja, joiden avulla epänormaali kehitys voitaisiin estää. Tutkimuksen tulokset auttavat ymmärtämään lapsuusaikana kehittyvien keskushermostosairauksien syntymekanismeja sekä edesauttavat uusien kohdennettujen hoitojen kehitystyötä. 


Dosentti Tero Ahola

helsingin yliopisto

Isäntäsolun proteiinien tehtävät RNA-virusinfektion aikana. 4 vuotta.

686 000 €

RNA-virukset aiheuttavat suuren osan uusista ja laajalle leviävistä tautiepidemioista. Hankkeen tavoitteena on saavuttaa kattava kuva isäntäsolun ja viruksen vuorovaikutuksesta tunnistamalla ne isäntäproteiinit, jotka avustavat viruksen lisääntymisessä. Pyrimme ymmärtämään tarkasti ne tehtävät, joita kukin isäntäsolun proteiini suorittaa viruksen lisääntymisen aikana. Proteiinit voivat avustaa vaikkapa solun kalvorakenteiden muokkauksessa, sillä virukset rakentavat solukalvoista itselleen suojaisia lisääntymisrakkuloita. Virukselle tärkeät isännän proteiinit ovat hyviä kohteita uusille lääkeaineille, jotka voisivat laajakirjoisesti estää useampaa virusryhmää.


Dosentti Eino Solje

ITÄ-SUOMEN yliopisto

Uudet biomarkkerit, neurostimulaatio ja synaptiset tunnusmerkit: uusia näkökulmia neurodegeneratiivisiin sairauksiin. 4 vuotta.

681 000 €

Neurodegeneratiivisten muistisairauksien diagnostiikka ja kehitteillä olevat hoitovaihtoehdot perustuvat patologisten proteiinikertymien (kuten beta-amyloidi) ja varhaisten kliinisten oireiden (lievä kognitiivinen heikentyminen, MCI) osoittamiseen. Kuitenkin merkittävällä osalla ikääntyneistä on aivoissa esimerkiksi beta-amyloidikertymiä ja aivo-selkäydinnesteen merkkiaineiden muutoksia, vaikka heille ei tule kehittymään muistisairautta. Myöskään kaikki yksilöt, joilla on MCI, eivät lopulta sairastu etenevään muistisairauteen. Siksi tarvitaan uusia lähestymistapoja neurodegeneratiivisten muistisairauksien diagnostiikkaan, ennusteen arviointiin, hoitoon ja hoidon vasteen seurantaan.

Hermovälittäjäainejärjestelmien häiriöt ovat ensimmäisiä havaittavia muutoksia neurodegeneratiivisissa muistisairauksissa ja nämä muutokset tapahtuvat ennen havaittavaa aivojen rappeutumista. Hermovälittäjäainejärjestelmien muutoksia voidaan mitata transkraniaalisella magneettistimulaatiolla (TMS). Lisäksi aiemmat tutkimuksemme ovat osoittaneet, että näitä muutoksia voidaan lievittää Alzheimerin tautia sairastavien aivoissa käyttämällä transkraniaalista vaihtovirtastimulaatiota (tACS).

Tämä hanke tarjoaa uusia työkaluja neurodegeneratiivisten muistisairauksien varhaiseen havaitsemisen ja ennusteen arviointiin yhdistämällä TMS-mittauksia, uusia biomarkkereita ja globaaleja aivojen sähköisen toiminnan analyysejä. Lisäksi tavoitteenamme on osoittaa tACS:n teho yhtenä hoitovaihtoehtona neurodegneratiivisissa muistisairauksissa.


Helsingin Barokkiorkesterin yhdistys ry

1700-luvun ooppera: tutkimus- ja tuotantohanke. 4 vuotta.

650 000 €


Dosentti Jukka Kallijärvi

folkhälsanin tutkimuskeskus

Ennenaikaisen vanhenemisen solu- ja molekyylitason mekanismit ja hoidot vastasyntyneiden mitokondriosairaudessa. 4 vuotta.

500 000 €

Suomalaiseen tautiperintöön kuuluva, jo vastasyntyneellä ilmenevä GRACILE-oireyhtymä on eräs vaikeimpia mitokondriotauteja. Tutkimuksemme päämäärä on selvittää GRACILE-oireyhtymän malleissa mitokondriotautien syntymekanismeja, joiden perusteella voimme kehittää hoitoja. Tämä hanke pohjaa löytämäämme aivan uuteen tautimekanismiin: c-MYC-syöpägeenin ajamaan haitalliseen solunjakautumiseen, joka johtaa kudosten ennenaikaiseen vanhenemiseen ja progerian kaltaiseen sairauteen hiirimallissa. Hoitokokeissa hillitsemme tätä prosessia suoraan geneettisesti ja epäsuorasti lääkkeillä, tavoitteena vähentää haitallista vanhentuneiden solujen kertymistä kudoksiin ja hillitä sairauden etenemistä.


Professori Annakaisa Haapasalo

itä-suomen yliopisto

Aivojen immuunisolujen muutokset otsalohkodementian eri muodoissa. 3 vuotta.

495 000 €

Hankkeessa selvitetään aivojen immuunisolujen, mikrogliojen, merkitystä otsalohkodementiassa. Aiemmat tutkimukset viittaavat siihen, että otsalohkodementiapotilaiden immuunijärjestelmässä tapahtuu muutoksia, mutta mikrogliojen roolia taudin eri periytyvissä tai kliinisissä muodoissa ei ymmärretä. Tavoitteena on valottaa mikroglioissa tapahtuvia solubiologisia ja toiminnallisia muutoksia ja niiden vaikutuksia hermosolujen ja niiden välisten yhteyksien, synapsien, toimintaan. Tutkimuksessa hyödynnetään potilaista peräisin olevia kantasoluteknologialla tuotettuja mikroglioja ja hermosoluja ja niiden yhteisviljelmiä sekä veri- ja aivo-selkäydinnestenäytteitä. Tavoitteena on otsalohkodementian eri alatyyppien tautimekanismien parempi ymmärrys ja uusien tutkimuslähtöisten biomarkkeri- ja lääkehoidon kohteiden tunnistaminen.


Dosentti Karita Haapasalo-Tuomainen

helsingin yliopisto

Alzheimerin taudin synapsivaurioiden immuunimekanismien selvittäminen. 2 vuotta.

483 000 €

Alzheimerin tautia sairastaa yli 50 miljoonaa ihmistä maailmalla. Suomalaisten dementiakuolleisuus on lähes tuplaantunut viime vuosikymmenenä, eikä taudille ole parantavaa hoitoa. Taudin kululle tunnusomaista on komplementtivälitteinen tulehdusvaste, joka johtaa hermosolujen välisten synapsiyhteyksien poistoon. Vielä ei tiedetä, millä mekanismilla tämä tulehdusvaste käynnistyy ja liittyykö tähän komplementin puutteellinen säätely. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää komplementin säätelijöiden ja hermosolujen ionikuljettajien vuorovaikutusten merkitystä Alzheimerin taudissa, jotka voivat suojata hermosoluja tulehdusvasteelta. Täten tämä tutkimus voi paljastaa aiemmin tunnistamattomia mekanismeja taudin kehityksestä ja avata mahdollisuuksia lääkekehitykselle.


Dosentti Timo Myöhänen

helsingin yliopisto

Proteiinifosfataasi 2A (PP2A) lupaavana Alzheimerin taudin hoitokohteena. 3 vuotta.

472 000 €

Alzheimerin tauti on nousemassa yhdeksi suurimmista kansansairauksista ikääntyvän väestön myötä. Nykyiset lääkehoidot eivät vaikuta taudissa tapahtuvaan hermosolujen tuhoutumiseen, ja tämän takia uusia lääkekehityskohteita kaivataan kipeästi. Vaikka Alzheimerin taudissa tapahtuvan hermosolutuhon syyt ovat epäselvät, useat havainnot tukevat teoriaa, että beta-amyloidi – Alzheimerin ”plakkien” rakennusaine – vaurioittaa solun kuljetusjärjestelmiä, mikä käynnistää toisen kertymäproteiinin, taun, kasautumisen ja johtaa lopulta hermosolun tuhoon. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, voitaisiinko proteiinifosfataasi 2A:han (PP2A) kohdennetuilla yhdisteillä vaikuttaa tähän tapahtumaan joko hajottamalla tau:n kertymiä tai käynnistämällä solun kuljetusjärjestelmä uudestaan.


Helsingin yliopisto / Kansalliskirjasto

Edistyneet ratkaisut visuaalisen kulttuuriperinnön esittämiseen digitaalisesti eri yleisöille. 2 vuotta.

396 000 €

Hanke tarjoaa uudenlaisia elämyksiä ja mahdollisuuksia kulttuuriperinnön hyödyntämiseen. International Image Interoperability Framework (IIIF) on tekninen ratkaisu, joka tarjoaa kirjastoille, arkistoille ja museoille välineitä tuoda kokoelmiaan verkkoon katseltavaksi toiminnallisesti rikkaalla tavalla. Hankkeessa IIIF otetaan käyttöön kolmessa palvelussa (DSpace, Digi.kansalliskirjasto.fi ja Finna), jotka palvelevat laajalti suomalaisia kulttuuriperintöalan ja tieteen toimijoita. Osaamista jakamalla hanke edistää IIIF:n hyödyntämistä kotimaisella kulttuuriperintökentällä.


PhD Andrea Ganna

helsingin yliopisto

Voiko tekoäly tunnistaa ihmiset, joilla on suurin tarve verikokeisiin? 2 vuotta. Proof of Concept.

313 000 €

Suomessa tehdään vuosittain yli kaksi miljardia kliinistä laboratoriotutkimusta, mikä on merkittävä terveydenhuollon palvelu- ja kustannustekijä. Nykyiset lähestymistavat verikokeisiin perusterveyden- ja työterveyshuollossa ovat opportunistisia, eikä niissä oteta huomioon kaikkia terveystietoja tai integroida geneettistä tietoa. Hypoteesimme on, että tekoälyä voidaan käyttää menestyksekkäästi laboratoriotestien optimointiin tunnistamalla henkilöt, joilla on todennäköisesti poikkeavia arvoja ja jotka näin ollen hyötyisivät eniten verikokeesta. Rekisteri- ja geenitietojen avulla pyrimme ennustamaan poikkeavia kreatiniiniarvoja, ja validoimme lähestymistapamme kutsumalla takaisin 2000 henkilöä mahdollista kroonisen munuaissairauden seulontaa varten. Tämä voisi tehdä testauksesta oikeudenmukaisempaa ja tehokkaampaa Suomessa.


Garantiföreningen för Svenska Teatern rf

Monimuotoisuuden vaikutus teatterin kestävässä kehityksessä. 3 vuotta.

301 000 €

Moninaistuva ja monikulttuurisempi yhteiskunta haastaa teatteria yhteiskunnallisena vaikuttajana, yleisösuhteessa, ammattiyhteisönä ja taiteellisen ohjelmiston kehittäjänä. Hankkeessa tutkitaan, etsitään ja kokeillaan tapoja, joilla lisättäisiin epänormatiivisen kulttuurisen pääomaa edustavien osuutta teatterin yleisöissä ja henkilökunnassa. Epänormatiivisella kulttuurisella pääomalla tarkoitetaan tässä tapauksessa sellaista kulttuurista pääomaa, joka eroaa normeista, joita on historiallisesti liitetty Svenska Teaternin toimintaan. Nämä normit ovat mm. valkoisuus, keskiluokkaisuus, ruotsin- ja suomenkielisyys, korkeakoulutustausta sekä heteronormatiivisuus. Kolmivuotisen projektin tarkoituksena on rakentaa kestävämpää teatteria sen kolmessa tukipilarissa: Yleisö, Taide ja Työyhteisö.


Orimattilan Erkko-lukio

Stipendit 2024. 1 vuosi.

4 900 €



Suodata