Kvanttiteknologiahankkeet vuoden viimeisten avustusten pääosassa

Admin

19.12.2022

Kierroksen suurin avustus, 1 950 000 euroa, myönnettiin tutkimukselle, jossa pureudutaan yhteen biologian ja biotekniikan suurimmista perustutkimuksellisista kysymyksistä: entsyymien ja proteiinien toimintamekanismin ymmärtämiseen ja ennustamiseen. VTT:n tutkimusprofessori Merja Penttilän sekä Aalto-yliopiston professori Samuel Kasken nelivuotisen hankkeen tavoitteena on kehittää aivan uusia entsyymejä. Tätä varten on luotava nk. virtuaalilaboratorio, jonka avulla entsyymisuunnittelua voidaan tehdä systemaattisesti tekoälyä hyödyntäen ennen varsinaisia biologisia kokeita. Hankkeessa kehitettäviä työkaluja voidaan hyödyntää laajasti eri sovellusalueilla.

”Tekoälytutkijoille biologia antaa uuden innostavan sovelluskohteen, ja toisaalta tekoäly mahdollistaa sen, että biotieteilijät voivat ymmärtää ja hallita paremmin monimutkaisia biologisia mekanismeja. Näiden kahden eksponentiaalisesti kehittyvän tieteenalan yhdistyminen luo ennennäkemättömiä mahdollisuuksia kehittää uusia biotekniikkaan perustuvia tulevaisuuden ratkaisuja ihmiskunnan hyväksi”, Merja Penttilä kuvailee.

Kvanttiteknologiassa lisääntyvä tarve osaajista

”Kvanttiteknologia on Suomessa hyvässä nousussa. Alan työmarkkinoiden ennustetaan kasvavan, mutta osaajien saatavuuteen pelätään merkittävää pullonkaulaa”, toteaa säätiön asiamies Hanna-Mari Peltomäki. ”Säätiön 1,5 miljoonan euron avustus InstituteQ-keskittymälle tukee kansallisen kvanttitutkimuksen, koulutuksen ja myös kaupallisen osaamisen kasvattamista.” InstituteQ on vuonna 2021 perustettu Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston ja VTT:n yhteinen kvanttiosaamiseen keskittyvä instituutti.

Kierroksella myönnettiin kvanttitutkimuksen aloilta avustus myös kahteen Proof of Concept -hankkeeseen. Aalto-yliopiston apulaisprofessorit Christian Flindt ja Jose Lado saivat 300 000 euron avustuksen kahdelle vuodelle uusien kvanttimateriaalien suunnitteluun ja niiden ominaisuuksien ennustamiseen. Professori Teemu Ojanen Tampereen yliopistosta puolestaan tutkii kvanttimekaanista lomittumista, kvanttifysiikan perustavanlaatuista ilmiötä, jolla on keskeinen rooli niin uusien kvanttiteknologioiden kuin kvanttimateriaalien kehittämisessä. Kaksivuotiseen hankkeeseen myönnettiin 272 000 euroa.

Avustuksia myönnettiin lisäksi kulttuurille ja muille aloille yhteensä 300 000 euroa kolmelle kohteelle. Lista kaikista kierroksen avustuksista löytyy tämän tiedotteen liitteenä.

Vuoden myönnöissä näkyi vahvasti tekniikan kasvu lääketieteen rinnalle

”Yhteiskuntamme monisyiset ja toisiinsa kytkeytyvät aiheet näkyvät säätiömme vastaanottamissa hakemuksissa. Näiden ajankohtaisten kysymysten ratkaisemiseksi on tänäkin vuonna myönnetty avustuksia niin perustutkimukseen kuin osaamistarpeiden kehittämiseen”, säätiön hallituksen puheenjohtaja Nils Ittonen summaa avustusvuotta. ”Ponnistelumme tekniikan alojen myöntöjen kasvattamiseksi on tuottanut tulosta vahvan lääketieteellisen profiilimme rinnalle.”

Vuoden aikana säätiö myönsi avustuksia kaikkiaan 36,6 miljoonaa euroa 52 hankkeelle. Näistä 39 edustaa tieteitä ja 13 kulttuuria, taidetta ja muita aloja. Tieteelliselle tutkimukselle jaettiin yli 33,6 miljoonaa euroa (91,8 %) sekä kulttuurille, taiteelle ja muille aloille noin 3 miljoonaa euroa (8,2 %).

Tieteen tutkimukseen myönnetyistä avustuksista lääketieteen osuus oli 15,7 miljoonaa euroa (46,7 %), tekniikan 13,4 miljoonaa euroa (39,9 %), lääketieteellisen teknologian 1,1 miljoonaa euroa (3,3 %) ja muiden tieteiden 3,4 (10,1 %).

Myönnettyihin avustuksiin voi tutustua osoitteessa www.jaes.fi.

Jane ja Aatos Erkon säätiö vastaanottaa hakemuksia vuoden jokaisena päivänä. Avustuksista päättää säätiön hallitus neljästi vuodessa. Lisätietoja säätiöstä ja hakemisesta osoitteesta www.jaes.fi.

Lisätietoa:

Hanna-Mari Peltomäki, asiamies, Jane ja Aatos Erkon säätiö
hanna-mari.peltomaki@jaes.fi, p. 044\ 513 1069

Tiedote PDF:nä