Myönnetyt avustukset

EarlyAD-projekti käyttää idiopaattista normaalipaineista hydrokefaliaa (iNPH) mallina AD:n varhaisen vaiheen muutoksille. Tämä tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tutkia Alzheimerin tautia ennen oireiden ilmaantumista. Projekti hyödyntää iNPH-potilaista otettuja aivokudosnäytteitä, aivoselkäydinnestettä, verinäytteitä sekä kuvantamisdataa AD:n immuunimetabolisiin muutoksiin liittyvien uusien tautimekanismien ja biomarkkereiden löytämisessä. Vahva yhteistyö yliopiston ja sairaaloiden välillä, asiantuntemus edistyneissä kudostoiminnan mittaustekniikoissa, genetiikassa ja kuvantamisteknologioissa sekä monitasoisen datan integrointi kliiniseen tietoon tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden sairauden mekanismien tutkimiseen ja uusien biomarkkereiden tunnistamiseen.

Korkean entropian seokset (HEA) koostuvat enemmän kuin neljästä alkuaineesta lähes yhtä suurissa pitoisuuksissa. Tämä ominaisuus parantaa rakenteellista vakautta ja suorituskykyä nykyisiin seoksiin nähden. HEA-seosten ainutlaatuisia ominaisuuksia voidaan kuitenkin hyödyntää täysimääräisesti vain, jos atomien sijainnit määrätään atomi- tai nanomittakaavan tarkkuudella. Tämä ei ole tällä hetkellä mahdollista, ja hankkeessamme pyrimme vastaamaan tähän haasteeseen yhdistämällä huippuluokan kokeita ja kehittyneitä tietokonesimulaatioita.  Hankkeessa tuotettu tieto tarjoaa tieteellisen perustan HEA-seosten maksimaaliselle hyödyntämiselle ääriolosuhteissa, kuten suurissa mekaanisissa ja lämpökuormituksissa sekä syövyttävissä tai voimakkaasti säteilevissä ympäristöissä.

Osteoporoosissa luukato johtaa murtumiin. Lihaskato, sarkopenia, ilmenee usein samanaikaisesti ja lisää luuston haurautta. Tutkimme monogeenistä osteoporoosia sairastavia henkilöitä ymmärtääksemme, miten eri solutason signaalireitit vaikuttavat tuki- ja liikuntaelimistön terveyteen. Käytämme kliinistä tutkimusta, kuvantamistutkimuksia, luu- ja lihasbiopsioita sekä biomarkkeritutkimuksia saadaksemme kattavaa kliinistä, kudos-, solu- ja molekyylitason tietoa sairastuneiden potilaiden luustosta ja lihaksistosta. Hyödynnämme myös erilaisia solututkimuksen menetelmiä ja eläinmalleja uusien hoitomenetelmien tunnistamiseksi ja prekliinisiin hoitokokeiluihin. Tavoitteenamme on lisätä tietoa osteoporoosiin johtavista sairausmekanismeista sekä osteoporoosin ja sarkopenian yhteyksistä.

Lapsen varhainen liikkumisen kehitys on merkittävää kaikelle myöhemmälle kehitykselle, mutta objektiivisten arviointimenetelmien puute on muodostanut globaalin pullonkaulan pikkulasten hyvinvoinnin parantamiselle. MOPO-hankkeessa käytetään uutta suomalaista innovaatiota, MAIJU-älypotkupukua, mittaamaan lapsen liikkeen kehitystä luonnollisen leikin aikana kotiolosuhteissa. Hankkeessa tutkitaan lapsen motoriseen kehitykseen vaikuttavia tekijöitä sekä sitä miten motorinen kehitys vaikuttaa lapsen uneen tai myöhempään kognitiiviseen kehitykseen. MOPO-hanke selvittää myös älyvaatteiden mahdollisuuksia terveydenhuollossa, lisäämään alueellista ja kulttuurista tasavertaisuutta sekä tukemaan kliinisiä tutkimuksia. Onnistuessaan MOPO-hanke voi muuttaa käytäntöjä terveydenhuollossa ja muussa lapsiin liittyvässä toiminnassa, sekä Suomessa että kansainvälisesti.

Tutkimuksen tavoitteena on kehittää verkkokalvorappeumaa hidastava lääkehoito. Hankkeessa pyrimme mm. todistamaan hypoteesimme tutkimamme lääkehoidon vaikutusmekanismien syy-seuraussuhteista sekä saamaan lisätietoa hoitotehosta erityisesti suomalaiseen tautiperintöön liittyvissä verkkokalvosairauksissa, sillä potilailla tehtävä kliininen koe halutaan toteuttaa Suomessa. Vaikka ensimmäinen kliininen koe kannattaa tehdä suun kautta annettavilla lääkkeillä prosessin nopeuttamiseksi, hankkeessa työskennellään myös innovatiivisten silmäannostelutekniikoiden parissa, jotta tulevaisuudessa verkkokalvorappeumalääkkeet voitaisiin annostella suoraan silmään. Lääkkeiden uusiokäyttöön perustuva hoito voi johtaa kliinisiin sovellutuksiin perinteistä lääkekehitysputkea nopeammalla aikataululla.

Tuberkuloosi on Mycobacterium tuberculosis -bakteerin aiheuttama infektio, joka johtaa vuosittain yli 1,5 miljoonan kuolemantapaukseen. Nykyisen rokotteen, Bacillus Calmette-Guérin (BCG), käyttöä rajoittaa sen haittavaikutukset ja rajallinen teho.  Tutkimushankkeen tavoitteena on kehittää uusi mRNA-rokote tuberkuloosia vastaan. Hanke perustuu omaan tutkimukseemme, joka on johtanut useiden suojaavien rokoteantigeenien tunnistamiseen kehittämässämme tuberkuloosin seeprakalamallissa. Tämän pohjalta olemme kehittäneet mRNA-rokotteen, jonka tehokkuutta, turvallisuutta ja muodostuvaa puolustusvastetta tutkimme tuberkuloosin nisäkäsmalleissa. Projektin tavoitteena on mahdollistaa rokotteen kliiniset tutkimukset ihmisillä. 

MS-tauti on nuorten aikuisten yleisin neurologisesti invalidisoiva sairaus. Epstein-Barrin virus (EBV) infektio on MS-taudin merkittävin riskitekijä.  Hankkeessamme analysoimme, voivatko tämän yleisen viruksen erityiset variantit olla MS-taudin kehittymisen taustalla. Osa MS potilaista ja verrokeista valitaan siten, että he ovat kotoisin Kyrönmaalta, jossa MS-tauti on erityisen yleinen. Yhteistyössä suomalaisten biopankkien kanssa toteutamme myös tähän mennessä korkeatasoisimman tutkimuksen MS-taudin ja EBV vasta-aineiden yhteydestä, jossa käytämme aiempaa tarkempaa vasta-aineiden määritysmenetelmää ja huomioimme geneettiset sekä muihin infektioihin liittyvät sekoittavat tekijät.

Kasvien juurimikrobiomi auttaa kasveja kasvamaan ja puolustautumaan taudinaiheuttajia vastaan. Tässä projektissa tutkimme bakteerivirusten, eli faagien, merkitystä kasvien kasvulle. Ensiksi tutkimme pystyvätkö faagit vapauttamaan ravinteita kasveille infektoimalla bakteerisoluja. Toiseksi tutkimme pystyvätkö faagit rikastamaan kasvien kasvua edistävien bakteerien suhteellista osuutta juuristomikrobiomeissa. Lopuksi tutkimme pystyvätkö faagit kantamaan kasvien kasvua edistäviä geenejä, auttaen bakteereita ilmentämään kasvin kasvulle suotuisia ominaisuuksia. Tuloksia käytetään kasvien kasvua edistävien faagisiirrosteiden suunnitteluun, mikä avaa uusia mahdollisuuksia kehittää faagisovelluksia, jotka parantavat elintarviketurvaa ja satoisuutta kestävällä tavalla

Nisäkkäiden perimät sisältävät proteiinia koodavien geenien lisäksi noin kaksinkertaisen määrän geenejä, joiden lopputuotteena on toiminnallinen RNA-molekyyli, joista monet säätelevät muiden geenien toimintaa. Tällaiset säätelijä-RNA-geenit usein muuntuvat nopeasti, jolloin niille ei löydy vastineita lähilajeista. Tässä tutkimuksessa kartoitetaan mutaatiotihentymiä ihmisen perimässä sekä niiden vaikutusta säätelijä-RNA-geenien syntyyn ja muuntumiseen. Tutkimus tuottaa tietoa siitä, kuinka uusi geneettinen materiaali syntyy, ja miten geenien säätely voi muuttua nopeasti. Laajemmassa kontekstissa tutkimus auttaa ymmärtämään geenisäätelyyn liittyvien sairauksien syntyä sekä sitä, kuinka lajit geneettisesti sopeutuvat ympäristön muutoksiin.

Tässä Proof of Concept -hankkeessa pyrimme osoittamaan, että proteiinipohjaisten vaahtojen rakenteen tuntemus mahdollistaa niiden vaahtoamisominaisuuksien muokkaamisen. Eläinproteiinien synteettinen tuotanto on yksi keino siirtyä kohti vastuullisempaa ruokajärjestelmää mahdollistaen samalla raaka-aineiden ominaisuuksien optimoinnin eri käyttötarkoituksiin. Tässä hankkeessa yhdistämme tietokonesimulaatiot ja useat kokeelliset menetelmät selvittääksemme maitovaahdon molekyylitason rakenteen. Suunnittelemme ja tuotamme tämän rakenteen pohjalta beeta-laktoglobuliinin variantteja, joiden vaahtoamisominaisuudet poikkeavat toisistaan ja proteiinin luonnollisesta muodosta. Lähestymistapamme on yleistettävissä muihin proteiinipohjaisiin vaahtoihin, joilla on useita mahdollisia sovelluskohteita.

Monissa aivosairauksissa esiintyy häiriöitä hermosolujen välisten synapsiyhteyksissä, joiden säätelyyn osallistuu neurotrofiinireseptori TrkB:n välityksellä tapahtuva solusignalointi. Alustavat tuloksemme viittaavat siihen, että aivojen lämpötilan lasku unen aikana säätelee neurotrofisia signalointimekanismeja, mikä voi häiriintyä sairaustiloissa. Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa näitä hermoston muovautuvuuteen vaikuttavia lämpötilariippuvaisia mekanismeja sekä selvittää niiden merkitystä aivojen toiminnalle hyödyntäen uusimpia tutkimusmenetelmiä. Tutkimus lisää ymmärrystä aivojen toiminnan perusperiaatteista ja voi mahdollistaa merkittäviä läpimurtoja sairausprosessien tutkimuksessa ja terapeuttisten interventioiden kehittämisessä.