Vuosi
2025
Toimintakertomus ja tuloslaskelma
Jane ja Aatos Erkon säätiön ensisijaisena tarkoituksena on tekniikan ja taloustieteen sekä lääketieteen tutkimuksen ja opetuksen edistäminen ja tukeminen. Säätiön tarkoituksena on myös taiteen ja kulttuurin sekä urheilutoiminnan ja ruumiillisen kasvatuksen ja hyvinvoinnin edistäminen Suomen kansakunnan etujen mukaisesti.
Säätiö
Jane ja Aatos Erkon säätiö toteuttaa päämääräänsä avustamalla korkeatasoista, kansainvälisesti kilpailukykyistä tiedettä ja taidetta sekä kulttuuria. Tieteen avustuksia kohdennetaan ensisijaisesti lääketieteeseen ja tekniikkaan sekä edellä mainittuja aloja tukeviin luonnontieteisiin. Erillisiä tieteen tai taiteen alakohtaisia painopisteitä tai teemoja ei ole käytössä.
Avustuksia myönnetään ensisijaisesti työryhmille ja organisaatioille, joilla on osoitettua kykyä tai potentiaalia uudistaa alaansa. Avustuksia päätettäessä kiinnitetään huomiota hankkeen sisällölliseen laatuun, merkittävyyteen omalle alalleen sekä suunnitelman toteutettavuuteen.
Säätiöllä on käytössä Proof of Concept –avustusmuoto hankkeille, jotka sisältävät lupaavia tai alustavia ideoita. Hankkeet voivat onnistuessaan johtaa esimerkiksi uusiin tieteellisiin avauksiin tai ne voivat tarjota resurssia uusien kestävämpien toimintatapojen testaamiselle.
Päätösesitysten valmistelussa käytetään ulkopuolisia asiantuntijoita, jotka osallistuvat myös muuhun säätiön avustustoimintaa edistävään kehittämistyöhön. Säätiön perustajien tahto ja kiinnostuksen kohteet huomioidaan säädekirjan rajoissa.
Sijoitustoiminnan ensisijainen tavoite on omaisuuden reaaliarvon säilyttäminen ja kasvattaminen pitkällä aikavälillä. Sijoitusstrategia on osakepainotteinen. Tavoitteina ovat vakaa kassavirta ja riittävä maksuvalmius, joilla turvataan varsinaisen toiminnan jatkuvuus. Lyhyen aikavälin kurssimuutoksilla ei ole säätiön kannalta ohjaavaa merkitystä. Säätiön taloudellinen tilanne huomioidaan avustuspäätöksiä tehtäessä. Säätiö maksaa avustuksia kolme kertaa vuodessa, tammi-, touko- ja syyskuussa.
Säätiön toimintaperiaatteita ovat vuorovaikutus ja joustavuus sekä aktiivinen säätiötyön kehittäminen. Säätiö toimii kaikilla toiminta-alueillaan vastuullisesti.
Säätiön tarkoituksen toteuttaminen toimintavuotena
Säätiö myönsi toimintavuonna avustuksia 38,4 miljoonaa euroa (46,3 miljoonaa euroa vuonna 2024) tieteelle, taiteelle ja kulttuurille.
Tieteelle myönnettiin 32,5 miljoonaa euroa (31,9 miljoonaa euroa), joka on 84,6 % (68,9 %) koko vuoden avustussummasta. Lääketieteen osuus oli 15,5 miljoonaa euroa (19,7 miljoonaa euroa). Tekniikan hankkeiden avustukset olivat 14,4 miljoonaa euroa (11,8 miljoonaa euroa). Muun tieteen avustukset olivat 2,5 miljoonaa euroa (0,4 miljoonaa euroa). Lääketieteen ja tekniikan osuudet sisältävät myös luonnontieteisiin kuuluvia hankkeita.
Taiteelle ja kulttuurille myönnettiin 4,1 miljoonaa euroa (14,3 miljoonaa euroa), joka on 10,7 % (30,9 %) koko vuoden avustussummasta. Muuhun yhteiskunnalliseen toimintaan myönnettiin 1,8 miljoonaa euroa (0,1 miljoonaa euroa).
Säätiön myöntöprosentti kaikista haetuista avustuksista oli 9,4 % (12,7 %). Haetuista euroista myöntöprosentti oli 18,1 % (20,1 %). Suurempien hankkeiden (miljoona euroa tai sen ylittävät pitkäkestoiset, alalleen merkittävät hankkeet) osuus vuoden avustuksien lukumäärästä oli 31,3 % prosenttia (23,8 %).
Säätiöllä ei ole erillisiä hakuaikoja, ja hakemuksia käsitellään ympäri vuoden. Toimintavuonna käsiteltyjen hakemusten lukumäärä (510 kpl) nousi edellisvuodesta (495 kpl) kolme prosenttia. Tiedehakemuksien käsittelyä jatkettiin jaksottamalla lääketieteen hankkeet maalis- ja syyskuun kokouskierroksille ja tekniikan vastaavasti touko- ja joulukuun kierroksille. Muiden tieteenalojen ja kulttuurin hakemuksia käsiteltiin kaikissa kokouksissa.
Hakemusten käsittelyssä on huomioitu esteellisyyskysymykset sekä mahdollisten eturistiriitatilanteiden vaikutus valmisteluun ja päätöksentekoon.
Toimintavuonna tarkasteltiin myös taloustieteiden tutkimuksen nykytilaa suhteessa säätiön avustuspolitiikkaan. Selvitys toteutettiin vuosina 2024–2025 säätiön omana työnä. Loppuraportti käsiteltiin säätiön hallituksessa lokakuussa 2025. Taloustieteiden avustustoiminnan laajentamispotentiaalia kehitetään osana seuraavan strategiakauden valmistelua.
Sijoitusten tuotto vuonna 2025, huomioiden realisoitumaton markkina-arvojen muutos, oli +9,7 % (+13,0 %). Sanoma Oyj:n osake tuotti +28,6 % (+16,5 %) ja muu sijoitusomaisuus +3,9 % (+12,1 %).
Säätiökonsernin varallisuuden markkina-arvo oli vuoden vaihteessa 1 424 miljoonaa euroa (1351 miljoonaa euroa). Osakesijoitusten osuus varallisuudesta oli 94,9 % (93,5 %) ja korkosijoitusten 5,0 % (6,4 %).
Vuoden 2025 tilikauden alijäämä oli 0,3 miljoonaa euroa (ylijäämä 11,5 miljoonaa euroa).
Säätiön avustustoiminta
Säätiöllä on jatkuva haku, eikä käytössä ole erillishakuja tai ohjelmia. Vuoden 2025 avustussumma laski edellisvuodesta 17 %. Säätiön avustustoiminta myötäilee hakemuspainetta, mikä selittää vuosivaihtelua. Joidenkin vuosien kohdalla erityishankkeet nostavat merkittävästi avustusten kokonaissummaa.
Säätiö on ensisijaisten tieteenalojensa rinnalla tukenut myös muita tieteenaloja. Luonnontieteiden, maa- ja metsätaloustieteiden ja muiden tieteenalojen hankkeet, joissa on selkeä yhteys lääketieteeseen tai tekniikkaan, luetaan säätiön tilastoinnissa pääasiassa osaksi lääketieteen ja tekniikan avustustoimintaa. Vastaavasti muiden tieteiden avustustoimintaan luetaan hankkeet, joiden yhteys säätiön pääasiallisiin tieteenaloihin on etäisempi.
Vuoden 2025 avustuksista 26 % (yhteensä 9,9 miljoonaa euroa) lukeutui hakijan ilmoittaman tieteenalatiedon perusteella luonnontieteisiin. Koko luonnontieteiden avustussumma sisältyy toimintakertomuksessa esitetyissä luvuissa lääketieteen, tekniikan ja muun tieteen osuuksiin.
Säätiö avustaa ensisijaisesti työryhmiä ja organisaatioita. Hankkeet voivat olla monialaisia ja useamman yhteisön tai yliopiston välisiä konsortioita. Säätiö ei myönnä henkilökohtaisia apurahoja väitöskirja- tai post doc -vaiheen työskentelyyn. Edellä mainittujen uravaiheiden tutkimustyötä voi kuitenkin sisältyä työryhmähakemukseen. Säätiön myöntämien avustusten koulutuksellinen painoarvo väitöskirja- ja post doc -tutkijoiden työllistämisen kautta on merkittävä.
Avustuksia myönnettiin toimintavuoden aikana 48 työryhmälle, organisaatiolle tai konsortiolle (63 kpl vuonna 2024) yhteensä 38,4 miljoonaa euroa (46,3 miljoonaa euroa). Myönteisistä avustuspäätöksistä tieteeseen kohdentui 36 kpl (43 kpl) ja taiteeseen ja kulttuuriin 10 kpl (18 kpl). Muuhun yhteiskunnalliseen toimintaan myönnettiin kaksi avustusta (2 kpl).
Eniten avustuksia myönnettiin Helsingin yliopiston, Tampereen yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tutkimusryhmille. Avustuksia saaneissa tieteenaloissa korostuivat erityisesti lääketieteen tekniikka, ympäristötiede, biolääketieteet, fysiikka, syöpätaudit ja neurotieteet. Taiteen ja kulttuurin puolella puolestaan painottuivat tanssi sekä klassinen- ja nykymusiikki.
Avustuksia myönnettiin toimintavuoden aikana 63 tutkimusryhmälle, organisaatiolle tai konsortiolle (2023: 57) yhteensä 46,3 miljoonaa euroa (32,0 miljoonaa euroa).
Myönteisistä avustuspäätöksistä tieteeseen kohdentui 43 kpl (42 kpl) ja taiteeseen ja kulttuuriin 18 kpl (15 kpl). Muuhun yhteiskunnalliseen toimintaan myönnettiin kaksi avustusta (2 kpl).
Eniten avustuksia myönnettiin Helsingin yliopiston, Tampereen yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkimusryhmille. Avustuksia saaneissa tieteenaloissa korostuivat erityisesti kasvibiologia, mikrobiologia ja virologia, biolääketiede sekä syöpätaudit. Taiteen ja kulttuurin puolella puolestaan painottuivat tanssi sekä klassinen ja nykymusiikki.
Monivuotisia, yli miljoonan euron avustuksia myönnettiin 15 kpl (15 kpl) ja kokoluokassa 500 000–1 000 000 euroa, 18 kpl (25 kpl). Hakemusten mediaanikoko kasvoi edellisvuosiin verrattuna kaikissa säätiön tukemissa aloissa. Myönnettyjen avustusten mediaanikoko oli 760 000 euroa (650 000 euroa vuonna 2024).
Nuorten ryhmänjohtajien ja keskivaiheen tutkijoiden yhteenlaskettu osuus säätiön myöntämästä avustusmäärästä, 43 prosenttia, oli hieman suurempi kuin heidän osuutensa säätiölle tulleiden hakemusten summasta (40 %). Avustuksista päätettäessä kiinnitetään erityistä huomiota nuorempaan tutkijasukupolveen säätiön strategisten tavoitteiden mukaisesti.
Säätiö on tilastoinut hakijoiden uravaihetietoja vasta vuodesta 2023 alkaen, joten vertailutietoa hakemus- ja avustusmäärien kehittymisestä uravaiheittain saadaan vasta strategiakauden 2024–2026 jälkeen.
Oheinen kuva avaa avustusten jakaumaa uravaiheittain vuonna 2025.
Tieteen tukeminen
Tieteelle myönnettiin 32,5 miljoonaa euroa (31,9 miljoonaa euroa), joka on 84,6 % (68,9 %) koko vuoden avustussummasta. Avustukset kohdentuivat säätiön strategian mukaisesti pääasiassa lääketieteen ja tekniikan sekä niitä mahdollistavien ja tukevien luonnontieteiden tutkimukseen.
Arvioinnin painopisteitä olivat muun muassa ”high risk—high gain” -tutkimuksen mahdollistaminen, tavoitteen asettelun merkitys alalleen sekä suunnitelmien laatu ja realistisuus.
Lääketiede
Myönnetyistä avustuksista lääketieteeseen kohdentui 15,5 miljoonaa euroa (19,7 miljoonaa euroa vuonna 2024). Lääketieteen osuus myönnetyistä avustuksista oli kappalemäärissä 37,5 % ja myönnetyistä euroista 40,4 %. Helsingin yliopisto sai 34,4 % säätiön kaikista vuoden 2025 lääketieteen avustusten euromäärästä. Helsingin yliopiston osuus lääketieteen hakemuksista (EUR) oli 33,4 %.
Lääketieteen avustuksiin luettiin myös sellaiset luonnontieteiden hankkeet, jotka tukevat lääketieteellistä tutkimusta.
Lääketieteeseen myönnettiin 15,5 miljoonaa euroa vuonna 2025.
Toimintavuoden suurin lääketieteen tutkimukseen suunnattu avustus, 1,6 miljoonaa euroa myönnettiin Itä-Suomen yliopiston professori Tarja Malmin vetämälle konsortiolle. Hankkeen tavoitteena on tunnistaa Alzheimerin tautia ennustavia merkkiaineita ja selvittää tautiin johtavia varhaisia mekanismeja. Konsortion vahvuutena ovat kansainvälisesti uraauurtavat tutkimusmenetelmät. Hankkeessa hyödynnetään myös Turun yliopiston tutkimusta ja diagnostiikkaa mahdollistavaa PET-laitteistoa, jonka hankintaa säätiö on tukenut aiemmin.
Edellisvuoden tapaan eniten hakemuksia ja avustuksia kohdentui sekä euromääräisesti että kappalemäärissä biolääketieteeseen, neurotieteisiin ja syöpätutkimukseen. Yleisesti lääketieteen hakemusten tasoa pidettiin erittäin korkeatasoisena.
Useissa hankkeissa yhdistettiin perustutkimusta translationaaliseen sekä kliiniseen tutkimukseen. Tutkimuslähtöisen innovaatiotoiminnan vahvistaminen nousi myös esille, josta esimerkkinä kahden nuoren ryhmäjohtajan, apulaisprofessori Heidi Haikalan ja dosentti Ilkka Ilosen tutkimusryhmälle myönnetty noin 1,1 miljoonan euron avustus. Hankkeessa tutkitaan miksi keuhkosyövän hoidot menettävät tehonsa ja miten immuunipuolustus vaikuttaa taudin etenemiseen. Monitieteinen Helsingin ja Tampereen yliopistojen välinen konsortio rakentaa uudenlaista lääkekehitysalustaa, joka hyödyntää potilasnäytteitä ja edistynyttä teknologiaa, kuten koneoppimista. Onnistuessaan hanke voi mullistaa syöpähoitojen kehitystyön, mahdollistaa yksilöllisemmät hoidot sekä parantaa potilaiden elämänlaatua ja ennustetta. Samalla se voi pienentää lääkekehityksen kustannuksia ja tuoda uudet, tehokkaammat lääkkeet nopeammin potilaiden käyttöön.
Tekniikka
Myönnetyistä avustuksista tekniikkaan kohdentui 14,4 miljoonaa euroa. Vuoden myöntösummasta osuus oli 37,6 %. Helsingin yliopiston osuus tekniikan euromääräisistä avustuksista oli 44,2 % ja Aalto-yliopiston 15,5 %.
Myönnetyistä avustuksista tekniikkaan kohdentui 14,4 miljoonaa euroa. Vuoden myöntösummasta osuus oli 37,6%.
Toimintavuonna rahoitetuissa tekniikan tutkimuksen hankkeissa korostuivat erityisesti perustutkimus, uudet teknologiat ja yhteiskunnallisesti ajankohtaiset teemat. Eniten hakemuksia kohdentui lääketieteen tekniikan ja kemian aloille.
Toimintavuoden suurin tekniikan tutkimuksen avustus, 1,6 miljoonaa euroa, myönnettiin apulaisprofessori Isaac Afaran ryhmälle lääketieteen tekniikan tutkimukseen. Itä-Suomen yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteishanke tutkii yksilöllistettyä rustokudosteknologiaa. Nelivuotiseen hankkeen työryhmään kuuluvat Afaran lisäksi professori Rami Korhonen sekä professori Susanna Miettinen lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta Tampereen yliopistosta.
Aalto-yliopiston professori Maarit Korpi-Lagg on perustanut Suomeen uuden tieteenalan, astroinformatiikan. Se on monitieteinen tutkimusalue, joka yhdistää tähtitieteen ja tietotekniikan menetelmiä. Korpi-Laggin työryhmälle myönnettiin 0,3 miljoonan euron avustus auringon magneettikenttien mallintamiseen. Tavoitteena on kehittää uudenlainen hybridimalli, joka yhdistää tekoälyn ja perinteiset simulaatiot, ja mahdollistaa pienten ja suurten mittakaavojen ilmiöiden tarkastelun reaaliaikaisesti ilman massiivisia datamääriä. Menetelmä mahdollistaisi esimerkiksi auringon magneettikenttien mallintamisen ja analysoinnin, mikä olisi erityisen merkittävää satelliittien toiminnan ja tietoliikenteen häiriöiden ennustamisen kannalta.
Kulttuuri- ja muu avustustoiminta
Taiteelle ja kulttuurille myönnettiin 4,1 miljoonaa euroa (14,3 miljoonaa euroa), joka on 10,7 % (30,9 % vuonna 2024) koko vuoden avustussummasta. Muuhun yhteiskunnalliseen toimintaan myönnettiin 1,8 miljoonaa euroa (0,1 miljoonaa euroa). Kappalemääräisesti kulttuurin alojen hakemukset muodostivat 41,8 % säätiön hakemusmäärästä, euroissa noin 17,8 %.
Läpileikkaavia teemoja olivat kansainvälisyys ja osaamista sekä toimintaa uudistavat toimintamallit. Toteuttajan kyvykkyys sekä hankkeiden realistisuus ja merkityksellisyys alalle sekä hakijalle olivat keskeisiä kriteereitä hankkeita arvioitaessa.
Toimintavuoden aikana jatkettiin taide- ja kulttuuriavustuspolitiikan arviointia. Työn keskeisimpiä sisältöjä olivat sidosryhmäkeskustelujen avulla tuotettu toimialakatsaus ja erilaisten, kansainvälisten toimintamallien vertailu säätiön oman avustuspolitiikan arvioinnin lisäksi.
Taiteelle ja kulttuurille myönnettiin 4,1 miljoonaa euroa, joka on 10,7 % koko vuoden avustussummasta.
Tulevaisuuden orkesteri -hanke on nuorten Sinfoniaorkesteri Vivon sekä suomalaisten ammattiorkesterien yhteinen hanke, jossa luodaan pohjaa tulevaisuuden orkesteritoiminnalle. Kolmevuotiselle hankkeelle myönnettiin 0,7 miljoonaa euroa. Myöntö jatkaa säätiön panostusta klassisen musiikin koulutuksen edistämiseen.
Suomen Urheilumuseosäätiölle myönnettiin 0,1 miljoonan euron jatkorahoitus Tahto urheilumuseon liikuntakasvatuselämyksen laajentamiseen. Säätiön rahoittama pilottivaihe oli erittäin onnistunut, jatkohankkeessa konseptia viedään eri kaupunkeihin.
Muu tiede
Säätiö myönsi muiden tieteenalojen kuin lääketieteen ja tekniikan sekä niihin luettujen luonnontieteiden hankkeisiin yhteensä 2,5 miljoonaa euroa (0,4 miljoonaa euroa vuonna 2024). Avustuksia oli yhteensä kaksi kappaletta.
Muiden tieteiden osuus myönnetyistä avustuksista oli kappalemäärissä 4,2 % ja myönnetyistä euroista 6,6 %.
Lasten vähäinen liikkuminen on kasvava yhteiskunnallinen ongelma, jonka juurisyitä säätiö on hyvässä verkostoyhteistyössä lähtenyt ratkomaan. Toimintavuonna säätiö myönsi professori Timo Jaakkolan ja apulaisprofessori Mikko Huhtiniemen ryhmälle 1,1 miljoonan euron avustuksen tutkimukseen, joka etsii tieteellisesti todennettuja keinoja lisätä lasten ja nuorten liikkumista kouluissa. Tavoitteena on rakentaa tieteeseen perustuva työkalupakki koulujen arkeen sekä hyödyntää tuloksia liikunnan- ja luokanopettajakoulutuksessa. Koulujen toimintakulttuurin muutoksen lisäksi tutkimus vaikuttaa opettajankoulutukseen sekä siihen, miten lapset liikkuvat kouluissa ympäri Suomen.
Turun yliopistossa aloitti vuonna 2020 säätiön lahjoitusprofessuurin turvin elintarvikeprofessorina Kati Hanhineva. Professuurin erityisaloina ovat pohjoiset elintarvikkeet ja niiden terveysvaikutukset. Säätiö myönsi vuonna 2020 tutkimukseen neljävuotisen hankerahoituksen tukien näin uuden tutkimusalueen syntyä. Toimintavuonna säätiö myönsi Hanhinevan tutkimusryhmälle nelivuotisen jatkoavustuksen, jossa tarkastellaan kasviperäisten tuotteiden aineenvaihdunnallisia vaikutuksia. Nykyinen muutos ruokajärjestelmissä edellyttää kasvipohjaisia, vastuullisesti tuotettuja ja terveellisiä tuotteita. Näiden tuotteiden valmistusmenetelmät voivat kuitenkin muuttaa alkuperäisiä kasvimateriaaleja merkittävästi.
Taloustieteet
Taloustieteet on yksi kolmesta tieteenalasta, joiden tutkimuksen ja opetuksen edistäminen ja tukeminen on kirjattu säätiön ensisijaiseksi tarkoitukseksi. Kahteen muuhun tieteenalaan, lääketieteeseen ja tekniikkaan verrattuna, taloustieteessä kilpailukykyisten hakemusten ja avustusten määrä on ollut vaatimaton.
Säätiön hallitus päätti osana säätiön strategiaa vuosille 2024–2026 kartoittaa säätiön luontevaa roolia taloustieteen tutkimuksen avustamisessa ja selvittää taloustieteen tutkimuksen rahoitustilannetta. Selvitystä käsiteltiin säätiön hallituksessa lokakuussa 2025.
Selvitys on toteutettu säätiön omana työnä ja säätiön tarpeista lähtien. Aineisto koostui yhteensä 29 taloustieteiden parissa toimivan asiantuntijan haastatteluista, säätiön hakemusdatasta ja eri lähteistä kerätystä tilastollisesta ja laadullisesta alaan liittyvästä datasta.
Selvityksen ydinviesti tieteen alan tilasta kiteytyy seuraavaan: Taloustieteet ovat Suomessa nykyisin akateemisesti korkeatasoinen mutta kooltaan pieni tieteenala. Tutkimushankkeiden laatu on noussut kansainväliselle tasolle, ja Suomi onnistuu houkuttelemaan nuoria tutkijalahjakkuuksia maailmalta. Seuraavien vuosikymmenten aikana taloustieteiden on mahdollista kasvattaa merkittävyyttään, kokoaan ja tutkimushankkeiden vaikutuksia ympäröivään yhteiskuntaan.
Taloustieteiden avustustoiminnan tarkastelua jatketaan osana seuraavan strategiakauden valmistelua. Selvityksen mukaan kilpailukykyisten, kansainvälisesti korkeatasoisten hakemusten määrän kasvattaminen edellyttää toimenpiteitä viestinnän ja sidosryhmäyhteistyön osalta.
Katsaus vuoden aikana päättyneisiin hankkeisiin
Toimintavuoden aikana loppuraportin jätti säätiölle yhteensä 53 (2024: 63) hanketta: lääketieteen hankkeita 20 kpl (18,6 miljoonaa euroa), tekniikan hankkeita 18 kpl (10,6 miljoonaa euroa) ja taiteen ja kulttuurin hankkeita 15 kpl (6,7 miljoonaa euroa). Hankkeiden mediaanikesto oli noin 3 vuotta. Näissä hankkeissa työskenteli yhtensä 142 väitöskirjatutkijaa, mikä kuvaa rahoituksen vahvaa koulutuksellista arvoa.
Loppuraporttien hyödynnettävyyttä kehitettiin edelleen. Hanketoimijoita pyydetään muun muassa tarkemmin arvioimaan tutkimuksen tai toiminnan vaikutuksia omalle alalleen valitsemalla tärkeimmät (3) väittämät seuraavista: 1. uudistaa omaa alaa ja sen käytäntöjä, 2. edistää omaa urakehitystä, 3. edistää työryhmän urakehitystä, 4. edistää hakijan tunnettuutta, 5. edistää tekijäpolven vaihdosta, 6. edistää koti- ja kansainvälistä yhteistyötä, 7. edistää uuden rahoituksen hankintaa, 8. edistää tuotekehitystä tai 9. edistää poikkitieteellisyyttä.
Toimintavuoden aikana päättyneistä hankkeista tärkeimmäksi nousi oman alan ja käytäntöjen uudistaminen. Pidempikestoiset hankkeet tarjoavat mahdollisuuden edetä rauhassa ja keskittyneemmin, mikä tukee sekä tekijöiden urakehitystä että uusien toimintatapojen syntyä. Samalla yhteistyöverkostot vahvistuvat sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Tämä parantaa jatkotyöskentelyedellytyksiä.
Säätiön aiemmin pääomittama rakennushanke, Tanssin talo, nousi esille useammassa päättyneessä hankkeessa (muuan muassa Tanssikaari ry ja Tero Saarinen Company). Monipuolistunut ja laaja koti- ja kansainvälinen tarjonta on vahvistanut talon merkitystä suomalaisena kulttuuri-instituutiona, joka on löytänyt yleisönsä.
Raportit nostavat esille myös alan yleisiä huolia kuten julkisen rahoituksen heikkeneminen, mikä saattaa johtaa ohjatumpaan rahoitukseen erilaisten trendien ja ohjelmien kautta. Esimerkiksi lääketeollisuuden vahvojen intressien koettiin muovaavan tutkimussuuntia ja -painopisteitä, jolloin säätiöiden riippumaton tuki on monelle tutkimusryhmälle elinehto.
Säätiön talous
Säätiön omaisuus on karttunut asteittain vuodesta 2002 säätiön perustajien rahalahjoitusten ja vuosien 2012 ja 2014 isojen testamenttilahjoitusten sekä omaisuuden arvonnousun myötä.
Säätiön varallisuus markkina-arvoin mitattuna oli vuodenvaihteessa 1424 miljoonaa euroa (2024: 1351 miljoonaa euroa), ja se koostui säätiön suoraan omistamasta arvopaperisalkusta 294 miljoonaa euroa (298 miljoonaa euroa), Sanoma Oyj:n osakkeista 378 miljoonaa euroa (305 miljoonaa euroa), asunto-osakkeista 1 miljoonaa euroa (1 miljoonaa euroa) sekä Asipex- konsernin arvopaperisalkusta 751 miljoonaa euroa (747 miljoonaa euroa). Säätiön kokonaan omistaman Oy Asipex Ab:n kotipaikka on Helsinki, ja yhtiöllä on täysin omistettu sveitsiläinen tytäryhtiö Asipex AG. Vuoden vaihteessa säätiöllä oli myönnettyjä, mutta ei vielä maksettuja avustuksia yhteensä 90,0 miljoonaa euroa (103,3 miljoonaa euroa).
Sijoitushorisontin ollessa pitkä, sijoitusstrategia on osakepainotteinen. Vuoden vaihteessa osakesijoitusten osuus säätiön varallisuudesta oli 94,9 % (93,5 %), korkosijoitusten 5,0 % (6,4 %) ja asunto-osakkeiden 0,1 % (0,1 %).
Hajautetusta osakesalkusta (ilman Sanoma-osakkeita) suoria large cap osakkeita oli 86 % ja small cap rahastoja 14 %. Maantieteellisesti Eurooppa edusti tästä 49 %, Yhdysvallat 38 %, Suomi 7 %, Japani 3 % ja muut maat 3 %. Laatupainotteinen ja likvidi globaali osakesalkku on hyvin hajautettu myös toimialoittain ja yhtiökohtaisesti, suurimmat yksittäiset sijoitukset olivat noin 3 % osakesalkusta.
Konserni
Varsinaisen toiminnan kulujäämä oli 39,4 miljoonaa euroa (2024: 47,2 miljoonaa euroa). Toimintavuonna päätetyt avustukset olivat 38,4 miljoonaa euroa (46,3 miljoonaa euroa). Vuodelle 2025 kirjattiin avustuksia 38,3 miljoonaa euroa (46,1 miljoonaa euroa). Ero päätettyjen ja kirjattujen avustusten välillä johtuu käyttämättä jääneistä avustuksista ja avustusten palautuksista. Muut toimintakulut olivat 1,1 miljoonaa euroa (1,1 miljoonaa euroa).
Säätiön omistamien sijoitusten kirjanpidollinen tuotto oli 39,1 miljoonaa euroa (58,7 miljoonaa euroa). Tästä tytäryhtiökonsernin nettotuotto oli 16,9 miljoonaa euroa (36,6 miljoonaa euroa), osakkeiden osinkotuotot 18,4 miljoonaa euroa (17,6 miljoonaa euroa), osakkeiden ja rahastojen arvonpalautukset 0,7 miljoonaa euroa (0,8 miljoonaa euroa), sijoitusten myyntivoitot 2,2 miljoonaa euroa (1,9 miljoonaa euroa), rahastojen voitto-osuudet 1,1 miljoonaa euroa (1,2 miljoonaa euroa), korkotuotot ja -kulut 0,1 miljoonaa euroa (0,3 miljoonaa euroa) ja muut rahoitustuotot ja -kulut -0,4 miljoonaa euroa (0,5 miljoonaa euroa). Vuoden 2025 tilikauden alijäämä oli -0,3 miljoonaa euroa (ylijäämä 11,5 miljoonaa euroa).
Emosäätiö
Emosäätiön vuoden 2025 tilikauden ylijäämä oli 2,8 miljoonaa euroa (2024: ylijäämä 6,9 miljoonaa euroa).
Vuotta 2025 tullaan muistamaan finanssimarkkinoilla poikkeuksellisena ”kaikki nousee” -vuotena ja etenkin osakemarkkinoilla oli vahva nousuvuosi, jota sävyttivät tekoälyhuuma, Yhdysvaltojen uusi kauppapolitiikka ja dollarin merkittävä heikentyminen. Huomionarvoista oli myös kullan hinnan raju nousu (+63 %) samaan aikaan voimakkaan osakemarkkinan kanssa.
Markkinat selviytyivät alkuvuoden epävarmuudesta ja Trumpin hallinnon asettamista historiallisista tuontitulleista odotettua vähemmillä vaurioilla useimpien maiden pidättäydyttyä vastatoimista, vaikkakin MSCI World indeksi euroina mitattuna laski lähes 20 % helmikuun huipusta huhtikuun puolenvälin pohjiin. Vuoden loppua kohden painopiste siirtyi kuitenkin elvyttävään finanssi- ja rahapolitiikkaan ja globaali talouskasvu säilyi vakaana noin 3,2 prosentissa.
Osakemarkkinoista Suomi erottui edukseen, sillä OMX Helsinki CAP -indeksi nousi selvästi yli 30 % (kolmen laskuvuoden jälkeen). Kehittyviä markkinoita seuraava MSCI Emerging Markets -indeksi sekä Euroopan osakemarkkinoita kuvaava MSCI Europe -indeksi saavuttivat molemmat lähes 20 % kokonaistuoton euroissa mitattuna. S&P 500-indeksi tuotti kolmatta vuotta peräkkäin lähes 20 %, mutta euroissa laskettuna tuotto jäi noin 5 %:iin dollarin heikentyessä euroa vastaan noin 12 %. Kurssinousu nojasi Yhdysvalloissa sekä arvostustasojen että tulosten nousuun, mutta Euroopassa ja Suomessa nimenomaisesti arvostustasojen kohoamiseen, tulosten poljettua paikallaan tai laskettua hieman. Edellisvuoden tapaan osakeindeksien kurssinousut olivat kapealla pohjalla ja keskeiset tuottoajurit olivat nyt ”pankit, tankit ja tekoäly”.
Säätiökonsernin sijoitusten tuotto vuonna 2025, huomioiden realisoitumaton markkina-arvojen muutos, oli +9,7 % (+13,0 %) ja hajautettu osakesalkku (ilman Sanoma- osakkeita) tuotti +4,7 % (+13,4 %). Hajautetun osakesalkun (ilman Sanoma-osakkeita) absoluuttista tuottoa vähensi dollarin merkittävä heikentyminen ja suhteellinen tuotto jäi kapealle pohjalle muodostuneen yleisen markkinatuoton takia selvästi vertailuindekseistä vastaavalla maantieteellisellä allokaatiolla laskien.
Sanoma-osake tuotti +28,6 % (+16,5 %). Säätiön hajautettujen osakesijoitusten kymmenen vuoden kokonaistuotto tilikauden päättyessä on erinomaisella tasolla, noin 8 % p.a. (9 % p.a.). Säätiön vuosituotot saattavat vaihdella voimakkaasti johtuen korkeasta osakepainosta.
Säätiö omistaa 39 820 286 kpl Sanoma Oyj:n osaketta, jotka edustavat 24,35 % Sanoma Oyj:n osakkeista ja äänistä.
Sanoma Oyj:n osakkeiden kokonaistuotto, mukaan lukien realisoimaton arvonmuutos, oli +28,6 % (2024: +16,5 %). Sanoma Oyj:n osinkotuotto säätiölle vuonna 2025 oli 15,5 miljoonaa euroa (14,7 miljoonaa euroa).
Säätiö tarkastelee vastuullisuutta kolmella keskeisellä toiminta-alueellaan: avustustoiminnassa, hyvässä hallinnossa sekä sijoitustoiminnassa.
Säätiön ydintoiminta, avustustoiminta, on lähtökohtaisesti vastuullista: avustukset edistävät monipuolisesti kestävää tulevaisuutta. Vastuullinen avustustoiminta perustuu säätiön selkeään tarkoitukseen, yhdenmukaisiin ja läpinäkyviin arviointikriteereihin sekä objektiiviseen ja luotettavaan hakemusten käsittelyyn.
Hyvä hallinto ja toimiva työyhteisö luovat perustan vastuulliselle säätiötyölle. Toimintaa kehitetään johdonmukaisesti ja toimintavuoden keskeiset kehitysaskeleet kohdistuivat erityisesti datan hallintaan, sidosryhmäyhteistyöhön sekä ennakoivaan riskienhallintaan, jota tullaan käsittelemään tarkemmin vuoden 2026 aikana. Nämä tukevat yhdessä läpinäkyvää päätöksentekoa, toiminnan jatkuvuutta ja säätiön tarkoituksen toteutumista.
Säätiö toteuttaa vastuullisuutta sijoitustoiminnassa huomioimalla sijoituspäätöksissään taloudellisten tekijöiden ohella ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hyvään hallintotapaan liittyvät näkökulmat. Säätiön hallitus hyväksyy vastuullisen sijoittamisen periaatteet vuosittain osana sijoituspolitiikkaa. Sijoitustoiminnan tukena hyödynnetään ulkoisia analyysityökaluja sekä kansainvälisiä vastuullisuusviitekehyksiä.
Sijoitustoiminnassa vältetään sijoituksia yrityksiin, joiden liiketoiminnasta merkittävä osa liittyy alkoholiin, tupakkaan, viihdekäyttöön tarkoitettuihin kannabisvalmisteisiin tai uhkapeleihin. Säätiö voi sijoittaa aseita valmistaviin yrityksiin vain, jos niiden pääkonttori on NATO-maassa ja ne eivät valmista kiistanalaisia aseita, kuten ydinaseita, rypälepommeja, henkilömiinoja tai kemiallisia ja biologisia aseita.
Sijoitussalkun vastuullisuuden kehitystä seurataan säännöllisesti, ja yhteistyökumppanin kanssa toteutetaan vuosittain koko sijoitussalkun kattava vastuullisuusanalyysi. Analyysin mukaan säätiön sijoitussalkun vastuullisuus oli useimmilla operatiivisilla mittareilla vertailuindeksin (MSCI World) tasolla tai sitä parempi. Sijoitussalkun hiilijalanjälki (ilman Sanomaa) oli 13 % vertailuindeksiä pienempi.
Riskien hallinta
Säätiö toimii sijoitusvarallisuutensa turvin, ja sen varsinainen toiminta on vakiintunutta. Säätiön riskienhallinnassa korostuvat hyvä ja avoin hallinto sekä selkeät sisäiset prosessit. Merkittävimmät riskit liittyvät sijoitusvarallisuuden hoitoon ja markkinariskiin, Sanoma Oyj -omistuksen hinta- ja ankkuriomistajariskiin sekä avustustoiminnan mahdollisiin maineriskeihin.
Ydinprosessien, toimintatapojen ja työnkuvien säännöllisellä arvioinnilla, kouluttautumisella ja tarvittaessa päivittämisellä vastataan muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin sekä madalletaan pienen organisaation haavoittuvuutta.
Omaisuuden reaaliarvon säilyttäminen ja kasvattaminen pitkällä aikavälillä on sijoitustoiminnan ensisijainen tavoite. Säätiön sijoitustoiminnan tavoitteina ovat myös vakaa kassavirta ja riittävä maksuvalmius, joilla turvataan varsinaisen toiminnan jatkuvuus. Sijoitushorisontin ollessa pitkä, sijoitusstrategia on osakepainotteinen (osakepaino oli vuoden lopussa 94,9 %), eikä sijoitussalkkua yleisesti ottaen suojata. Lyhyen aikavälin kurssimuutoksilla ei ole säätiön kannalta ohjaavaa merkitystä, koska säätiö pyrkii hyvään reaalituottoon ja kassavirtaan pitkällä aikavälillä. Vuosituotot vaihtelevat yleensä voimakkaasti.
Sijoitusstrategian mukaisesti sijoitukset on hajautettu maantieteellisesti, toimialoittain, yhtiökohtaisesti ja valuuttamääräisesti. Sijoitukset ovat pääasiassa likvideissä arvopapereissa ja rahastoissa, jotka voi nopeasti muuttaa rahaksi eli säätiön rahoitus- ja likviditeettiriski on hyvin pieni. ESG-tekijät huomioidaan osana sijoitustoimintaa ja riskien hallintaa. Sijoitussalkusta tehdään vuosittain laaja vastuullisuusanalyysi yhteistyökumppanin kanssa.
Kotimainen ja kansainvälinen taloudellinen tilanne heijastuu säätiön sijoituksiin. Sijoitustoiminnan riskit liittyvät pääasiassa yleiseen markkinariskiin eli kansainvälisten osakemarkkinoiden ja osinkotulojen kehitykseen pitkällä aikavälillä.
Lisäksi säätiön omaisuudesta noin 27 % koostuu Sanoma Oyj:n osakkeista, jotka muodostavat suurimman yksittäisen hintariskin.
Rahavarojen hoito ja sijoitustoiminta on tehty hallituksen hyväksymän sijoituspolitiikan mukaisesti, ja sijoitustoimintaan liittyvät asiat on käsitelty säätiön talousvaliokunnassa.
Asipex-konsernin sijoitustoiminta ja riskien hallinta noudattavat yhtiön hallituksen hyväksymää sijoituspolitiikkaa, joka on linjassa yllä kuvatun Jane ja Aatos Erkon säätiön sijoituspolitiikan kanssa.
Viestintä
Viestinnän avulla jaetaan tietoa säätiön tavoitteista sekä avustusten hakemiseen ja myöntämiseen liittyvistä käytännöistä. Näin helpotetaan hakijoiden ja hankkeiden toteuttajien työtä. Lisäksi säätiö seuraa ja analysoi toimintaympäristön muutoksia sidosryhmäyhteistyössä ja viestii muutosten vaikutuksista säätiön painopisteisiin, kriteereihin ja rahoitusvalintoihin. Viestinnän avulla tehdään myös näkyväksi säätiön vaikuttavuutta ja sitä, millaista kehitystä syntyy pidemmällä aikavälillä.
Asiakaspalvelu ja neuvonta sekä sidosryhmäkohtaiset tapaamiset ja esittelyt ovat tärkeä osa säätiön viestintää. Neljä kertaa vuodessa julkaistavissa uutiskirjeissä käsitellään laajempien artikkelien kautta avustustoiminnan ajankohtaisia teemoja ja tehdään näkyväksi avustuksen saajien työtä. Lisäksi säätiö edistää aktiivisesti hankkeiden näkyvyyttä yhteistyökumppaneiden viestintäkanavissa. Viestintää ohjaavat vuorovaikutteisuus, joustavuus ja työn jatkuva kehittäminen.
Toimintavuoden aikana toteutettiin sidosryhmäanalyysi, jonka tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva toimintaympäristöstä ja sen vaikutuksista säätiön strategiaan, toimintaan ja tulevaisuuteen. Lisäksi analysoitiin sidosryhmien mielikuvia ja tarkasteltiin säätiön identiteettiä ja positiota yhteiskunnassa sekä tutkimuskentässä. Analyysi toteutettiin kevään 2025 aikana ja se sisälsi kirjallisen kyselyn kolmen viime vuoden aikana avustusta hakeneille tahoille sekä laadulliset haastattelut valituille sidosryhmien edustajille.
Vuoden 2025 aikana jalkauduttiin Jyväskylän, Oulun ja Itä-Suomen yliopistoihin syventämään yhteistyötä ja tutustumaan toimintaan laajemmin. Lisäksi alan toimijoihin verkostoiduttiin mm. Säätiöt ja rahastot ry:n koordinoimassa yliopistotapaamisessa Svenska Handelhögskolanissa sekä hanketoimijoiden järjestämissä tilaisuuksissa eri puolilla Suomea. Tapaamisissa saatu tieto auttaa tunnistamaan tieteen ja taiteen kehityssuuntia, lisää ymmärrystä toimijoiden arjesta sekä kirkastaa kuvaa avustustoiminnan vaikuttavuudesta.
Säätiö osallistui aktiivisesti 25.-26.9.2025 Helsingissä järjestetyn Pohjoismaisen säätiökonfrenssin valmisteluun. Järjestelyjä koordinoivat Suomen Kulttuurirahasto ja Svenska Kulturfonden. Tapahtuma onnistui erinomaisesti ja osallistujia oli ennätysmäärä, 205 henkilöä.
Tietosuoja ja asiakirjahallinta
Lähettäessään hakemuksen tai raportin Jane ja Aatos Erkon säätiölle hakijat ja avustuksensaajat luovuttavat säätiölle itseään ja mahdollisesti työryhmän muita jäseniä koskevia tietoja, joista muodostuu säätiölle henkilötietoja sisältävä rekisteri. Säätiö on luonut mahdollisimman läpinäkyvän menettelyn, jossa otetaan kaikilta osin huomioon hakijoiden ja avustuksensaajien oikeudet tietosuojaa koskevien lakien ja asetusten edellyttämällä tavalla.
Hallinto
Vuosikokouksessa 31.3.2025 hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Nils Ittonen ja varapuheenjohtajaksi Juhani Mäkinen.
Hallituksen jäseniksi valittiin Marianne Heikkilä, Mikko Mursula, Jussi Pesonen, Sari Pohjonen, Outi Vaarala, Anna Valtonen ja Antti Vasara. Säätiön hallitus täydensi hallitusta valitsemalla varajäsen Riikka Rannikon 26.9.2025 pidetyssä kokouksessa. Varajäsen osallistuu hallituksen kokouksiin.
Kaikkien hallituksen jäsenten toimikausi kestää seuraavaan vuosikokoukseen saakka. Hallitukseen ei voida valita jäsentä tai varajäsentä, joka on täyttänyt tai toimikautensa aikana täyttää 75 vuotta.
Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana viisi kertaa. Säätiön asioita käsitellään myös kokousten ulkopuolella.
Säätiön hallitus nimesi vuosikokouksessa talousvaliokunnan puheenjohtajaksi Mikko Mursulan ja jäseniksi Nils Ittosen, Hanna-Mari Peltomäen ja Karl Tujulinin.
Talousvaliokunta seuraa finanssimarkkinoiden sekä talouden yleistä kehitystä ja huolehtii osaltaan, että säätiön sijoitustoiminta noudattaa hallituksen vahvistamaa sijoitusstrategiaa. Talousvaliokunta kokoontui toimintavuoden aikana neljä kertaa.
Säätiön hallitus nimesi vuosikokouksessa työvaliokunnan puheenjohtajaksi Nils Ittosen ja jäseniksi Juhani Mäkisen ja Hanna-Mari Peltomäen.
Työvaliokunta valmistelee hallituksen päätettäväksi tulevat asiat. Työvaliokunta kokoontui toimintavuoden aikana neljä kertaa.
Säätiön hallitus nimesi vuosikokouksessa asiantuntijavaliokunnan puheenjohtajaksi Antti Vasaran ja jäseniksi Nils Ittosen ja Hanna-Mari Peltomäen.
Asiantuntijat kutsutaan kokoukseen käsiteltävien alojen mukaan. Valiokuntaan tuotavat asiat valmistellaan alakohtaisissa asiantuntijaryhmissä. Asiantuntijoiden nimet eivät ole julkisia.
Säätiön keskeinen menestystekijä on laadukas arviointiprosessi, joka perustuu vertaisarviointiin. Arvioitsijat ovat eri alojen asiantuntijoita, ja he osallistuvat myös muuhun säätiön avustustoimintaa edistävään kehittämistyöhön. Säätiö nimeää asiantuntijat strategiakausittain. Asiantuntijoiden nimet eivät ole julkisia. Esteellisyys huomioidaan arvioinnissa.
Jane ja Aatos Erkon säätiö on Säätiöt ja rahastot ry:n jäsen. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia apurahoja jakavien suomalaisten yleishyödyllisten säätiöiden, rahastojen ja yhdistysten yleisten ja yhteisten etujen ajajana sekä edistää ja kehittää jäsenistön hyvää toimintatapaa ja ammattitaitoa.
Asiamies Hanna-Mari Peltomäki oli Säätiöt ja rahastot ry:n hallituksen jäsen (2023–25). Peltomäki valittiin hallitukseen toiselle kaudelle (2026–28) marraskuussa 2025. Peltomäki on yhdistyksen yhteiskuntatoimikunnan puheenjohtaja.
Säätiö on ollut merkittävässä roolissa Säätiöt ja rahastot ry:n syksyllä 2024 aloittamassa projektissa säätiöiden yhdenmukaisen datankeruun kehittämiseksi. Vuoden 2025 aikana toteutetun pilottihankkeen tulosten perusteella datankeruun malli on tarkoitus jalkauttaa koko yhdistyksen jäsenkuntaan.
Säätiön konsernin henkilöstö oli tilikauden aikana keskimäärin kahdeksan henkilöä, joista neljä oli tytäryhtiökonsernin palveluksessa.
Säätiön toiminnan keskeisiä menestystekijöitä ovat ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilökunta, toiminnalle omistautunut hallitus sekä korkeatasoinen ja kattava yhteistyöverkosto.
Lähipiiritoimet
Toimintavuoden aikana säätiön hallituksen palkkiot olivat 218 700 euroa ja asiamiehen ennakonpidätyksen alainen palkka 134 938 euroa.
Hallituksen jäsenille on maksettu kuukausittaista palkkiota sekä kokouspalkkiota hallitus- ja valiokuntatyöskentelystä. Hallituksen puheenjohtajan kuukausipalkkio on ollut 2 000 euroa kuukaudessa ja jäsenten 1 500 euroa
Hallituksen jäsenille on maksettu kuukausittaista palkkiota sekä kokouspalkkiota hallitus- ja valiokuntatyöskentelystä. Hallituksen puheenjohtajan kuukausipalkkio on ollut 2 000 euroa kuukaudessa ja jäsenten 1 500 euroa kuukaudessa. Kokouspalkkiota hallituksen ja valiokuntien puheenjohtajille on maksettu 600 euroa ja jäsenille 500 euroa. Hallituksen jäsenet työskentelevät myös kokousten ulkopuolella.
Säätiöllä ei ole ollut tilintarkastajien palkkioiden lisäksi muita vastikkeellisia tai vastikkeettomia tapahtumia lähipiiriin kuuluvien kesken. Säätiö ei ole myöskään antanut lainoja tai vakuuksia lähipiiriin kuuluville.
Tilintarkastus
Säätiön hallitus valitsi vuosikokouksessaan 22.3.2024 säätiön tilejä tarkastamaan PricewaterhouseCoopers Oy tilintarkastusyhteisön päävastuullisena KHT Tiina Puukkoniemen.
Kuluvan vuoden toiminta
Toimintavuosi on strategiakauden viimeinen, ja vuoden aikana valmistellaan seuraava, säätiön avustustoimintaa ohjaava strategia erikseen määritetylle ajanjaksolle. Valmistelua tukevat aiemmin toteutetut selvitykset säätiön vastuullisuudesta, taloustieteen tilasta Suomessa ja taide- ja kulttuuriavustustoiminnasta sekä kokemukset tekniikan ja lääketieteen avustustoiminnasta.
Vuoden aikana tarkennetaan tieteen ja taiteen avustustoiminnan tavoitteita. Julkisen rahoituksen leikkaukset voivat lisätä tarvetta avustustoiminnan kohteiden priorisoinnille. Selvitämme myös voisiko säätiön avustustoiminnalla olla nykyistä vahvempi rooli tutkimuspohjaisten innovaatioiden mahdollistajana. Jatkamme hyvin alkanutta lasten ja nuorten liikkumiseen liittyvää verkostoyhteistyötä ja kehitämme liikunnan avustustoimintaa tavoitteellisesti. Säilytämme valmistelutyössä joustavuuden ajatellen uusia ajankohtaisia teemoja tai erikoisprojekteja.
Tuloslaskelma
Tase
